Senaatintorilla järjestetään Black lives matter -mielenosoitus – ”Emme halua osoittaa, että Suomessa poliisi on brutaali”, muistuttavat tekijät - Nyt.fi | HS.fi
Nyt.fi

Senaatintorilla järjestetään Black lives matter -mielenosoitus – ”Emme halua osoittaa, että Suomessa poliisi on brutaali”, muistuttavat tekijät

Andrea Moukoko ja Sara Balhas haluavat, että eriarvoinen kohtelu loppuu.

Black Lives Matter -liike on peräisin Yhdysvalloista.

Julkaistu: 3.6. 13:25

Minneapolisissa asuneen George Floydin uutisoitiin menehtyneen viime viikolla, kun paikallinen poliisi Derek Chauvin piti polveaan Floydin niskassa pidätyksen yhteydessä kahdeksan minuutin ajan. Tapaus sattui 25. toukokuuta. Kuolemaan johtanut tilanne tallentui videolle, joka lähti leviämään internetissä. Chauvinia syytetään tällä hetkellä kolmannen asteen murhasta ja toisen asteen taposta. Floyd pidätettiin väärennetyn setelin käyttämisestä.

Tapausta seurannut kohu on johtanut poliisiväkivallan vastaisiin mellakoihin eri puolilla Yhdysvaltoja.

Kyse ei tietenkään ole pelkästään Floydin menehtymisestä poliisin kiinniottotilanteesta, vaan suuremmasta ongelmasta, jossa afroamerikkalaisia menehtyy viranomaisten kanssa käydyissä yhteenotoissa.

Suomessa Black lives matter -liike on nostanut päätään erityisesti sosiaalisessa mediassa. Tiistaina 2. kesäkuuta järjestettiin virtuaalinen mielenosoitus ja Instagramissa liikkui #blackouttuesday -kampanja, jossa ihmisiä kehottiin jakamaan sosiaalisessa mediassa musta kuvaruutu.

Kampanjan tarkoituksena oli osoittaa solidaarisuutta niille, jotka kohtaavat rasismia, syrjintää ja väkivaltaa. Suomessa kampanjaan osallistuttiin myös eri levy-yhtiöiden ja artistien toimesta.

Tänään tasa-arvon puolesta osoitetaan mieltä Helsingin Senaatintorilla. Soitimme mielenosoituksen järjestäneille Sara Balhasille ja Andrea Moukokolle.

”Haluamme osoittaa tukemme Yhdysvaltoihin ja levittää tietoutta siitä, että myös Suomessa ja ympäri maailmaa esiintyy rasismia, vähentää sitä ja jopa lopettaa sen”, Moukoko kertoo syistä mielenosoituksen taustalla.

Helsingin Senaatintorilla järjestettävä mielenosoitus herätti Moukokon mukaan yllättävän nopeasti kiinnostusta ja ajatus mielenosoituksesta oli myös monen muun mielessä. Moukoko kertoo, että tapahtumaa on myös vastustettu niiden toimesta, joiden mielestä Yhdysvaltojen tapahtumat eivät koske Suomea.

”He eivät ymmärrä, että emme yritä osoittaa, että Suomessa poliisi olisi brutaali. Me haluamme, että poliisiväkivalta loppuu heidän osaltaan, jotka kokevat sitä.”

Moukoko tiivistää mielenosoituksen sanoman kolmeen asiaan: oikeus, vapaus ja rasismi.

”Oikeutta niille, jotka ovat kuolleet poliisien vuoksi ja niiden perheille. Vapaus siksi, että orjuus ei ole vieläkään loppunut. Meitä kohdellaan vieläkin tosi huonosti ja nähdään ulkopuolisina. Meidätkin pitäisi voida hyväksyä yhteiskuntaan. Rasismi, koska loppujen lopuksi ollaan kaikki ihmisiä. Vuodamme samaa väriä, joten mitä väliä sillä on, jos toisen ihonväri ei ole samanlainen kuin sun?”

Miksi Yhdysvalloissa tapahtuva poliisiväkivalta on olennaista nostaa esille myös Suomessa tai ylipäätään Euroopassa? Moukokon mielestä kyse on siitä, että ihmisten tulee tietää kuinka tummihoisia kohdellaan niin ympäri maailman kuin Suomessakin.

”Ympäri maailman mustia kohdellaan eri tavalla kuin valkoisia. Haluan, että ihmiset avaavat silmänsä ja katsovat, miten he kohtelevat valkoisia ja mustia eri tavalla. Minä olen huomannut sen, ja monet muut ovat huomanneet sen.”

Moukokon mukaan osa ihmistä sulkee edelleen silmänsä rasismilta.

”Meidän pieni protestimme ei yksin tee muutosta Suomessa. Se on kuitenkin tärkeintä, että aiheesta puhutaan edelleen – täällä on yhä rasismia ja haluan, että siitä puhutaan. Kiinnitettäisiin huomiota siihen, että miten rasismia voi omalta osaltaan kitkeä”.

Moukokon mukaan rasismi Suomessa on piilotettua. Rasismista ei puhuta esimerkiksi mediassa riittävästi. Moukoko ei itse ole kokenut rasismia. Hän kertoo, että oli naiivi luullessaan, ettei Suomessa ole rasismia lainkaan.

”Aloin kuulla ja nähdä videoita. Yhdessä videoista somalityttöä hakataan valkoisten tyttöjen toimesta. Tällaisia asioita jaetaan meidän Snapchateissa ja olen alkanut nähdä, että tällaista on myös Suomessa, vaikkei siitä lue missään tai vaikkei itse ole kokenut sitä. Olen kuullut myös ulkomaalaisilta, että työpaikoilla he kokevat epäoikeudenmukaisuutta.”

Miltä Suomen ja maailman pitäisi sitten näyttää tulevaisuudessa? Sara Balhasin mielestä Suomessa ja maailmalla on vielä paljon tehtävää. Tärkeintä on, että ihmiset alkaisivat kohdella toisiaan oikeudenmukaisesti, koska rasismi näkyy Suomessa edelleen, tasa-arvosta huolimatta.

”Meille on kaikille lähes päivittäin tullut joitain rasistisia kommentteja. Haluaisin, että se päättyisi. Että jos tummaihoinen menee kauppaan, häntä ei tarkistutettaisi, koska hän on tummaihoinen. Häneltä ei pyydettäisi rekisteriotetta, koska hän on tummaihoinen, joka ajaa vähän hienommalla autolla.”

Balhas sanoo, että kyseenalaistamisen on loputtava. Sillä ei ole väliä, tapahtuuko kyseenalaistaminen univormuisen henkilön vai tavallisen ihmisen toimesta.

”Meidän ei tarvitse kuunnella sitä, että mene takaisin sun kotimaahan tai lähde sun banaaniveneellä. Olen syntynyt Suomessa, olen kasvanut ja käynyt koulussa ihan kuten kaikki muutkin lapset. Olen opiskellut suomea ensimmäisenä kielenä. Olen samalla tavalla tehnyt töitäkin täällä. Miksi mun pitää kuunnella kaikkia ilkeitä kommentteja, kuten n-sanaa tai hiekkarumilus vaan sen takia, että mun ihonväri saattaa olla astetta tummempi kuin jollakin?”

Päivittäinen rasismi vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen, Balhas sanoo.

”Tämä ei ole oikeasti elämistä miettiä, että aina kun menet ulos, jengin pitää pidättää hengitystä kun menee sun ohi tai istuu vieressä bussissa. Tämä on tosi harmillista, ja sen pitää loppua.”

Nyt.fi luetuimmat

Luitko jo nämä?