Intersektionaalinen feminismi on hallituksen uuden tasa-arvo-ohjelman kantava ajatus, sanoo Maria Ohisalo – ja ihmettelee, miksi se pelottaa osaa - Nyt.fi | HS.fi
Nyt.fi|Nyt.fi

Intersektionaalinen feminismi on hallituksen uuden tasa-arvo-ohjelman kantava ajatus, sanoo Maria Ohisalo – ja ihmettelee, miksi se pelottaa osaa

Hallitus julkaisi torstaina uuden tasa-arvo-ohjelman, jossa pyritään huomioimaan, että yhdelle henkilölle voi kasautua sukupuolen lisäksi useita muitakin yhteiskunnalliseen asemaan ja syrjintään vaikuttavia taustatekijöitä.

”Selkeästi meillä on tekemistä, jos ihmiset kokevat pelottavaksi sen, että kaikki saisivat olla omia itsejään,” Maria Ohisalo kommentoi Nyt-liitteelle.

Julkaistu: 27.6. 11:27, Päivitetty 27.6. 12:27

Hallitus julkaisi torstaina uuden tasa-arvo-ohjelman, jossa listattujen toimenpiteiden on määrä edistää sukupuolten tasa-arvoa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Ohjelman esipuheessa kirjoitetaan, että ”tasa-arvon edistäminen sukupuolten välillä edellyttää intersektionaalista näkökulmaa” ja myös vihreiden torstaina julkaisemassa tiedotteessa puhutaan ”intersektionaalisen feminismin tarkastelutavasta”.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelman kantavaksi näkökulmaksi on siis valittu intersektionaalinen feminismi. Mitä se tarkoittaa?

Intersektionaalisuus on tarkastelutapa, jossa huomioidaan, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat useat eri taustatekijät. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sukupuoli, sosioekonominen tausta, asuinpaikka, alkuperä, perhetausta, koulutus, ikä, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti sekä sukupuolen ilmaisu.

Toisin sanoen siinä huomioidaan syrjittyjen ihmisryhmien risteytyminen. Nainen voi esimerkiksi kokea tietynlaista syrjintää sukupuolensa takia. Tummaihoinen seksuaalista vähemmistöä edustava nainen taas voi kokea syrjintää sukupuolensa lisäksi ihonvärinsä ja seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Samalle henkilölle voi siis kasautua useita syrjintään vaikuttavia tekijöitä.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) julkaisi torstaina vihreiden tiedotteen uudesta tasa-arvo-ohjelmasta Twitterissä ja kirjoitti, että on aika nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi.

Osa kommentoijista ihmetteli, miksi näkökulmaksi on valittu intersektionaalinen feminismi tai mistä tasa-arvo-ohjelmassa ylipäätään oli kysymys.

Älähdyksen taustalta löytynee se, että intersektionaalinen feminismi liittyy niin kutsuttuun identiteettipolitiikkaan, joka on uudenlaisena poliittisena liikehdintänä osana lukemattomia riitoja ympäri internetiä.

Kriitikoiden mielestä intersektionaalinen feminismi redusoi ihmisen läjäksi erilaisia vikoja ja rakentaa yhteiskuntia, joissa suurimman palkinnon saavat ne, jotka keksivät värikkäimpiä tapoja olla omasta mielestään valkoisen cis-heteromiehen sortama.

Ohisalo kertoo Nyt-liitteelle ihmettelevänsä, miksi intersektionaalinen feminismi tuntuu sanana pelottavan ihmisiä.

Hänen mukaansa keskustelun intersektionaalisesta feminismistä levittyä Suomeen tietyt tahot ovat pyrkineet tekemään sillä omaa politiikkaansa ja määrittelemään itse, mitä se tarkoittaa.

”Niissä määrittelyissä ei kyllä korostu, että kyseessä on vapausaate tai keino päästä tasa-arvoon,” Ohisalo kommentoi puhelimitse.

”Ihmettelen, miksi yhteiskunnan, jossa jokainen saa olla niin vapaa ja omanlaisensa kuin haluaa, edistäminen pelottaa ihmisiä?”

Ohisalon mukaan hallituksen tasa-arvotoimissa halutaan jatkossa huomioida, että ihmisen asemaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin sukupuoli.

”Intersektionaalisuudessa otetaan huomioon, että monet yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavista taustatekijöistä kasautuvat yhteen. Sukupuolivähemmistöön kuuluva transihminen tai matalasta koulutustasosta tuleva syrjäseudulla asuva nuori poika kohtaavat elämässään hyvin erilaista syrjivää kohtelua.”

Ohisalon mukaan myös sukupuolesta on keskusteltu liian kaksinapaisesti.

”Perinteisesti on puhuttu vain miehistä ja naisista, vaikka meillä on ihmisiä, jotka eivät identifioi itseään kumpaankaan. Hallitus on edistämässä perhevapaauudistusta, jossa kaikki vanhemmat sukupuolesta riippumatta olla lapsensa kanssa.”

Esimerkiksi uusista tasa-arvotoimista Ohisalo nostaa hallituksen perhevapaauudistuksen, jonka tarkoituksena on edistää vanhempien tasa-arvoisuutta sukupuolesta riippumatta.

Intersektionaalisen feminismin tarkoituksena on myös tunnistaa omat etuoikeudet. Niiltä, jotka sanovat, etteivät ole koskaan kokeneet syrjintää, Ohisalo haluaa kysyä, tunnistavatko he omia etuoikeuksiaan.

Sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon erikoistunut professori Kristiina Brunila sanoo intersektionaalisuuden olevan hallitukselta tervetullut, mutta vaativa näkökulma. Hänen mukaansa intersektionaalisuus voi auttaa tarkastelemaan eriarvoisuuden kysymyksiä yhteiskunnallisina ja rakenteellisina ongelmina sen sijaan, että niitä katsottaisiin yksittäisten henkilöiden ongelmina.

”Se voi auttaa näkemään, että esimerkiksi maahanmuuttajanaiset kokevat joltain osin erilaista eriarvoisuutta kuin maahanmuuttajamiehet, sama pätee vaikkapa vammaisiin ihmisiin.”

Brunilan mukaan Suomessa keskustelu eriarvoisuudesta on ollut pitkään siiloutunutta eli keskustelua sukupuolten tasa-arvosta, vammaisten asemasta, homofobiasta tai vaikkapa köyhyydestä on käyty liian paljon erillään toisistaan.

”Siiloutunut keskustelu muuttuu helposti kamppailuksi siitä, keiden eriarvoisuudesta olisi milloinkin tärkeintä keskustella sen sijaan, että keskusteltaisiin rakenteellisesta eriarvoisuudesta.”

Hänen mukaansa keskustelu nuorten miesten syrjäytymisestä on hyvä esimerkki keskustelusta, joka on jumittunut mies–nainen-akselille. Brunila muistuttaa, että kyseessä on huomattavasti monimutkaisempi rakenteellinen ongelma, johon liittyy sukupuolen ohella monia muitakin tekijöitä, kuten taloudellinen tilanne.

”Huoli nimenomaan poikien syrjäytymisestä on lisäksi estänyt keskustelemasta siitä, että myös osa tytöistä kokee syrjäyttämistä ja samalla huoli on niputtanut kaikki pojat ikään kuin yhden kategorian alle, vaikka suuri osa pojista voi hyvin.”

Torstaina hyväksytyn tasa-arvo-ohjelman on määrä edistää sukupuolen tasa-arvoa kaikissa oloissa. Tällaisia toimenpiteitä ohjelmaan on listattu:

Lainsäädäntöä täsmentämällä raskaus ja perhevapaiden käyttö eivät jatkossa vaikuta määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Muutoksella pyritään puuttumaan työelämässä tapahtuvaan syrjintään.

Ohjelman mukaan hallitus aikoo tarkastella syrjintää sukupuolen lisäksi muidenkin syrjintäperusteiden valossa. Näitä ovat ikä, uskonto, alkuperä, kieli ja vammaisuus.

Hallitus pyrkii muuttamaan äitiys- ja isyyslain vanhemmuuslaiksi ja tarjoamaan lapselle mahdollisuuden kahteen tasavertaiseen osoitteeseen, mikä edistäisi tasa-arvoista vuorovanhemmuutta. Ohjelman mukaan hoiva ei jakaannu edelleenkään Suomessa tasaisesti vanhempien kesken, mikä näkyy muun muassa perhevapaiden käytössä.

Ohjelmassa seksuaaliselle häirinnälle asetetaan nollatoleranssi. Tasa-arvo-ohjelmassa listataan toimenpiteiksi muun muassa rikoslain raiskauksen määritelmän muuttamisen niin, että se on suostumusperusteinen ja lähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön muuttamisen niin, että se turvaa paremmin uhrien oikeudet.

Oikaisu 27.6.2020 kello 12.19: Osassa juttua puhuttiin virheellisesti, että tasa-arvo-ohjelma julkaistiin tiistaina ja että Ohisalo julkaisi vihreiden tiedotteen asiasta Twitterissä tiistaina. Kyse oli torstaista.

Nyt.fi luetuimmat

Luitko jo nämä?