Hallituksen tasa-arvo-ohjelma unohtui, kun keskustelijat jumittuivat sen ”intersektionaalisuuteen” – kysyimme asiantuntijalta, onko termi hyvä - Nyt.fi | HS.fi
Nyt.fi|Nyt.fi

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma unohtui, kun keskustelijat jumittuivat sen ”intersektionaalisuuteen” – kysyimme asiantuntijalta, onko termi hyvä

Feminismi toi jälleen uuden sanan suomalaisille, jonka käyttö ei kaikista feministeistäkään ole selkopuheista tiedotusta.

Julkaistu: 30.6. 14:36

Termit intersektionaalisuus että intersektionaalinen feminismi olivat Suomen Twitterin trendaavien hastagien joukossa alkuviikosta.

Termiä on käytetty vuosia kuvaamaan feminismin uusinta aaltoa, jossa keskiössä eivät ole pelkästään miehet ja naiset. Sen otti käyttöön feministitutkija Kimberlé Williams Crenshaw jo vuonna 1989.

Suomi heräsi sanoihin runsaat 30 vuotta myöhemmin. Keskustelu käynnistyi, kun sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) julkaisi torstaina vihreiden tiedotteen hallituksen uudesta tasa-arvo-ohjelmasta Twitterissä. Siinä hän kertoi, että ohjelman kantavaksi näkökulmaksi on valittu intersektionaalinen feminismi. Sisäministeristä on aika nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi.

Lue lisää: Intersektionaalinen feminismi on hallituksen uuden tasa-arvo-ohjelman kantava ajatus, sanoo Maria Ohisalo – ja ihmettelee, miksi se pelottaa osaa

Viime viikon torstaina julkaistussa tasa-arvo-ohjelmassa on listattu toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Ohjelmassa korostetaan, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen edellyttää intersektionaalista tarkastelutapaa, jossa huomioidaan, että yhden ihmisen asemaan yhteiskunnassa voi sukupuolen lisäksi vaikuttaa muun muassa ikä, seksuaalinen suuntautuminen ja etninen tausta.

Sosiaalisessa mediassa keskustelua on kuitenkin herättänyt nimenomaan intersektionaalinen feminismi terminä eikä siihen tukeutuva tasa-arvo-ohjelma.

Monet ihmettelivät, miksi syrjinnän lopettamista ja tasa-arvoa ei voisi ajaa helpommilla käsitteillä. Termiä moitittiin myös sen akateemisuudesta ja siitä, ettei sille ole kunnollista suomennosta.

Myös kansanedustaja Harry Harkimo ihmetteli perjantaina, mitä intersektionaalinen feminismi tarkoittaa.

”Hallituksen uusi päätös on, että ajetaan intersektionaalista feminismiä, mitäköhän se tarkoittaa, kuulostaa hienolta”, hän kirjoitti.

Intersektionaalisen feminismin termistä väittelyssä korostui kahdenlaisia näkemyksiä. Osan mielestä termi on epäselvä, toisten mielestä kaikille tulisi jo olla selvää, mitä se tarkoittaa.

”Jos on lukutaitoinen ihminen ja aktiivinen Twitter-käyttäjä, niin todennäköisesti jo tietää, mitä tarkoittaa intersektionaalinen feminismi”, eräs käyttäjä kommentoi.

Osaa asenne, jonka mukaan termin pitäisi olla jo ennestään tuttu ärsytti:

”Onko olemassa jokin mansplainingiä vastaava termi nuorille tai nuorehkoille ”tiedostaville” vihervasemmistolaisille, jotka selittävät ”kyllä kaikkien tämä pitäisi ymmärtää” -sävyyn”, Twitter-käyttäjä kommentoi.

Osa toivoi intersektionaalisesta feminismistä selkokielistä versiota. Samalla tavalla ajattelee myös kielen asiantuntija.

Selkokeskuksen suunnittelija Ella Airaksisen mukaan termistä syntynyt somekohu on ymmärrettävä, koska käyttöön ei ole otettu tavallinen, kansalaisille tuttu termi. Hänen mukaansa politiikan kieli on yleisesti ottaen vaikeaa, koska siinä käytetään erikoisalan sanoja.

”Jos halutaan, että mahdollisimman moni ymmärtää politiikan kieltä ja hallituksen viestintää, kielestä täytyy muokata mahdollisimman helppoa. Selkokielen ohjeissa kehotetaan välttämään vaikeita termejä.”

Politiikassa käytetään useita hankalia käsitteitä, joita selkokielessä pyritään korvaamaan tai selittämään paremmin auki. Näitä ovat esimerkiksi hydridistrategia, inflaatio ja bruttokansantuote.

Feminismin mukana Suomeen on tullut viime vuosina uusia sanoja kuten manspreading, blackface ja kulttuurinen omiminen. Intersektionaalisuudesta ja feminismin mutkikkaista sanoista on Nyt.fissä kirjoitettu esimerkiksi Veikka Lahtisen esseessä Olin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturi – kunnes halusin lopettaa sotimisen ja siitä seuranneen keskustelussa.

Esteettömyyden edistäminen on osa intersektionaalista feminismiä. Tähän päämäärään kuuluu myös mahdollisimman selkeän kielen lisääminen.

Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro kommentoi Twitterissä, että poliittisista tavoitteista on kyettävä puhumaan kielellä, jota mahdollisimman moni ymmärtää.

”Muuten puhe on ulossulkevaa: viesti ei tavoita kaikkia, joita se koskee,” Aro kirjoittaa.

Nyt.fi|Intersektionaalinen feminismi on hallituksen uuden tasa-arvo-ohjelman kantava ajatus, sanoo Maria Ohisalo – ja ihmettelee, miksi se pelottaa osaa

Nyt.fi|Essee feministipiirien ongelmista aiheutti somessa myrskyn, mutta kirjailija Minja Koskela sanoo verkkokeskustelun laantuneen

Nyt.fi|Olin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturi – mutta nyt tajuan, että sodin sotaa jossa ammuttiin myös omaan jalkaan

Nyt.fi luetuimmat

Luitko jo nämä?