Jethro Rostedt kirjoitti yli 14 000 Facebook-seuraajalleen pitkän tekstin siitä, kuinka koronavirus ”on saanut kohtuuttomat mittakaavat” – näin asiantuntijat kommentoivat väitteitä - Nyt.fi | HS.fi

Jethro Rostedt kirjoitti yli 14 000 Facebook-seuraajalleen pitkän tekstin siitä, kuinka koronavirus ”on saanut kohtuuttomat mittakaavat” – näin asiantuntijat kommentoivat väitteitä

Julkisuuden henkilöiden koronavirusaiheiset somepäivitykset ovat herättäneet huomiota viime kuukausina. Suomessa Jethro Rostedtin kirjoittamaa, koronavirusrajoitteita kritisoivaa päivitystä on jaettu Facebookissa viikon sisään tuhansia kertoja. Kävimme sen kohta kohdalta läpi tautitutkijoiden kanssa.

Jethro Rostedt kertoo kirjoittaneensa päivityksensä yrittäjänä ja yrittäjien puolesta.­

28.9. 16:06 | Päivitetty 29.9. 12:43

Televisiopersoona, kiinteistövälittäjä ja yökerhoyrittäjä Jethro Rostedt julkaisi syyskuun 22. päivä koronavirusrajoitteita kritisoivan päivityksen julkisella Facebook-sivullaan.

Rostedtin mukaan hän sai pontta kirjoitukseensa siitä, että tärkeä artisti oli perunut tulonsa Rostedtin omistamaan yökerhoon koronaviruksen vuoksi.

”Koko virus on saanut niin kohtuuttomat mittakaavat, että se on nyt avattava”, Rostedt kirjoittaa.

Pitkässä kirjoituksessaan Rostedt esittää koronaviruksesta ja sen rajoitustoimenpiteistä useita väittämiä, jotka ovat ristiriidassa asiantuntijoiden näkemysten kanssa. Käymme niitä jutussa yksittäin läpi myöhemmin.

Rostedt on kirjoittanut päivityksensä yökerhoyrittäjän näkökulmasta. Ravintola-ala on kärsinyt koronaviruksesta pahoin. Tämän artikkelin julkaisun aikaan hallitus pohtii ravintoloiden aukioloaikojen tiukentamista uudelleen, sillä tartuntojen määrä on ollut kasvussa.

Tiistaina 29. syyskuuta, tämän jutun julkaisun jälkeen, uutisoitiin myös, että Rostedtin perustamassa Studio-yökerhossa Turussa on ollut mahdollisia altistumisia koronavirustartunnalle.

Koronavirustartunnan saanut henkilö on oleskellut tartuttavana turkulaisessa Studio-yökerhossa 18.–19. syyskuuta kello 23.30–04 sekä 20. syyskuuta kello 01–04.30. Asiasta kertoi Turun kaupunki tiedotteessaan.

Rostedtin lisäksi monet muutkin yrittäjät ovat kritisoineet somekanavissaan rajoitteita, joista on ollut heidän alalleen haittaa.

Koronavirukseen liittyviä virheellisiä väittämiä on kaikkiaan liikkunut somessa runsaasti alkuvuodesta lähtien. Oioimme muutamia niistä tässä maaliskuussa julkaistussa jutussa.

Rostedt eroaa kuitenkin useimmista sosiaalisen median koronavirusta kommentoivista kirjoittajista.

Rostedt on tunnettu tv-julkkis. Dplay-suoratoistopalvelussa pyörii tälläkin hetkellä Jethro ottaa selvää -dokumenttisarja, Nelosella ja Ruudussa taas talk show Lisää löylyä, Hjallis ja Jethro!

Rostedtin Facebook-sivua seuraa yli 14 500 ihmistä. Hänen koronavirusta koskeva päivityksensä on vajaassa viikossa kerännyt 17 000 tykkäystä ja sitä on jaettu 4 400 kertaa. Kommentteja on 1 800, niistä suuri osa kehuvia.

”Jeti on fiksu! Jeti ymmärtää asioita, jeti pystyy ajattelemaan laatikon ulkopuolella...löytyisköhän lisää julkkiksia kertomaan totuus tästä kusetuksesta?”

”Asiaa Jeti! Mennyt niin uskomattomaksi pelleilyksi tää koko koronahössötys.”

”Mahtavaa Jehtro! Hienoa että omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä vielä tästä lammaslaumasta löytyy!!”

Rostedtia voi seuraajamääränsä vuoksi sanoa somevaikuttajaksi eli influensseriksi. Siksi sillä, mitä hän julkisesti sanoo, on väliä ja siksi myös tämä juttu on tehty.

Muualla maailmassa, kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa, julkkisten koronaviruksesta esittämät kyseenalaiset väittämät ovat herättäneet paljon huomiota.

Laulaja Madonna väitti esimerkiksi Instagram-tilillään 15 miljoonalle seuraajalleen, että koronavirusrokote on jo olemassa, mutta sitä peitellään. Räppäri-laulaja M.I.A. postasi 650 000 seuraajan Twitter-tililleen salaliittoteoreetikkojen suosimaa väitettä siitä, että koronavirusrokotteilla asennetaan ihmisiin mikrosiruja. Näyttelijät kuten Woody Harrelson ja John Cusack ovat levitelleet salaliittoteorioita 5G-verkon ja koronaviruksen yhteydestä.

Jethro Rostedtin postausta ei voi verrata näihin. Rostedt ei levitä kirjoituksessaan mainitun kaltaisia salaliittoteorioita. Suomessa muutkaan julkisuuden henkilöt eivät ole toistaiseksi lähteneet esittämään kovin rajuja tiedevastaisia väitteitä koronavirukseen liittyen.

Rostedtin kirjoituksessa esitetään kuitenkin monia väittämiä koronaviruksesta ikään kuin faktoina. Väittämille ei myöskään osoiteta lähteitä.

Siksi käymme niistä joitakin läpi tässä Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon kanssa.

”Alkuun ei. Ei. Ei, meidän sairaalat eivät ole täynnä koronapotilaita. Eivätkä ole edes olleet. Eivätkä tule olemaankaan”, Rostedt kirjoittaa päivityksensä alussa.

”Mehän pyrimme toimimaan niin, että sairaalat eivät missään välissä olisi täynnä. Muiden maiden esimerkistä tiedetään, että jos virus pääsee leviämään niin ihmisiä päätyy sairaalaan”, Aivelo sanoo.

Silti sairaaloissa on epidemian aikana ollut Aivelon mukaan paljon potilaita. Suomen strategian tavoitteena on kuitenkin se, että sairaalat eivät missään vaiheessa pääsisi täyttymään. Siksi rajoitustoimia asetetaan.

Rostedtin mukaan koronavirus ei ole aiheuttanut massakuolemia. ”Ei, ei ole mitään massa-kuolemia”, hän kirjoittaa.

Aivelon mukaan viruksesta johtuvan taudin aiheuttamiin oireisiin on ympäri maailman kuollut huomattavan paljon ihmisiä.

”Esimerkiksi Tukholman alueella kuolleita on yli 2 000. Kuolleisuus on silloin noin kahden promillen luokkaa.”

Se että viruksen aiheuttamiin oireisiin on yhdellä alueella kuollut enemmän kuin promillen verran ihmisiä, on merkittävä määrä, Aivelo sanoo.

Rostedtin päivityksen mukaan tarjolla ei ole tietoa siitä, minkä ikäisiä ihmisiä virukseen on kuollut.

”Meille ei kerrota, minkä ikäisiä tautiin on kuollut”, hän kirjoittaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivujen tartuntatautirekisteriin on kuitenkin kerätty tietoa siitä, minkä ikäisiä ihmisiä koronavirukseen on kuollut Suomessa. Sieltä löytyy graafi, jossa näkyvät koronavirukseen liittyvät kuolemantapaukset ikäryhmittäin.

Viruksen aiheuttamaan tautiin kuolleiden mediaani-ikä on THL:n sivujen mukaan 84 vuotta. Kuolleista 11 on ollut 50–59-vuotiaita. Yhteensä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on tähän mennessä THL:n mukaan kuollut Suomessa 343 ihmistä.

Rostedtin päivityksen mukaan ”jatkuva paniikin lietsominen” ja ”mahdollisesti altistuneiden jatkuva hokeminen” aiheuttaa enemmän uhreja kuin koronavirus.

Rostedt kertoo tekstissään, että itsemurhien määrä erityisesti yrittäjien parissa on ”räjähdysmäisesti kasvussa”.

Hän kirjoittaa: ”Tämä jatkuva paniikin lietsominen ja nyt jo ”mahdollisesti altistuneiden” jatkuva hokeminen tuo paljon enemmän uhreja kuin korona. Nyt itsemurhien (yrittäjiä, jotka ovat menneet nurin) määrät ovat räjähdysmäisesti kasvussa. Näistä ei puhuta tai kirjoiteta. Lehdet myyvät juttujaan ja pelko on hyvä kauppamies. ”

Siitä, että juuri yrittäjien itsemurhien määrä olisi nyt suuressa kasvussa, ei löydy tietoa. Poliisihallituksen kuolemansyytutkintatilaston mukaan itsemurhia tehtiin tänä vuonna tammikuun ja elokuun välisenä aikana yhteensä 470. Vuonna 2019 itsemurhia tehtiin samalla aikavälillä yhteensä 463.

Aikakausilehti Seura kertoi 24. syyskuuta ilmestyneessä jutussaan, että koronaviruksesta ja poikkeuksellisesta ajasta johtuva henkinen pahoinvointi näkyy silti mielenterveystyössä. Tuen tarve näkyy jo nyt vastaan otoilla ja lisääntyneinä yhteydenottoina tukipuhelimiin, lehti kertoo.

Seuran haastatteleman psykiatrian erikoislääkärin Maarin Pakarisen mukaan korona ahdistaa erityisesti niitä, joiden elämään tauti on vaikuttanut läheisesti. Henkinen kuorma kohdistuu kovimpana tehohoitoon joutuneisiin, riskiryhmiin ja terveydenhuollon työntekijöihin, Pakarinen kertoo.

HS kertoi maaliskuussa, että koronavirusta koskevat puhelut olivat yleistyneet mielenterveyspalelujen tukipuhelimissa.

Tuomas Aivelon mukaan pandemiaa arvioidessa on oleellista huomioida sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia. Lyhyen aikavälin vaikutuksiin lukeutuvat esimerkiksi koronaviruksen aiheuttamasta taudista johtuvat kuolemat. Pitkän aikavälin vaikutuksiin lukeutuvat muut virukseen liittyvät kuolemat, kuten välillisesti viruksesta johtuvat itsemurhat.

Tuomas Aivelo on Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori.­

Rostedt kertoo päivityksessään, ettei oireeton virus ole aiheuttanut ”aaltoja”.

Hän kirjoittaa: ”No, on olemassa tietenkin virus oireettomana. Mutta ei sekään mitään aaltoja ole aiheuttanut.”

Aivelon mukaan koronaviruksen leviämisen kannalta suuri ongelma ovat ne, jotka levittävät virusta ennen kuin heidän oireensa alkavat.

Kaikilla tartunnan saaneilla on aika ennen oireiden alkamista. Siksi on tärkeää noudattaa suojaetäisyyksiä ja olla varovainen myös, vaikka oireita ei olisi, Aivelo sanoo.

Joidenkin vielä epävarmoina pidettävien tutkimusten perusteella on voitu päätellä, että oireellinen ihminen levittää tautia oireetonta paremmin. Kuitenkin, kun oireelliset ymmärtävät pysytellä pois ihmisten ilmoilta, oireettomien merkitys taudin leviämisessä kuitenkin korostuu, hän sanoo.

Rostedt kysyy päivityksessään, miksi koronavirusta ehkäisevät toimet kuten turvavälien noudattaminen, käsidesi ja maskit eivät ole auttaneet ehkäisemään syysflunssaa.

Hän kirjoittaa: ”Mielenkiintoinen fakta on myös se, että me suomalaiset olemme nyt reipas puoli vuotta noudattaneet turvavälejä, yskineet hihaan, käyttäneet käsidesiä ja maskeja ja olleet kotosalla. Nythän ei sitten pitäisi olla syysflussaakaan. Mutta kun nyt vaan on. Samanlaisena kuin viime vuonna ja sitä edeltävänä. Ei nämä toimet ole mitään auttaneet perusflunssaan niin miten ne olisivat sitten tähän virukseen auttaneet?”

Koska virukset ovat erilaisia, koronavirusta ehkäisevät toimet eivät välttämättä pysäytä rinoviruksen eli syysflunssan leviämistä, Aivelo sanoo.

Aivelon mukaan syysflunssaa aiheuttava rinovirus poikkeaa koronaviruksesta esimerkiksi siten, että se sietää saippuaa paremmin kuin koronavirus. Rinovirus on myös koronavirusta pienempi. Siksi esimerkiksi hengityssuojaimet eivät estä sen leviämistä yhtä tehokkaasti kuin ne estävät koronaviruksen leviämistä.

Kuitenkin esimerkiksi se, että flunssaoireista kärsivät pysyttelevät herkemmin kotioloissa, vähentää todennäköisesti myös rinoviruksen leviämistä.

Tekstinsä lopussa Rostedt pyytää: ”Ei puhuta kolmannesta aallosta kun toistakaan ei ole. Ei puhuta neljännestä. Mennään eteenpäin. Se on inhimillistä.”

Aivelo myöntää, ettei itsekään ole mikään ”aaltodiskurssin fani”. Hänen mukaansa se luo viruksesta sellaisen kuva, että kyseessä olisi hallitsematon luonnonvoima.

”Sen voi kuitenkin sanoa, että keväällä oli paljon tapauksia ja nyt tapausten määrä on jälleen kasvussa.”

Rostedtin päivitysten kaltaisten kirjoitusten ongelma on Aivelon mukaan usein se, etteivät ne huomioi vaihtoehtoja.

”Mikä se vaihtoehto tässä on? Jos ihmisiä kuolisi nyt enemmän, niin miten se vähentäisi paniikkia?” Aivelo pohtii.

Hänen mukaansa rajoitusten purkamisesta johtuva taudin leviäminen tuskin ainakaan auttaisi yrittäjiä.

”Ihmiset eivät kuluta rahaa, koska pelkäävät, että tauti tarttuu”, hän sanoo.

Pandemiasta tilastoja julkaisevalla Our World in Data -sivustolla ilmestyi myös hiljattain raportti, jonka mukaan talous on notkahtanut eniten niissä maissa, joissa kuolleisuus koronavirukseen on ollut suurinta.

”Pelastaessaan ihmishenkiä epidemiaa tehokkaasti torjuneet maat ovat saattaneet omaksua myös parhaan taloudellisen strategian”, päättelee sivuston tutkija Joe Hasell.

Kroonisten sairauksien epidemiologian ja väestöterveyden tutkijatohtori Pauli Ohukainen Oulun yliopistosta sanoo, että Rostedtin kirjoituksen keskeisin logiikkavirhe liittyy viestiin, jonka mukaan tilanne on rauhallinen eikä syytä rajoituksiin ole.

Päivityksessä unohtuu se, että tapausmäärät ovat olleet alhaisia todennäköisesti juuri siksi, että rajoituksia on aikaisemmin asetettu, Ohukainen sanoo.

Ohukainen kirjoittaa terveysaiheita käsittelevää Tervettä skeptisyyttä -blogia. Hän kritisoi Rostedtin päivitystä jo viime viikolla bloginsa Facebook-sivulla.

Rostedt ei kirjoituksessaan huomioi asiantuntijatahoja, kuten THL:ää, lääkäreitä tai epidemiologeja. Kirjoituksessa annetaan ymmärtää, että koronavirukseen liittyvistä rajoitukset ovat seurausta siitä, kun ”kasvottomat hölmöt” huutavat nimimerkin takaa sosiaalisessa mediassa, lehdet kirjoittavat siitä, ja poliitikot uskovat tätä kaikkea, jotta saisivat ääniä.

”Otsikot seuraavana päivänä kun kymmenen viisitoista nimimerkin takaa somessa huutavaa kuunnellaan. Some-kansa raivoaa! Some vaatii!

Kasvottomat hölmöt huutavat ja vaativat! Muutama on myöntänyt olleensa kännissä kun kirjoittivat. Ei siitä kirjoiteta. Ei se ole uutinen! Vain negatiivisuus myy. Hyvä uutinen ei ole uutinen!

Lehdet kirjoittavat. Media jauhaa. Lehtiä on myytävä. Klikkejä on saatava. Ja tätä poliitikot uskovat, koska kansa on raivona, eivätkä ehkä äänestä.”

Rostedt jää tuskin Suomessakaan viimeiseksi julkkikseksi, joka esittää seuraajilleen koronaviruksesta ”tietoa”, joka ei välttämättä pidä vettä.

Miten tällaisiin julkisuuden henkilöiden korona-aiheisiin ulostuloihin pitäisi yleisesti suhtautua?

Pauli Ohukainen muistuttaa, että poikkeuksellisena aikana kannattaa pitää mielessä, ettei iso seuraajamäärä ole sama asia kuin syvällinen ymmärrys ja aiheeseen liittyvä asiantuntemus.

”Vaikka joku ihminen on kasvona tuttu ja miellyttävä, ei hän välttämättä ole kuitenkaan asiantuntija.”

Ohukainen puhuu julkkiskulttuuriin liittyvästä psykologisesta ”halo-” tai ”sädekehävaikutuksesta”. Siinä yhden myönteisen ominaisuuden, kuten samastuttavan persoonan tai miellyttävän ulkonäön vuoksi henkilöön liitetään myös muita positiivisia ominaisuuksia. Myös suorapuheisena tyyppinä tunnettu Rostedt hyödyntää päivityksessään ja mielipiteensä esiintuomisessa henkilöbrändiään, Ohukainen sanoo.

Jethro Rostedt myöntää, ettei ole ”mikään varsinainen korona-asiantuntija tai virologi”. Hän kertoo kirjoittaneensa Facebook-päivityksensä ja kommentoineensa tämän hetkistä tilannetta ennen kaikkea yrittäjänä ja yrityksissä työskentelevien ihmisten näkökulmasta.

Päivityksen tarkoituksena oli Rostedtin mukaan kommentoida ja kritisoida sitä, että hallituksen rajoitukset kohdistuvat nyt ylimitoitetusti ravintola-alaan. Hän nostaa esimerkiksi Tanskan, jossa koronavirustartunnat leviävät hänen mukaansa nuorten keskuudessa siitä huolimatta, että ravintolat on pidetty suljettuina.

Päivityksessä esitetyt näkemykset perustuvat Rostedtin mukaan hänen asiantuntemukseensa yrittäjänä sekä henkilökohtaisiin arvioihin.

Itsemurhalukujen ”räjähdysmäisestä kasvusta” hän sanoo kuulleensa lääkäriystävältään.

”Fiilis on myös semmonen”, Rostedt lisää.

Hän sanoo pohjustavansa arvionsa aikaisempiin kriiseihin.

”Tämä järkyttävä ilmiö on aina tullut vastaan. Yrittäjältä menee kirjaimellisesti kaikki, vaikka hänen syynsä tämä ei ollutkaan”, Rostedt lisää.

Rostedt korostaa, ettei ajattele, että poliitikot päättäisivät rajoituksista ilman asiantuntijoiden ja virologien näkemyksiä. Media kuitenkin asettaa uudelleenvalintaansa ajatteleville poliitikoille painetta, hän sanoo.

Rostedt uskoo hänen seuraajiensa ymmärtävän, ettei hänen päivityksensä perustu lääketieteelliseen asiantuntemukseen vaan yrittäjän näkemykseen.

”Ei kai kukaan minua pidä lääkärinä, eikä se ole tarkoitustaan. Olen puhunut yrittäjänä ja yrittäjien puolesta.”

Maanantaina tiedotettiin, että THL jatkaa keväällä aloitettua #faktaakoronasta -nimellä kulkevaa, sosiaalisen median vaikuttajille suunnattua viestintähanketta.

”Koronaviestintätalkoiden” tavoite on tukea suomalaisia somevaikuttajia viestimään koronavirukseen liittyvistä rajoituksista ja suosituksista omille seuraajilleen. Hanketta vetää THL:n kanssa viestintätoimisto PING Helsinki.

”Pysäyttävää oli se, että lähes 50 prosenttia somevaikuttajien viestinnälle altistuneista kuluttajista kertoi muuttaneensa omaa käyttäytymistään somevaikuttajien jakaman tiedon perusteella”, PING Helsingin toimitusjohtaja Inna-Pirjetta Lahti kertoo tiedotteessa.

Nelonen, Ruutu ja Helsingin Sanomat kuuluvat samaan Sanoma-konserniin. Päivitys 29.9. klo 12.40: Lisätty tieto mahdollisista altistumisista Rostedtin Studio-yökerhossa.

Luitko jo nämä?

Nyt.fi luetuimmat