Keskusrikospoliisin Tiktok-varoitusvideo sai rankkaa kritiikkiä – kysyimme asiantuntijoilta, mikä meni pieleen ja miten netissä tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä kannattaisi oikeasti keskustella - Nyt.fi | HS.fi

Keskusrikospoliisin Tiktok-varoitusvideo sai rankkaa kritiikkiä – kysyimme asiantuntijoilta, mikä meni pieleen ja miten netissä tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä kannattaisi oikeasti keskustella

Keskusrikospoliisi julkaisi Tiktok-sivuillaan videon, joka nostatti keskustelun seksuaalisen häirinnän uhriksi joutuneen syyllistämisestä.

Kuvakaappaus Krp:n Tiktok-videolta.­

18.11. 15:15 | Päivitetty 18.11. 15:30

Keskusrikospoliisi (Krp) julkaisi marraskuun toisella viikolla Tiktok-sivuillaan videon, joka käsittelee sosiaalisessa mediassa jaettavia henkilökohtaisia kuvia.

Tähän mennessä videota on katseltu Tiktokissa yli 350 000 kertaa.

Julkaisusta on seurannut kiivasta keskustelua. Monissa kommenteissa poliisia syytetään siitä, että se syyllistää videolla rikoksen uhriksi joutunutta.

Poliisi kertoo videolla kuvitteellisen esimerkin ja piirretyn kaavion avulla, mitä voi käydä, jos päättää lähettää somessa kuvan toiselle käyttäjälle ja kuvan vastaanottaja lähettää sen luvatta eteenpäin. Kuvan arkaluontoisuuteen viitataan kuvailemalla sisältöä sanoin ”tiiät kyllä millasen”.

Tiivistäen julkaisussa esitetään, miten luottamuksella toiselle somekäyttäjälle lähetettyä kuvaa levitetään luvatta eteenpäin ensin ystävien kesken ja sitten nettisivuille.

”Sitä on mahdoton saada pois kaikkialta”, videolla kerrotaan.

Sitten kaavio poistetaan kelaamalla videota taaksepäin. Tiktok-päivityksen saatesanoiksi poliisi on kirjoittanut: ”Takaisinkelaus ei toimi oikeassa elämässä. Mieti, ennen kuin jaat.”

Videon lopussa poliisi summaa opetuksen kertojaäänen sanoin: ”No ei olisi pitänyt lähettää sitä kuvaa yhtään kellekään ja vielä parempi olisi, jos en olisi edes ottanut sitä kuvaa.”

Aiheesta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Ilta-Sanomat ja Yle.

Videota on kritisoitu sosiaalisessa mediassa ankarasti.

Kriittisissä kommenteissa Krp:n katsotaan syyllistävän julkaisullaan seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutunutta uhria rikokseen syyllistyneen kuvien levittäjän sijaan.

Kommenttien perusteella videon katsotaan sivuuttavan kuvan luvattoman levittäjän rikosoikeudellinen vastuun.

Keskustelijoiden mukaan video luo myös kuvaa siitä, että itsensä kuvaaminen alasti olisi väärin ja häpeällistä.

”Eikä se auta, että homma kuitataan vitsihuumorina, kun video edustaa täsmälleen sitä syyllistämistä, jota seksuaalisen väkivallan uhrit liian usein poliisin toimesta kohtaavat”, kirjoittaa esimerkiksi Instagram-sivu Tympeät tytöt poliisin videota kommentoivassa päivityksessään. Feministisellä Tympeät tytöt -sivulla on Instagramissa yli 19 000 seuraajaa.

Keskusrikospoliisi kommentoi keskustelua herättänyttä videota Nyt.fi:lle sähköpostitse.

Videon näkökulmana on ollut konkreettisesti kuvata ja varoittaa siitä, että kuvan lähettämisen jälkeen sen leviämiseen ei voi itse vaikuttaa ja sitä voi olla mahdotonta saada netistä enää kokonaan pois”, Krp:n viestinnästä vastataan.

Krp kertoo osallistuneensa sosiaalisessa mediassa käytyyn keskusteluun täsmentämällä, että kuvia eteenpäin jakava voi syyllistyä rikokseen.

Maanantaina se julkaisi Tiktokissa uuden videon, jossa kerrotaan, että kuvia eteenpäin jakava voi syyllistyä rikokseen, kuten kunnianloukkaukseen, yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen. Lisäksi siinä rikosten uhreja kehotetaan aina tekemään rikosilmoitus.

Uudella videolla on vajaa 24 000 näyttökertaa, mikä on vähemmän kuin viime viikolla keskustelua herättänyt Tiktok-video.

Tutkija Satu Lidman Tampereen yliopistosta pitää ymmärrettävänä, että poliisin lähestymistapa on herättänyt keskustelijoissa närkästystä. 

Lidman on mukana Tampereen yliopiston vetämässä Erase GBV -hankkeessa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sekä ymmärrystä sukupuolistuneesta väkivallasta erityisesti koulukontekstissa ja lasten ja nuorten parissa työskentelevien keskuudessa.

Lidmanin mukaan luvaton kuvien levittäminen on keskeinen osa lasten ja nuorten kokemaa digitaalista häirintää, ja se voidaan lukea jopa yhdeksi sukupuolistuneen väkivallan muodoksi. 

Asiasta puhuminen on tärkeää, Lidman sanoo. Hän uskoo, että viranomaisen tarkoituksena on ollut nuorten varoittaminen ja ohjeistaminen. Se on hyvä.

Tärkeää on kuitenkin keskustella myös siitä, miten aiheesta puhutaan.

”On valitettavaa, jos viranomaisen tapa käsitellä aihetta ylläpitää pinttyneitä näkemyksiä uhrin osasyyllisyydestä varsinkin kun kyse on nuorista joiden identiteetin ja oman seksuaalisuuden kehitys on vielä kesken.”

Lidmanin mukaan varoittaminen ja ohjeistaminen ei saisi tapahtua syyllistämisen kautta. 

”Sehän on ikivanha laulu, jonka tunnemme kulttuurista satojen jollei tuhansien vuosien takaa niin Suomessa että kuin maailmalla. Seksuaaliväkivallan uhreja syyllistetään ja he kokevat häpeää.”

Usein loukkaavan sisällön leviämiseen liittyy keskeisesti se, että ongelma tai rikos tulee ilmi liian myöhään.

Viranomaisten tulisi keskittyä siihen, että nuoret kertoisivat tämän tyyppisistä asioista herkemmin. Jotta tämä onnistuisi, keskeistä olisi nostaa asia esiin syyllistämättä sitä, joka tulee loukatuksi.

Lisäksi Lidman sanoo, ettei tapauksissa pitäisi keskittyä ainoastaan uhri-tekijäasetelmaan. Usein kuvia levittää suuri joukko ihmisiä, jotka voivat myös katkaista ketjun. Vastuu on myös sivustaseuraajilla ja kaikilla kuvien levittämiseen osallistuneilla.

”Mitä varhaisemmin aloitetaan ihmisoikeusperustainen seksuaalikasvatus sitä varmemmalla pohjalla ollaan näiden ongelmien ehkäisemisessä ja haittojen torjumisessa”, Lidman tiivistää. 

Lasten ja nuorten sosiaalisen median turvallisuuden edistämiseen keskittyvän Sua varten somessa -hankkeen sometiimin vetäjä Anni Pätilä toivoo, että keskustelu nettihäirinnästä arkipäiväistyisi. Työssään Pätilä näkee, millaista nuorten elämä sosiaalisessa mediassa käytännössä on.

Sua varten somessa on Kuopion Setlementti Puijolan, Helsingin Loisto Setlementin sekä Nicehearts-yhdistyksen vetämä kolmivuotinen hanke.

Tarkoituksena on tehdä digitaalista nuorisotyötä sekä turvata nuorille keskusteluapua vaikeiden tilanteiden varalle sosiaalisessa mediassa sekä torjua somealustoilla tapahtuvaa seksuaalista häirintää tai kaltoinkohtelua.

Käytännössä työntekijät juttelevat nuorille Tiktokissa, Snapchatissa ja Instagramissa arkipäivisin iltakahdeksaan saakka.

Pätilän mukaan some pitäisi ymmärtää yhtä todellisena osana arkea kuin vaikkapa kavereiden näkeminen välitunneilla.

”Kun kysytään, että mitä teit koulussa tänään, niin yhtä hyvin voisi samalla kysyä, että mitä Tiktokissa tänään näkyi.”

Pätilä pitää hyvänä sitä, että Keskusrikospoliisin kaltainen viranomainen pyrkii olemaan nuoria lähellä ja tekee itseään tunnetuksi heille tutuilla alustoilla.

Intiimien kuvien luvaton levittäminen sosiaalisessa mediassa on todellinen nettikiusaamiseen liittyvä ongelma. Nuoret yhdistävät aiheeseen paljon häpeää ja itsesyytöstä, siksi sanavalintoihin on syytä kiinnittää huomiota.

”Olisi hirveän tärkeää, että uskaltaa kertoa [kuvien leviämisestä] turvalliselle aikuiselle, koska se voidaan vielä pysäyttää. Paljon on vielä tehtävissä, peli ei ole menetetty.”

Aikuiselle kannattaa kertoa myös oman olon helpottamisen vuoksi, Pätilä korostaa.

Lisäksi ensisijaista on nostaa keskusteluun se, kuka on tehnyt väärin.

Se, että ottaa itsestään alastonkuvan, ei ole väärin tai rikos.

Sen sijaan se, joka lähettää kuvaa eteenpäin saattaa syyllistyä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen, kunnianloukkaukseen, tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan sisällön levittämiseen.

Avoin keskustelu on tärkeää, sillä kuka tahansa voi katkaista materiaalin levittämisen ketjun. Jos keskusteluun ei liity häpeää, ketjut voidaan saada katkaistua entistä aikaisemmin, Pätilä arvioi.

Hän kannustaa ottamaan someturvallisuuden puheeksi lasten ja nuorten kanssa samaan tapaan kuin esimerkiksi paloturvallisuudesta puhutaan, ennakoivasti.

Keskustelun arkipäiväistyminen saattaisi poistaa siihen liittyvää häpeää. Jos keskustelua on enemmän, myös epäkohtia, väärinkäytöksiä ja rikoksia huomattaisiin todennäköisesti useammin.

Jos nuori on huolestunut omien kuvien leviämisestä netissä, voi yhteyttä ottaa turvallisen aikuisen lisäksi myös esimerkiksi @suavarten_official-sivustoihin (Tiktokissa, Instagramissa ja Snapchatissa), Pelastakaa lapset ry:n nettivihje.fi tai netari.fi -palveluihin sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Lasten ja nuoren puhelimeen.

Luitko jo nämä?

Nyt.fi luetuimmat