Uudessa Call of Duty -videopelissä pelaaja voi valita hahmonsa olevan muunsukupuolinen – Pelillistämisen professori pitää uudistusta hyvänä, mutta riittämättömänä - Nyt.fi | HS.fi

Uudessa Call of Duty -videopelissä pelaaja voi valita hahmonsa olevan muunsukupuolinen – Pelillistämisen professori pitää uudistusta hyvänä, mutta riittämättömänä

Pienemmissä indie-peleissä sukupuoli-identiteetin moninaisuutta on tuotu esille jo pitkään. Nyt muutos on havaittavissa myös valtavirran peleissä.

Call of Duty: Black Ops Cold War julkaistiin perjantaina 13. marraskuuta.­

20.11. 10:49

Perjantaina 13. marraskuuta julkaistu Call of Duty: Black Ops Cold War antaa pelaajien valita hahmonsa olevan muunsukupuolinen ensimmäistä kertaa pelisarjan historiassa.

Uusi ominaisuus on jakanut pelin fanien keskuudessa mielipiteitä.

Aiheesta uutisoivat muun muassa Screen Rant ja PC Gamer -aikakausilehti.

Call of Duty: Black Ops Cold War on peliyhtiö Treyarchin ja pelien valmistaja Raven Softwaren kehittämä ja Activisionin julkaisema ensimmäisen persoonan ammuntapeli. Se sijoittuu 1980-luvulle kylmään sotaan ja siinä jahdataan Neuvostoliiton vakoojaa, Perseusta.

Pelissä pelaajat luovat itselleen hahmon ja määrittelevät sille luonteen, joilla on vaikutusta pelin tapahtumiin. Määrittely tapahtuu täyttämällä sotilaalle hahmolomake. Siinä kysytään muun muassa hahmon nimeä, ihonväriä, taustatarinaa – ja sukupuolta.

Aiemmin mukana olleiden miehen ja naisen lisäksi pelaaja voi valita hahmon olevan muunsukupuolinen (eng. non-binary) tai päättää jättää sukupuolen salaiseksi (eng. classified). Tällöin hahmoon viitataan pelin englanninkielisen version tekstissä ja puhuessa sukupuolineutraaleilla pronomineilla ”they” ja ”them”.

Muunsukupuolisuuden lisääminen on luultavasti seurausta pelintekijöiden faneilta saamaan palautteeseen.

Kun yhdysvaltalainen videopelien julkaisija Activision esitteli pelin alun perin elokuussa, hahmoja ei voinut määritellä muunsukupuolisiksi. Sen sijaan pelaajat pystyivät valitsemaan hahmon sukupuolen olevan mies, nainen tai ”luokiteltu salaiseksi”.

Salaiseksi luokiteltu sukupuoli oli temaattinen valinta, jolla pelaaja pystyy luomaan hahmoonsa lisää mystisyyttä, kertoi pelin luova johtaja Dan Vondrak yhdysvaltalaisen VentureBeat-verkkosivuston haastattelussa. Pelaajat pystyvät jättämään myös hahmon muita tietoja salaisiksi.

”Jos meille ei ole tarjota jotain, mitä joku haluaa, pelaajat voivat jättää haluamansa kohdan salaiseksi ja olla salaperäinen Black Ops -hahmo”, Vondrak sanoo haastattelussa.

Pelintekijöiden perustelut eivät kelvanneet kaikille. PC Gamerin artikkelin mukaan osa faneista kritisoi, että ”luokiteltu salaiseksi” -vaihtoehto antaa ymmärtää, että muunsukupuolisten täytyisi salata identiteettinsä.

Palaute on ilmeisesti kantautunut pelintekijöille saakka, sillä viime perjantaina julkaistussa pelissä neljänneksi vaihtoehdoksi sukupuolen valintaan on lisätty ei-binäärinen eli muunsukupuolinen.

Pelillistämisen professori Juho Hamari Tampereen yliopistosta pitää Call of Dutyn uudistusta askeleena hyvään suuntaan, mutta riittämättömänä suhteutettuna ihmisten identiteettien kokonaiskirjoon.

Hamarin mukaan indie-peleissä sukupuoli-identiteetin moninaisuutta on tuotu esille jo pitkään ja pelaajilla on ollut mahdollisuuksia pelata laajemman identiteettikirjon perspektiivistä. Nyt muutos on selvästi tulossa myös valtavirran peleihin.

Pelillistämisprofessori Juho Hamari palkittiin viime vuonna Tekniikan edistämissäätiön Vuoden nuoren tutkija -palkinnolla.­

”On vaikea arvioida, lisääkö valtavirran pelijulkaisijat nyt niin voimakkaasti identiteettien moninaisuutta peleissä yleisön painostuksen, kuluttajien kysynnän vai eettisten valintojen takia – ehkä kaikista näistä syistä.”

Hamarin mukaan pelifirmoja on kritisoitu jo pitkään moninaisuuden puuttumisesta peleistä.

”Niin kutsuttu ’valkoinen mies’ näyttäytyy usein pelien päähenkilönä. On vaikea arvioida, paljonko pelien yksipuolisuudesta tässä asiassa sanelee markkinatalous tai nykykulttuuri verrattuna jäljessä tulevaan kehittäjäkulttuuriin”, Hamari sanoo.

Kritiikin myötä miesvaltaisuus on vähentynyt ja pelien päähenkilöinä on nähty enenevissä määrin muidenkin sukupuolten ja etnisten ryhmien edustajia.

Kaikki eivät ole suhtautuneet moninaisuuden lisääntymiseen pelimaailmassa suopeasti. Hamari pohtii, että osa pelien kuluttajista kokee moninaisuuden yllättävän nopean lisääntymisen liiallisena ja alkuperäisteoksien sisältöä muokkaavana.

Call of Duty:n pelintekijöiden päätös mahdollistaa muunsukupuolisella hahmolla pelaaminen ei ole miellyttänyt kaikkia pelisarjan ystäviä.

Presidentti Donald Trumpin äänekkäisiin kannattajiin lukeutuva Ian Miles Cheong arvosteli pelin uudistusta historiallisesti epäuskottavaksi Twitter-tilillään.

Kaikki eivät olleet Cheoningin kanssa samaa mieltä. Osa twiittiin vastanneista on huomauttanut, ettei pelisarja, jossa on zombeja ole muutenkaan kovin uskottava tai historiallisesti paikkansapitävä.

Keskustelua herätti myös se, etteivät erinäiset pelimekaniikan epäuskottavuudet ole aiemmin häirinneet pelaajia:

”Call of Dutyssa sinua voidaan ampua kasvoihin, voit piiloutua pensaan taakse ja toipua täysin, mutta muunsukupuolisella hahmolla pelaaminen tekee Ianille pelistä epäuskottavan”, eräs Twitter-käyttäjä kommentoi.

Call of Duty -pelisarjaa on kritisoitu sen tavasta glorifioida väkivaltaa ja sotarikoksia. Esimerkiksi Screen Rantin peliarviossa Call of Duty: Modern Warfare -pelin arvioidaan normalisoivan aseiden käyttöä eikä opettavan pelaajalle mitään sodan kauheuksista.

Nyt netissä käyttäjiä on huvittanut, että osa on tuntunut unohtaneen aiemman kritiikkinsä uuden ominaisuuden myötä.

Luitko jo nämä?

Nyt.fi luetuimmat