Natalia Salmela jakoi kokemuksensa teekkari­yhteisöstä 13 vuoden takaa ja sai sadat opiskelijat puhumaan seksuaalisesta häirinnästä - Nyt.fi | HS.fi

Natalia Salmela jakoi kokemuksensa teekkari­yhteisöstä 13 vuoden takaa ja sai sadat opiskelijat puhumaan seksuaalisesta häirinnästä

Kun Natalia Salmela oli jakanut Instagramissa kokemuksensa teekkaribileistä, hän sai satoja viestejä, joissa ihmiset kertovat kokeneensa yliopistojärjestöjen tapahtumissa seksuaalista häirintää. Nyt.fi tavoitti opiskelijoita Tampereen yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Aalto-yliopistosta kertomaan kokemuksiaan.

Opiskelijoiden kokemukset teekkariyhteisöistä ovat nousseet puheenaiheeksi sosiaalisessa mediassa tällä viikolla.­

2.12.2020 13:16 | Päivitetty 3.12.2020 16:09

Sosiaalisessa mediassa on tällä viikolla puhuttu opiskelijapiireissä tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä ja opiskelijajärjestöjen syrjivästä tapahtumakulttuurista.

Sunnuntaina 29. marraskuuta somevaikuttaja Natalia Salmela julkaisi Instagram-tilillään kokemuksensa 13 vuoden takaisista teekkaribileistä. Niissä hän kertoi joutuneensa ahdistavan ja naisvihamielisen käytöksen kohteeksi.

Päivityksillään Salmela osallistui yleiseen naisvihaa käsittelevään somekeskusteluun. Keskustelua on aiemmin herätellyt feministinen aktivistiryhmä Cult Cunth, joka nosti Instagram-sivullaan esiin ”yliopistojen herrakerhot” naisvihamielisenä tekona.

Cult Cunthin julkaisu sai Salmelankin pohtimaan omia opiskeluaikojaan.

”Mietin, miksi en ole aiemmin edes osannut yhdistää omaa entistä opiskelukulttuuriani ja koko teekkarikulttuuria herrasmiesseuroineen tällaiseen naisvihamieliseen tekoon. Se johtuu varmasti siitä, että kaikki ovat niin tottuneita siihen”, hän kertoo Nyt.fi:lle puhelimitse.

Salmela on opiskellut entisessä Tampereen teknillisessä yliopistossa (nyk. Tampereen yliopisto) sähkötekniikkaa ja tuotantotaloutta.

Päivityksessään hän kertoo saaneensa ensimmäisenä opiskeluvuotenaan kutsun Blebeijit-järjestön salaiseen ”mimmifutis”-juhlaan. Paikalle oli kutsuttu ”hyvännäköisiä fuksityttöjä” ja silloin vain miehiä jäsenikseen hyväksyneen Blebeijit-kerhon jäseniä.

Somevaikuttaja Natalia Salmela kertoi kokemuksestaan teekkariyhteisössä Instagramissa viime viikonloppuna.­

Tapahtumassa pelattiin Salmelan mukaan jalkapalloa ja juotiin kuohuviiniä. Jokaisen maalin jälkeen joukkueen tuli juoda viinipullo tyhjäksi, jotta peli saattoi jatkua.

Juhlat jatkuivat läheisellä saunatilalla, jossa Blebeijit-järjestön jäsenet heittivät naisopiskelijat vasten tahtoaan uima-altaaseen, Salmela kertoo päivityksessään. Naiset joutuivat kuivattelemaan vaatteitaan saunassa.

”Teekkarikulttuurissa saunotaan paljon yleensä sekasaunoissa, mutta tämä oli eka kerta, kun saunominen eli riisuuntuminen oli tehty vähän niin kuin pakolliseksi”, Salmela kirjoittaa Instagramissa.

”Sanomattakin on toivottavasti selvää, että tuollainen ahdistava käytös ja hyväksikäyttö ei ole ok. Nyt suututtaa, että on antanut tuollaisen skeidan mennä läpi sormien”, hän jatkaa päivityksessään.

Instagram-kertomuksensa jälkeen Salmela sanoo vastaanottaneensa satoja viestejä entisiltä tai nykyisiltä korkeakouluopiskelijoilta. Viesteissä kerrotaan vastaavista kokemuksista teekkariyhteisöissä sekä oikeus- ja lääketieteen alojen oppilaitoksissa. Kirjoittajat kertovat myös yliopistojen herrakerhojen kulttuurista.

Viestien perusteella kerhojen toiminta on naisvihamielistä. Useat kertovat kokeneensa yliopistojärjestöjen tapahtumissa seksuaalista häirintää. Salmela on jakanut kertomuksia Instagram-tarinoissaan.

Tampereen yliopiston Blebeijit-kerhon aktiivijäsen Valtteri Paajanen kertoo, ettei Salmelan kuvaus vastaa kerhon nykyään järjestämiä tapahtumia. Hänen mukaansa keskustelussa esille noussut ”mimmifutis”-tapahtuma järjestettiin viimeisen kerran vuonna 2019.

”Tämä osakseen vanhentuneita perinteitä noudattava tapahtuma, joka ei vastannut tässä keskustelussa siitä saatua kuvaa. Tässä tapahtumassa ketään osallistujaa ei painostettu toimimaan oman tahtonsa vastaisesti, emmekä ole saaneet siitä osallistujilta negatiivista palautetta.”

Paajasen mukaan ”mimmifutis -tapahtuma päätettiin lopettaa, sillä se oli pelkästään naisia kutsuvalta konseptiltaan vanhentunut.

Tällä hetkellä Blebeijit-kerhoon kuuluu kymmenen aktiivijäsentä, joista kaikki ovat olleet mukana kerhon toiminnassa alle kolme vuotta. Kaikki aktiivijäsenet ovat miehiä. Paajasen mukaan sukupuoli ei ole jäsenvalinnan kriteeri:

”Sääntöjemme mukaan Blebeijiksi voidaan hyväksyä kuka tahansa tamperelainen kansanomainen teekkari.”

Tavoitimme teknillisten alojen korkeakouluopiskelijoita Tampereen yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. Tampereen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat haluavat pysyä artikkelissa nimettöminä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Tampereen yliopiston teknillisen alan naisopiskelija kertoo, että tuutorit ja vanhemmat opiskelijat varoittivat häntä ”tiettyjen salaseurojen jäsenien seurasta” heti fuksisyksyn 2017 alussa. Varoitukset koskivat Rankat Ankat- ja Blebeijit -kerhoja.

Samana syksynä hän sai samankaltaisen kutsun Blebeijit-kerhon juhliin kuin Natalia Salmela. Nimettömänä pysyttelevä naisopiskelija kertoo, ettei mennyt juhliin paikalle.

Nyt.fi:n tavoittamat Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat kertovat kokeneensa painostusta alastomuuteen ja alkoholin juomiseen teekkariyhteisön tapahtumissa.

Osa heistä pelkää mennä oman kiltansa kerhohuoneelle, koska ei koe oloaan hyväksytyksi siellä. Osassa yliopiston kiltahuoneista kerrotaan olevan pornolehtiä, tissiliiviseinä ja pornokortteja.

Nimettömänä pysyttelevä naisopiskelija kertoo kokeneensa Lappeenrannan teknillisen yliopiston teekkariyhteisössä vuoden aikana seksuaalista häirintää. Hän opiskeli yliopistossa lukuvuonna 2017–2018.

Ensimmäisillä viikoilla naista painostettiin osallistumaan ”peliin”, jossa osallistujat riisuivat vaatteensa jonoksi ja kävivät niiden perään makaamaan.

”Olin aiemmin sanonut, etten halua osallistua mihinkään missä pitää olla alasti. Minulle oli valehdeltu, että ei tarvitse olla alasti. Kun kuulin, mistä pelissä on kyse, minun ei annettu enää poistua.”

Naisopiskelija kertoo, että häntä ja hänen ystäviään kourittiin tapahtumien jatkoilla ja esimerkiksi naisten saunavuorolla pesutiloihin saattoi juosta miehiä alasti.

”Jos yritin kertoa tapahtumista jollekin, minulle sanottiin: ‘Normaalia teekkarikulttuuria, ei pidä pienestä suuttua.’”

Toinen vuonna 2017 aloittanut opiskelija kertoo, että syksyllä järjestetyssä suunnistustapahtumassa yhdellä rastilla vanhemmat opiskelijat painostivat päihtyneitä uusia opiskelijoita imemään piimää vanhemman miesopiskelijan haaroista suuren tekopeniksen läpi.

Yksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelija kertoo, että eräässä fuksitapahtumassa uusia opiskelijoita painostettiin sheivaamaan oma genitaalialue ja näyttämään se fuksivastaavalle, joka päätti, oliko se tarpeeksi hyvin sheivattu ja antoi palkkioksi haalarimerkin. Opiskelija kertoo, ettei hänen tietääkseen samaa tehtävänantoa ole esitetty enää myöhempinä vuosina. Hänkin aloitti opintonsa vuonna 2017.

Sekä Tampereen yliopiston että Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat puhuvat myös opiskelijatapahtumissa laulettavista juomalauluista, jotka sisältävät rasistisia ja naisvihamielisiä sanoituksia. Opiskelijat kuitenkin kertovat, että monia syrjivien laulujen sanoja on muutettu esimerkiksi korvaamalla rasistiset ilmaisut sanalla ”teekkari”.

Korkeakouluissa ja teekkaripiireissä tapahtuva seksuaalinen häirintä on herättänyt keskustelua aiemminkin. Vuonna 2018 yliopistoissa tehdyn kyselyn mukaan puolet vastanneista naisista ja kolmannes miehistä on kokenut seksuaalista häirintää, selviää Helsingin yliopiston tiedotteesta.

Aalto-yliopiston kaikki kerhot ovat hyväksyneet naisjäseniä vuodesta 2018 lähtien. Nyt.fi:ssä on kirjoitettu Aalto-yliopiston vain miehille tarkoitetuista kerhoista aiemmin.

Aalto-yliopistossa vuonna 2012 opintonsa aloittanut Peppi Seppälä kertoo, että naisjäsenten sallimisen ympärillä käyty keskustelu oli kivuliasta, sillä osa vastusti naisjäseniä loppuun saakka.

”Kyllähän se herättää epävarmuutta. Miten nämä ihmiset suhtautuvat minuun, jos he eivät pidä minua samanarvoisena? Miten se näkyy työelämässä?”

Aalto-yliopiston kerhot saavat edelleen päättää, ketä hyväksyvät jäsenikseen. Seppälän mukaan valintaperusteet eivät ole julkisia. Hänen mukaansa opiskelijoilla on suuri kynnys kritisoida järjestelmää, koska he pelkäävät sen vaikuttavan siihen, tulevatko itse valituksi kerhoihin.

Aalto-yliopiston oppilaskunnan (AYY) tiistaina julkaiseman tiedotteen mukaan kerhot, jotka valitsevat jäsenensä, eivät saa AYY:n toiminta-avustusta. Tiedotteen mukaan kerhojen saamasta näkyvyydestä oppilaskunnan tapahtumissa tullaan käymään keskustelua.

Seppälä kertoo, että kokee olevansa naisena poikkeus esimerkiksi kursseilla, joilla enemmistö osallistujista on miesopiskelijoita.

”Pari vuotta sitten luennolla luennoitsija katsoi minuun ja sanoi: ‘ai niin, naisetkin voi nykyään opiskella teknologiaa.’ Ylätasolla näkyy edelleen, että naiset nähdään poikkeuksena, vaikka meitä on ollut pitkään tällä alalla.”

Tampereen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Annika Nevanpää pitää somessa herännyttä keskustelua tervetulleena.

Hänen mukaansa häirintä on yhä vakava ongelma opiskelijapiireissä, vaikka viime vuosina muutosta parempaan onkin tapahtunut.

Nevanpään mukaan Tampereen ylioppilaskunta kehottaa kaikkia häirintää kokeneita ottamaan yhteyttä häirintäyhdyshenkilöön.

”Näitä [häirintäyhdyshenkilöitä] on vuosina perustettu useimpiin organisaatioihin. Heille voi luottamuksellisesti kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan. He tukevat, ohjaavat eteenpäin ja tarvittaessa auttavat tekemään esimerkiksi rikosilmoituksen”, Nevanpää sanoo.

Jos häirintätapauksia tulee ylioppilaskunnan tietoon, niihin puututaan, Nevanpää sanoo. Hänen tietoonsa ei ole tullut yhteydenottoja uusista tapauksista. Nevanpää aloitti puheenjohtajana vuonna 2019.

Nevanpään mukaan Tampereen ylioppilaskunta on laatinut Blebeijien kaltaisten ”suljettujen kerhojen” toiminnalle yhdenvertaisuustavoitteet. Ylioppilaskunta on kertonut tavoitteista tiedotteessa.

Yhdenvertaisuustavoitteiden saavuttamiseksi on ilmoitettu kahden vuoden siirtymäaika. Nevanpää perustelee siirtymäaikaa sillä, että toiminnan kehittymistä pystyttäisiin todellisuudessa seuraamaan.

”Me haluttiin, että siellä tapahtuu ihan syvää rakenteellista muutosta, eikä oteta vain yhtä naista jäseneksi.”

Järjestöjen yhdenvertaisuustavoitteiden toteutumista tarkastellaan Nevanpään mukaan puolen vuoden välein siirtymäajan kuluessa.

Häirintätapausten kitkemisessä ei kuitenkaan ole siirtymäaikaa, Nevanpää sanoo, ne halutaan kitkeä toiminnasta heti. Hänen mukaansa häirintään puututaan koko ylioppilaskunnan piirissä aina välittömästi, jos siitä raportoidaan.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Antti Ilmavirta toivottaa keskustelun niin ikään tervetulleeksi.

Lappeenrannan yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) vastasi somekeskusteluun julkaisemalla asiasta tiedotteen maanantaina 30. marraskuuta.

Tiedotteen mukaan yksilöiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu on LTKY:n toiminnassa tärkeää. Ylioppilaskunta sanoo tekevänsä sen eteen ”töitä päivittäin”.

Ilmavirta kertoo puhelimessa, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat toiminnan ytimessä päivittäin.

Ylioppilaskunta pyrkii toiminnallaan siihen, että kehitys olisi aikaisempaa parempaan suuntaan. Yliopistolla toimii Ilmavirran mukaan kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joihin kehotetaan olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Lisäksi yhdenvertaisuustavoitteisiin pyritään ylioppilaskunnan mukaan esimerkiksi ainejärjestöjä, harrastusyhdistyksiä ja tutoreita kouluttamalla.

”Ylioppilaskunta joka vuosi aloittaa sillä, että jäseniä koulutetaan myös yhdenvertaisuusasioista,” Ilmavirta sanoo.

Alastomuuteen ja alkoholin käyttöön painostaminen kielletään Ilmavirran mukaan opiskelijajärjestöjen tapahtumaohjeistuksessa. Jos sääntöjen rikkomuksia tulee ylioppilaskunnan tietoon, toimijoihin ollaan Ilmavirran mukaan heti yhteydessä.

”Kerrotaan, että tämä ei sovi”, Ilmavirta kuvailee.

Hänen mukaan toistaiseksi ei ole ollut tarpeen ryhtyä tätä kovempiin toimiin, koska tapahtuneet väärinkäytökset on korjattu ja toimintaa parannettu.

Ilmavirta sanoo, että ylioppilaskunnan on lisäksi mahdoton seurata, mitä kaikissa opiskelijajärjestöjen tilaisuuksissa tapahtuu.

”Lähipiirissä toimii kymmeniä opiskelijajärjestöjä, joilla on satoja tapahtumia.”

Natalia Salmelan kokemuksista ja opiskelijoiden kokemasta seksuaalisesta häirinnästä kirjoittivat aiemmin muun muassa Me naiset ja Yle.

Tarkennus 2.12.2020 kello 13.58: Annika Nevanpään ja Antti Ilmavirran sitaatteja täsmennetty. Oikaisu 3.12.2020 kello 11.02: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Lappeenrannan yliopistolla toimii yksi häirintäyhdyshenkilö. Todellisuudessa häirintäyhdyshenkilöitä on yliopistolla kaksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat

Nyt.fi luetuimmat