Tehtaankadun Basbas Kulmassa huokuu emoravintolan henki, mutta varrastikuista ei ole vetonaulaksi - Nyt.fi | HS.fi

Tehtaankadun Basbas Kulmassa huokuu emoravintolan henki, mutta varrastikuista ei ole vetonaulaksi

Basbasin viinibaari uudistui viime syksynä, kun se otti haltuunsa lopettaneen naapuriravintolan.

Kukkakaalivarras juustokastikkeella toi mieleen kukkakaaligratiinin. Possunkylkivarrasta piristi jalapeno.­

5.2. 6:00 | Päivitetty 5.2. 10:50

Basbas Kulma

★★★

Missä? Tehtaankatu 27–29, p. 044 230 5900, basbas.fi/kulma.

Koska? Ke–pe 16–23 ja la 14–23.

Paljonko? Alkuruuat 10 e, vartaat 12–15 e, lisukkeet 6 e ja jälkiruuat 5–9 e. Menu 50 e.

Esteetön? Kyllä.

Nouto tai kuljetus? Ei.

Illallinen täynnä, herjaa varausjärjestelmä järjestään aina, kun yrittää saada pöydän Tehtaankadun Basbas-bistroon. Viisivuotias Basbas on viime vuosien suosituimpia ravintoloita, jossa kohdallaan on ruoka, viini, palvelu ja tunnelma.

Saman korttelin viinibaari Basbas Staff & Wine Bar koki syksyllä muodonmuutoksen. Se otti haltuunsa maaliskuussa lopettaneen Maannos-ravintolan tilat, ja nimi vaihtui Basbas Kulmaksi. Omistajat ovat osin samoja kuin Basbasinkin puolella, muun muassa Nicolas Thieulon ja Kalle Kiukainen, mutta myös Basbas Kulman henkilökuntaa.

Viinibaari sai lisää tilaa, kun ravintola Maannos lopetti viime maaliskuussa.­

Kulman juju on hiiligrilli, jossa tirisee varrastikkuja. Keittiöstä vastaa Olli Fäldt. Palvelu on hyvissä käsissä, sillä salissa voi kohdata esimerkiksi Noora Sipilän, joka on vuoden tarjoilija 2018.

Bistron tapaan täälläkin voi koostaa menun (50 e) sisällön itse. Pakettiin kuuluu kaksi alkuruokaa, kaksi varrastikkua, yksi lisuke ja yksi jälkiruoka – myös sooloilu on sallittu.

Ensimmäinen arviokäynti marraskuussa ei yltänyt ylistetyn bistron tasolle.

Alkupaloista briossi oli sitkas, eikä nahkea ankkarillette riittänyt sitä mehevöittämään. Paahdetut juuripersiljatikut jäivät sivuosaan jykevän persilja-kurpitsansiemenpeston rinnalla, jossa koristeen maineessa oleva yrtti pääsi kerrankin oikeuksiinsa.

Hauskan inkiväärinen ceviche oli raikas esitys. Kepeä fenkoli-varsisellerisalaatti ryhdistyi anjovisten suolaisuudesta.

Vartaisiin oli tikutettu harvinaisenpuoleisiakin herkkuja kuten kateenkorvaa tai sampea.

Kateenkorvan maku peittyi intensiivisen hiilisyyden alle, eikä luirumainen kanaliemi-voikastike tarttunut lihapaloihin vaan jäi suurimmaksi osaksi lautaselle. Onnistuneempi oli sampivartaan kanssa tarjottu, reteästi tillillä sävytetty ja hapokas beurre blanc, jonka kanssa olisi syönyt vaikka varrastettuja kalapuikkoja.

Kateenkorvaa paremmin hiiltä kesti vartaassa grillattu mustekala, jota saatteli hivenen ärhäkkä tomaattivinegretti. Tikutettu juuriselleri jäi auttamatta statistiksi, sillä show’n varasti majoneesimaisen tanakka hollandaisekastike, jossa maistui kekseliäästi salvia ja trendikäs ruskistettu voi.

Lisukkeista lehtikaalisalaattia hallitsi ärjy dijonvinegretti. Paksoisalaattiin oli loroteltu niin rennolla ranteella kalakastiketta, että sen maistoi jo ennen kuin haarukka oli suussa. Seuralainen sai takauman Vietnamin-reissultaan, jolla oli ohittanut taksilla kalakastiketehtaan.

Jälkiruuat olivat perusvarmoja. Suklaatortun pohja oli mukavan mureneva, mutta suklaa muistutti pääsiäismunasta. Sitruunakreemin ja jogurttisorbetin pirteys viekoitteli enemmän.

Tammikuussa meni paremmin. Etenkin palvelusta löytyi sitä kuuluisaa Basbasin henkeä, joka kietoi syleilyynsä välittömästi.

Nyt briossin täytteenä oli ohuita mortadellamakkaran siivuja, ja edelliskäynnillä kaivattua mehevyyttä antoi parmesaanimajoneesi. Mieleen tupsahti muisto lapsuuden lauantaimakkaraleivistä, joskin tämä briossi päihitti mennen tullen jopa sen paremman ranskanleivän, joka myytiin paperipussissa muovisen sijaan.

Kylmäsavustettuihin sardiineihin oli yhdistetty paprikakastiketta ja rohkeasti oliiveita ja kapriksia. Suolaisuus ei mennyt yli vaan tuki kalan makua.

Kalatartarin lohi oli tuore ja moitteeton, joskin tylsähkö, mutta tartaria piristi kipakaksi marinoitu fenkoli.

Söpön mozzarellapallon seuralaiset olivat tuttuja, basilikakastiketta ja ihmeen maukkaita kirsikkatomaatteja.

Varrastikut jättivät nytkin kylmäksi, vaikka tarjoilija varoitti, että metalliset vartaat voivat aluksi olla todella kuumia.

Mustekalavartaan vinegretissä loistivat maukkaat tomaatit, mutta hapokkuutta olisi saanut olla roimasti enemmän.

Possuvartaan kylkipalat olivat mureita, ja niiden tanakkaa possuisuutta taittoi hedelmäisen tulinen jalapeno-yrttikastike.

Osterivinokkaat oli grillattu napakoiksi, ja sienten makua korosti makeahko soijakastike.

Kukkakaalivartaan parina oli juustokastike, josta puuttui tymäkkyys. Yhdistelmä toi mieleen arkisen kukkakaaligratiinin.

Lisukkeista nopeiten hupenivat rapeiksi paistetut perunat, jotka olivat sisältä niin pehmoisia, että ne pysyivät luultavasti koossa vain paistopinnan ansiosta. Potkua potut saivat valkosipulimajoneesista ja savupaprikasta.

Napakka sydänsalaatti oli silattu tasapainoisella dijonsinappikastikkeella. Punakaali-paksoisalaatti oli runsas ja rouskuva. Kalakastiketta oli nyt maltillisesti.

Jälkiruuista sitruunamousse ja verigreippisorbetti oli raikas yhdistelmä talvisia sitruksia, ilman monien vierastamaa äitelyyttä.

Makeus oli kurissa myös talon jäätelössä ja sorbetissa.

Varrastikut ovat kiva idea, yleensä ne ovat ”välimerellisten” ravintoloiden vetonaula. Tosin nykyisellään Basbas Kulman tikuista ei ihan ole vetonaulaksi, sillä pääraaka-aineesta ja kastikkeentapaisesta koostetut vartaat ovat kuin toinen alkupalakierros mutta lämpimillä annoksilla.

Idea olisi helpompi sulatella, jos tikkujen sijaan pöytään ilmestyisi massiivinen herkkumiekka, joka antaisi aterialle täyttymyksen. Kun varsinaista pääruokaa tai edes pastaa tai risottoa ei saa, menu on kovin pikkuruokavetoinen, eikä se nouse ”Basbas-tason” elämykseksi.

Basbas Kulma on toki itsenäinen ravintola, mutta se toimii osin saman nimen ja samojen omistajien varassa kuin bistro, joten asiakkaalla on lupa odottaa samansuuntaista elämystä.

Basbas Kulma on kuitenkin kelpo ravintola, siitä kielii moni onnistunut annos, viinisuositukset, palvelu ja tunnelma.

Mutta sille hiiligrillille voisi olla muutakin käyttöä kuin vartaiden tiristely.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat

Nyt.fi luetuimmat