Töölön Carelia saa kriitikolta neljä tähteä – klassikkoravintolan reseptit ovat hioutuneet kohdilleen vuosien kuluessa - Nyt.fi | HS.fi

Töölön Carelia saa kriitikolta neljä tähteä – klassikkoravintolan reseptit ovat hioutuneet kohdilleen vuosien kuluessa

Carelia on ranskalaisen ruuan ja perinteisen ravintolatyylin ystävien turvapaikka.

Carelian tiloissa toimi aiemmin apteekki, ja tätä nykyä šakkiruutulattia ja lääkehyllyt ovat erottamaton osa ravintolan sisustusta.­

26.2. 7:00 | Päivitetty 26.2. 9:26

Carelia

★★★★

Missä? Mannerheimintie 56, p. 09 2709 0976, ravintolacarelia.fi.

Koska? Ti–la 16–23.

Paljonko? Alkuruuat 10–18 e, pääruuat 18–32 e ja jälkiruuat 7–14 e.

Esteetön? Ei.

Nouto tai kuljetus? Nouto (lähes kaikki annokset).

Kansallisoopperaa vastapäätä sijaitseva Carelia henki klassikkoravintolan tunnelmaa jo syntyessään. Samassa tilassa lähes 70 vuotta toimineen apteekin sisustus tuli vuonna 1996 avautuneelle Carelialle kuin lahjana. Vanhan apteekki-interiöörin ansiosta untuvikkoravintola vaikutti vakiintuneelta kortteliravintolalta jo avatessaan ovensa.

Vaikka tummat puupaneelit, šakkiruutuinen lattia ja lääkehyllyt ovat nykyisin erottamaton osa Careliaa, muutos apteekista ravintolaksi ei ollut kivuton. 1990-luvulla Helsingissä tuskailtiin vanhojen apteekkien katoamista. Rakennustaiteen seuran puheenjohtaja Mikael Sundman kuvaili Helsingin Sanomissa, että Carelian muuttaminen ravintolaksi on hätäratkaisu, mutta totesi alistuneesti, että ”onhan se parempi kuin ei mitään”.

Oopperan tuoma asiakasvirta on ollut Carelialle tärkeä, mutta viime aikoina koronavirusrajoitukset ovat pitäneet oopperan ovet säpissä. Perjantai-iltana ravintolan sali on kuitenkin lähes täysi. Vain turvavälejä varmistamaan jätetyt paikat ovat tyhjinä. Henkilökunta käyttää maskeja.

Pimeä ilta jää isojen ikkunoiden taakse, puheensorina täyttää salin, ja tummiin asuihin pukeutuneet tarjoilijat kantavat pöytiin höyryäviä simpukkakattiloita. Sinisimpukat kuuluvat Carelian suosikkiannoksiin, ja nyt simpukat ovat sesongissa.

Keittiömestari Marko Lomanin johtama keittiö kokkaa ranskalaisittain. Suomenkielinen ruokalista vilisee ranskalaisia termejä, mutta ne selitetään. Olisivatpa listat muuallakin yhtä selkeitä. Ja kunpa useammassa ravintolassa saisi yhtä osaavaa palvelua.

Viinitietoisten asiakkaiden suosimalla Carelialla on ollut pitkään omaa viinimaahantuontia. Eurooppalaisia pientuottajia suosiva, natuviinejäkin sisältävä linjaus oli täällä arkea jo ennen kuin tyyli tuli muotiin. Juran ja Bourgognen viinien, rieslingin ja samppanjan ystävillä riittää valinnanvaraa.

”Otamme alkuun tartarit”, kuuluu viereisestä pöydästä. Toisella puolella tilataan etanoita ja pääruuaksi pihvit. Monet tuntuvat päättäneen tilauksensa jo ennen ravintolaan astumista.

Me aloitamme aterian talon klassisimmalla annoksella, tartarpihvillä, sekä endiivi-roquefortsalaatilla. Rapeaa, kirpeää, kermaista, suolaista ja makeaa yhdistelevä pähkinäinen juustosalaatti osoittaa hienosti, että salaatti ei ole vain kesäruokaa.

Tartar on tiivis kiekko kotimaista sisäpaistia, ja se tulee pöytään perinteisten lisukkeiden eli sipulin, kapristen ja keltuaisen kanssa. Liha on liian kylmää. Konstailemattoman annoksen maku jää hieman vaisuksi eikä yllä trendiravintoloiden kekseliäiden versioiden tasolle.

Entrecôte lisukkeineen oli mallikelpoinen annos.­

Toinen paikan tunnusruoka, entrecôte, ei sen sijaan jätä toivomisen varaa. Se tarjotaan paksun béarnaisekastikkeen, tulikuumien ranskalaisten ja raikkaan vihersalaatin kanssa. Pihvilihan alkuperän voi tarkistaa liitutaululta, kotimaista on. Lisukkeet ovat taidokkaita. Poikkeuksellisen hapokas béarnaise kesyttää pihvin rasvaisuuden ja ranskalaisten tärkkelyspitoisuuden. Vihersalaatin vinegretti on kuin suoraan pariisilaisesta bistrosta. Pihvin seuraksi suositeltu viinikin osuu maaliin.

Careliassa hallitaan ranskalaiset herkut, mutta seuralaiseni haluaa hampurilaisen. Grillissä toiveiden mukaisesti kypsennetty, normandialaisesta lehmänlihasta ja savustetusta luuytimestä valmistettu burgeripihvi maistuu tyrmäävän hyvältä. Syvää makua tasapainottaa hapatettu sellerimurska. Ranskalaiset ovat rasahtavan rapeita ja lisukesalaatin kastike herauttaa veden kielelle.

Jälkiruuaksi otamme tarte tatin -piirakan ja clafoutis-pannarin. Jäätelöpallo sulaa kuuman omenapiirakan päällä, taikinapohja on rapea ja täyte mehevä, mutta kinuski tekee kokonaisuudesta yltiömakean. Clafoutis on täällä päältä rapea ja sisältä mehukas muffini, josta löytyy mantelia ja harvoin suomalaisissa jälkiruuissa esiintyvää hapankirsikkaa. Kaunis ja mehevä leivonnainen päättää aterian periranskalaisiin tunnelmiin.

Carelian viehätys perustuu pysyvyyteen. On ajaton ympäristö ja ruokia, joiden reseptit ovat hioutuneet kohdilleen vuosien kuluessa.

Kiehtovaa, että ravintolan idea, annokset ja sisustus tuntuvat pysähtyneen paikalleen – juuri oikeaan kohtaan.

Ensi viikosta alkaen Helsingin Sanomien ravintola-arviot julkaistaan Nyt-liitteen sijaan Torstai-liitteessä. Verkosta ravintola-arviot löytyvät jatkossa osoitteesta hs.fi/ruoka.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat

Nyt.fi luetuimmat