Monster Hunter Rise on jätti-ilmiöksi nousseen pelisarjan uusin ja paras osa, väkivahva toimintaroolipeli - Nyt.fi | HS.fi

Monster Hunter Rise on jätti-ilmiöksi nousseen pelisarjan uusin ja paras osa, väkivahva toimintaroolipeli

Odotukset olivat kovat, mutta Nintendo Switchille maaliskuun lopulla julkaistu Monster Hunter Rise ylittää ne.

Monster Hunter Rise muodostuu monista erillisistä maailmoista eli kentistä, joita saa tutkia vapaasti. Liikkui sitten missä päin hyvänsä, ulkoasu on aina vähintäänkin fantastinen.­

7.4. 12:12

Kehittäjä: Capcom. Saatavilla: Nintendo Switch. ★★★★★

Sulje silmäsi. Anna mielikuvituksen viedä ja kuvittele seikkailu avoimessa, puhtaassa luonnossa.

Tiedäthän: kirkkaasti liplattavat järvet, auringon syleilemät tasangot ja kuun valaiseman mustansinisen tähtitaivaan. Heitä sekaan tuuhean vihreät bambumetsät, polttavan keltaiset aavikot ja uhkaavasti hehkuvat laavapurot jylhän tulivuoren kupeessa.

Anna mennä. Täytä alueet kuhisemaan värikkäistä kaloista, oudoista olioista, satumaisista metsänantimista ja mitä mielikuvituksellisimmista hirviöistä, jotka villisti kirmaavat kaukana viidakossa vapaina kiljuen ja karjuen. Eteesi piirtyy yksi videopelien suursarjoista, japanilainen toimintaroolipelisarja Monster Hunter. Houkuttelevaa, eikö?

Avaa silmäsi. Todellisuus on toinen. Täällä länsimaissa sarja eli ennen lähes varjoissa. Monster Hunterin kansainvälistä läpimurtoa sai odottaa tosissaan – ei, sen tuloa epäiltiin liki 15 vuotta.

Nintendo Switchille saapunut Monster Hunter Rise on vuoden odotetuimpia ja suurimpia videopelijulkaisuita, mutta vielä hetki sitten se olisi saattanut olla sitä vain Japanissa.

Onneksi niin ei käynyt.

Japanissa monsterimania on puraissut syvältä. Ensimmäinen Monster Hunter julkaistiin PlayStation 2:lle vuonna 2004, ja kasassa olivat heti ne kivijalat, joilla sarja yhä jököttää.

Pelissä luotiin hahmo suojelemaan pientä kylää sen ulkopuolella meuhkaavilta hirviöiltä. Vihollisia kukistamalla tai nappaamalla sai raaka-aineita parempiin varusteisiin ja siten oli aina valmiimpi uusiin haasteisiin. Koukuttava kiertokulku oli siinä. Pelaaminen oli hauskaa yksin, mutta hyvässä porukassa se vasta veikin mennessään.

Moniosainen sarja löysi sittemmin kotinsa kannetavilta konsoleilta. Monster Hunter -pelit pelastivat PSP-koneen myyntiluvut Japanissa, minkä jälkeen sarja vakuutti etenkin Nintendo 3DS:llä. Japanin katukuvassa ihmiset lumoutuivat harvinaisen haastavasta, syvällisestä ja persoonallisesta pelisarjasta. He seikkailivat käsikoneiden välityksellä junissa, kahviloissa, puistoissa ja katujen pengerryksillä yhdessä istuen.

Homma tuntui tutulta vuodesta toiseen: Japanissa uusi osa räjäytti riemuun, mutta länsimaissa vastaanotto oli vaisua. Mutta älä koskaan sano ei koskaan. Vuonna 2018 tärähti muuallakin.

Japanissa firmat antoivat työntekijöilleen Monster Hunter Risen julkaisupäivän vapaaksi, ja pelin saapuminen kaatoi siellä Nintendo Switchin verkon. Muuallakin on kiinnostanut: peliä myytiin maailmanlaajuisesti jo viikossa yli viisi miljoonaa kappaletta.­

Edellistä osaa eli PC:lle, PS4:lle ja Xbox Onelle julkaistua Monster Hunter Worldia myytiin peräti 16,8 miljoonaa kappaletta. Ja mikä tärkeintä: liki kolme neljäsosaa määrästä tuli yllättäen Japanin ulkopuolelta. Maineikas pelistudio Capcom oli tehnyt historiansa myydyimmän pelin.

Sensaatio oli valmis. Mega Man-, Resident Evil- ja Street Fighter -sarjoista tunnetun japanilaisen Capcomin uudeksi lippulaivaksi tuli Monster Hunter. Sarja oli myynyt yhteensä yli 66 miljoonaa peliä. Eikä se tapahtunut trendejä seuraamalla tai muutoksia miettimällä, vaan tiukasti omiin vahvuuksiin luottaen ja niitä huolella hioen. Sinnikkyys palkittiin ruhtinaallisesti.

Tuore aluevaltaus kuvaa ilmiön laajuutta: pelisarja kääntyi suuren budjetin toimintaleffaksi. Paul W. S. Andersonin ohjaama ja Milla Jovovitchin ja Ron Perlmanin tähdittämä, Suomessa vuokrauspalveluissa julkaistu Monster Hunter (2020) ei tosin liiemmin säväytä. Ei elokuva täysin toivoton ole, mutta pelkkään vauhtiin ja actioniin keskittyvä kerronta on varsin vaatimaton.

Jos näkisi pelkän leffan, voisi ajatella, mitä järkeä peleissä on? Se hukkaakin monta osa-aluetta peleistä, mutta varsinkin oleellisimman: japanilaisuuden.

No, Monster Hunter Rise on toista maata. Se ei ole pelkkää pintaa eikä uhoa. Peli tarjoaa kuvankauniin, monipuolisen ja syvällisen kokemuksen, joka ihastuttaa niin yksin kuin yhdessäkin. Ja mikä parasta: järkälemäinen peli suorastaan kylpee Japanin herkässä perinnekulttuurissa.

Idea on tuttu. Tarkoitus on luoda hahmo, suojella kylää, opetella dinosaurusmaisten eläinten käytöstä, kukistaa tai ottaa monstereita kiinni ja kehittää varustusta. Samalla tutkitaan uskomattomia ympäristöjä, jotka pursuavat kerättävistä hyönteisistä, kasveista, sienistä ja mineraaleista, joilla valmistaa rohtoja ja erikoisesineitä.

Eikä tule unohtaa kiehtovan kimurantin kenttäsuunnittelun lukuisia oikoreittejä, salapaikkoja ja rakennettavia leirialueita, jonne suunnata seikkailun tiimellyksestä lepäämään ja syömään. Kylästä puolestaan saa uusia tehtäviä, sivujuonia ja asukkaiden pyyntöjä suoritettavaksi. Soppa on valmis, kun tähän lisätään harvinaisen moninainen ja perinpohjainen pelimekaniikka, joka antaa pelata peliä haluamallaan tavalla.

Eikä siinä kaikki. Tärkeintä on uusi taikavaijeri, joka muuttaa kokemuksen tyystin. Tyhjään ilmaan tarttuvan vaijerin avulla yksikään vuori ei ole turhan korkea eikä rotko liian leveä. Ilmassa roikkuminen, hyppiminen ja kieriminen sekä seiniä pitkin juokseminen avaavat loputtomat mahdollisuudet tutkia fantasiamaailmaa ja iloita sen huikeasta suunnittelusta.

Aluksi valikoita, tietoa ja mieleen pantavaa piisaa niin, että päässä pyörii ja sormi menee suuhun. Eikä olo heti helpota. Ensimmäiset tunnit on otettava rauhassa, jotta kaiken sisäistäisi – paljon menee silti ohi. Mutta kunhan peliin pääsee korkean alkukynnyksen jälkeen sisään, se on menoa sitten.

Idyllisessä kylässä kävellään vaaleanpunaisten kirsikkapuiden alla auringon lämmössä, perinnemusiikin soidessa ja valtava miekka tupessa kuin mikäkin kiveen kirjoitetun kunnia- ja perinnekoodiston määrittämä samurai. Omaa asuntoa voi sisustaa, ravintoloihin suunnata syömään tai kysellä vastaantulijoiden kuulumisia.

Missään ei ole säästelty. Uudet hirviöt esitellään ennen luontoon lähtöä väkevästi tulkittujen haikujen kautta (vaihda ääninäyttely japaniksi!), hennon naisäänen laulut vaihtuvat alueiden mukaan ja jopa latausruudut ihastuttavat. Niissä nähdään kuvia, jotka on toteutettu ikivanhalla, japanilaisella sumi-e-maalaustekniikalla.

Kylän ulkopuolella eri kenttien ja vihollisten skaala on valtava. Mielikuvituksen ja ilmaisun voima salpaa hengen ja sysää syvälle seikkailuun. Monenmoiset hirviöt ovat hahmosuunnittelun riemuvoitto, pelimaailman väritys on harkitun seesteistä ja yksityiskohdat ovat viimeisen päälle hurmaavia. Iloista arvokkuutta havisevan tunnelman voi suorastaan maistaa.

Monster Hunter Rise on kaiken päälle tehty kieli poskessa. Joka puolella on puhuvia kissoja, jotka kokkaavat, auttavat kamppailuissa ja suunnistavat jopa sukellusveneillä omiin tehtäviinsä. Koiria sen sijaan voi ampua taivaalle omiin tehtäviinsä paperileijoihin kiinnitettyinä. Ja voipa yhdellä hauvalla ratsastaa itse.

Pelihahmon juoksuanimaatio vaihtuu puolestaan paniikinomaiseksi säntäilyksi, jos murisevan monsterin bongaa läheltä. Ja kylän asukkaiden yllättävän lupsakka dialogi sitoo entisestään pelimaailmaan.

Peli näyttää upealta sekä tv:stä että Switchin omalta näytöltä, josta suuren maailman saa kämmenelle. Lisäksi monen konsolin kesken voi pelata moninpeliä paikallisesti.­

Lopuksi on syytä muistaa oleellisin. Viime ajat ovat olleet kurjat ympäri maailman, mutta samalla on saanut kuulla, miten paljon lohtua videopelit ovat tuoneet ihmisille. Ne ovat avartaneet elämää, antaneet tutkia huimia maailmoja ja kertoneet koskettavia tarinoita.

Mutta ennen kaikkea ne ovat tuoneet ihmiset yhteen. Ja tässä on Monster Hunter Risen koukku. Se on upea yksin, mutta parasta porukassa netin välityksellä.

Peli antaa kiehtovan, japanilaisen näkökulman verkkomoninpelaamiseen ja ylipäätään toimintaan. Kyse ei ole kisaamisesta eikä väkivallasta, vaan jakamisesta, avunannosta ja tiiviistä yhteistyöstä.

Pelissä ei taistella ihmishahmoja eikä muita pelaajia vastaan, vaan eteen saapuvat valtavat mielikuvitusolennot, jotka symboloivat nykymaailman ulkoista uhkaa, henkistä painetta ja sen kestokyvyn koettelemista. Kotikylä on turvasatama, eräänlainen Japani pienoiskoossa.

Monster Hunter Rise on paitsi upean sarjansa heittämällä paras peli, se on myös julkaistu täydelliseen aikaan. Kun nyt etäisyyden pito on hyvää lähimmäisyyttä, peli antaa oivan keinon ottaa ja olla yhteydessä.

Onneksi tämä kasvoi jo ilmiöksi, nyt siitä voi tulla jotain syvempää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat

Nyt.fi luetuimmat