Vastaisku huuhaan ringille - Nyt.fi | HS.fi

Vastaisku huuhaan ringille

Sosiaalisen median algoritmit nostavat esille huuhaata ja voivat ”varjobannata” transfobiaa käsittelevän videon. Nyt käyttäjät ovat aloittaneet vastaiskun.


15.4. 12:09

Iloiset nuoret katsovat kameraan. Mies kajauttaa:

”Mikä meno, tyypit, minä olen Paul!”

Hänen vieressään on nainen, joka hihkaisee: ”Minä olen Morgan!”

Ja yhdessä: ”Tämä on: Paul and Morgan, Paul and Morgan show!”

Tämä show on Youtube-kanava, jossa käsitellään nuorison asioita kristillisestä näkökulmasta. Sillä on 138 000 tilaajaa. Tänään on luvassa pohdintaa ehkäisystä ja siitä, kuinka ehkäisy kannattaa jättää Herran haltuun.

Morgan sanoo:

”Minä tosiaan rohkaisen teitä antamaan tämän Herran käsiin, koska mitkä ovat syysi, että käytät sitä (ehkäisyä)? Suurimmalla osalla syyt ovat tyyliin ’haluan hoitaa koulun loppuun’ ja ’tykkään tästä työstä, joka minulla on, enkä halua lopettaa sitä’. Mutta ettekö tosiaan usko, että Jumala tietää halunne? Hän haluaa, että sydämenne ovat linjassa hänen sydämensä kanssa.”

Kielteiset puheet ehkäisystä leviävät sosiaalisessa videopalvelussa, jossa ei ole kukaan asettamassa annettua tietoa asiayhteyteensä.

Vai asettaako sittenkin?

Paul ja Morgan Olligesin levittämä huuhaa on pisara digitaalisessa meressä.

Youtubessa on esimerkiksi kanava, jossa mainostetaan uhkapelejä lapsille. Niitä tekee tubettaja Jake Paul, jolla on yli 20 miljoonaa tilaajaa.

Ympäri sosiaalisia medioita pyörii erilaisten sisältöfarmien, content farmien, tuottamia videoita.

Nämä farmit ovat videoiden tehotuotantolaitoksina. Ne osaavat suoltaa kustannustehokkaasti helposti leviävää sisältöä, kuten erilaisia life hack -videoita. Osa näistä ”pirkkanikseistä” voivat olla kokeiltuna hengenvaarallisia.

Kiinalaislähtöisessä Tiktokissa kulutetaan sisältöä pääasiassa niin, että selataan ”For you” -sivua, joka määrittyy käyttäjän toiminnan ja Tiktokin algoritmien mukaan.

Tiktokissa selataan, selataan ja selataan, lista ei koskaan lopu. Videot ovat yleensä kymmenien sekuntien mittaisia, ja touhu on koukuttavaa. Tiktokia on kritisoitu arveluttavasta sisällöstä, esimerkiksi ulkonäkökeskeisestä maailmankuvasta.

Kun selaan Tiktokia, se tuo ruudulle ensin keppostelevia ihmisiä ja nopeutettuja videoita siitä, miten kasvi kasvaa. Harmitonta, kiinnostavaa, hauskaakin.

Sitten se heittää silmille sisältöä, joka on rasistista. Sen jälkeen tulee kamaa, jossa pilkataan rumia ja lihavia ihmisiä.

Moni päälle parikymppinen saattaa pitää Youtubea ja Tiktokia lasten hölmöilynä.

Ylen viime vuoden jutussa Mannerheimin lastensuojeluliiton mediakasvatuksen suunnittelija Paula Aallon mukaan esimerkiksi Youtube on vanhemmille edelleen vieras ympäristö, mutta lapsille ja nuorille tärkeä.

Ei hyvä, sanoo tutkijatohtori Sanna Spisak Turun yliopistosta.

Sosiaalisilla medioilla kuten Youtubella ja Tiktokilla on valtava vaikutus ihmisten maailmankuvan rakentamisessa ja ”todellisessa” elämässä.

”Näen digitaaliset alustat hyvinkin todellisina paikkoina, jotka älylaitteiden kanssa kietoutuvat merkittäväksi osaksi arkeamme ja vuorovaikutustamme.”

Siksi Spisakin mukaan kaikkien olisi olisi ymmärtää sosiaalista mediaa ja etenkin niiden perimmäinen logiikka.

”Ne ovat kaupallisia tahoja, joiden tehtävä on kerätä, jäsentää ja yhdistää käyttäjädataa. Tätä dataa se sitten myy mainostarkoituksessa eteenpäin yrityksille ja toimijoille. Se tieto, mitä meidän klikkaustemme avulla saadaan, on hirvittävän arvokasta tietoa”, Spisak sanoo.

Keskiössä sosiaalisten medioiden toiminnassa ovat algoritmit, jotka suosittelevat käyttäjälle uutta katsottavaa – ja kohdennettua mainontaa – sen perusteella, mitä kuluttaja on jo katsonut.

Tällä tavalla ihminen saadaan pysymään somessa mahdollisimman kauan.

Algoritmilla on taipumus kaventaa ihmisen maailmankuvaa. Se edistää ihmisten omien kuplien syventymistä ja eriytymistä, kertoo algoritmeja tutkiva Algotransparecy-sivusto.

”Algoritmi perustuu samankaltaisuuden ideaalille. En ole koodari, mutta oletan, että ihmisen peruslogiikka on se, että haemme ja sitoudumme helpommin tuttuihin kuin vieraisiin asioihin”, Spisak sanoo.

Algoritmi siis ajaa esimerkiksi mahdolliseen huuhaa-sisältöön haksahtaneen aina vain syvemmälle huuhaan syövereihin: jos katsoo paljon Paul and Morgan -showta, Youtube tarjoaa lisää kristillisiä ehkäisyneuvoja.

Valveutuneimmat somen käyttäjät tietävät tämän. He ovat ryhtyneet vastaiskuun.

Tutkijatohtori Spisak on innokas puutarhaharrastaja. Hän havahtui viime vuonna pohjoismaisen harrastajapuutarhuriyhteisön homogeenisyyteen: kaikki videot, joita Instagram suositteli hänelle, olivat valkoisten harrastajapuutarhureiden videoita.

Eivätkö muun väriset todella ole kiinnostuneita kasveista, Spisak ja moni muu puutarhuriyhteisössä mietti.

Muuan tanskalainen puutarhuri mobilisoi kampanjan. Puutarhurit alkoivat ”opettaa” Instagramin algoritmia suosittelemaan heille muunkinlaista sisältöä kuin vain valkoihoisia puutarhureita. He alkoivat systemaattisesti hakea sisältöjä käyttämällä tiettyjä aihetunnisteita sekä tykkäämään ja kommentoimaan sisältöjä, joiden tuottajat olivat muita kuin valkoisia.

Porukka teki tätä päivittäin, ja vajaan parin viikon systemaattisen ”opettamisen” jälkeen algoritmi alkoi toimia niin, että yhteisö sai ehdotettuihin sisältöihin myös muita kuin valkoisia harrastajapuutarhureita. Tempaus tehtiin Instagramissa, mutta samanlaista toimintaa voi tehdä myös vaikkapa Youtubessa.

Tämä on someaktivismia, jossa käytetään somen kyseenalaista algoritmia sitä itseään vastaan. Eikä tämä ole ainoa tapa, jolla käyttäjät ovat ryhtyneet saamaan someihin järjestystä ja sääntelemään sitä sisältä päin.

 ”Nettiyhteisöissä on aina ollut sitä, että on eliitti, joka asettaa käyttäytymissäännöt yhteisöissään. ”

Katie Ionitalla (41,3 tuhatta tilaajaa) on tärkeää asiaa.

Hän käsittelee videollaan sitä, millaisia haitallisia mielleyhtymiä Eugenia Cooneyn kanavalla (2,19 miljoonaa tilaajaa) on.

Cooney tekee pukeutumis- ja meikkivideoita. Hänellä on syömishäiriö, ja Katie Ionita on tullut videollaan laittamaan Cooneyn touhuja kontekstiinsa. Cooney kun vaikuttaa tahallaan tai tahattomasti esiintyvän niin sanotusta pro-ana-näkökulmasta. Se tarkoittaa, että hänen videonsa voidaan nähdä anoreksiaa ihailevina.

Niin ikään Paul and Morganin Shown video on aiheuttanut ”youtube-yhteiskunnassa” keskustelua.

Tällainen yhteisöjen sisäinen asioihin tarttuminen on ainakin Youtubessa yleistä. Kun joku suosittu sisällöntuottaja tekee arveluttavaa materiaalia, toiset suositut tubettajat reagoivat siihen selittävillä videoilla.

Nämä vastapuheenvuorot ovat vähän kuin virtuaalimaailman oma A-studio, jossa keskustellaan julkisesti siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Samalla yritetään valistaa kansalaisia.

Näin yhteisö, jossa ei ole sääntöjä, yrittää ottaa tiedonlevityksen omiin käsiinsä. Tutkija Spisak, 90-luvulta asti netissä pyörinyt ihminen, sanoo, että ilmiö ei ole uusi.

”Nettiyhteisöissä on aina ollut sitä, että siellä on eliitti, joka asettaa tietynlaiset käyttäytymissäännöt yhteisöissään. Mutta kuka pääsee ääneen, ja ketä kuunnellaan?”

Kun kaikilla on mahdollisuus kommentoida yhteisön tapahtumia sääntelemättömästi, avautuu myös kanava Paulin ja Morganin tapaisille ihmisille, jotka levittävät huuhaata. Tätä erilaiset somet pyrkivät kaitsemaan niin ikään algoritmien avulla.

Ongelma on, että algoritmit eivät tee kovin hyvää työtä.

Tutkija Spisak on seurannut tapausta, jossa kulttuurikriitikko ja -vaikuttaja Lindsay Ellis (1,13 miljoonaa tilaajaa) käsittelee transfobiaa.

Ellis julkaisi helmikuun loppupuolella aiheesta videoesseen. Youtuben algoritmit tulkitsivat videon sääntöjen vastaiseksi, sillä videossa näytetään klippejä elokuvista tai televisiosarjoista, joissa transihminen kuvataan väkivaltaisissa tilanteissa.

Algoritmit ”varjobannasivat” (shadow ban) videon, eli sen näkyvyyttä rajoitettiin. Ellis otti yhteyttä Youtubeen. Ellisille selitettiin, etteivät käytössä olevat algoritmit tunnista asiayhteyksia. Videota ei tunnistettu transfobiaa kritisoivaksi puheenvuoroksi.

Sittemmin varjobanni poistettiin.

Rajoitusten välttämiseksi Youtube-video alkaa joskus armon anelemisella: ”rakas Youtube, älkää poistako tätä videota tai viekö mainosrahojani, vaikka aionkin sanoa tiettyjä sanoja”.

Koska osaa sisällöstä valvoo algoritmi – sisältöä tulee koko ajan niin paljon, että ihmisiä moderointihommiin ei riitä – sääntely perustuu joskus mekaaniseen sanojen kieltämiseen. Eri palvelut määrittävät yksittäisiä termejä, joihin algoritmit reagoivat. Video poistetaan tai se merkitään niin, että siitä ei saa mainosrahaa, joka on ammattitubettajien palkkaa.

Sanalistat ovat salaisia, mutta reilu vuosi sitten tubettajat olivat itse tutkineet, millaisia sanoja saa sanoa ja millaisia ei.

”Ei mainostajaystävällisiä” sanoja eli sanoja, jotka johtivat mahdollisiin mainostulojen menetykseen, olivat muiden muassa abuse, boobs, crime ja nazi.

Voi siis käydä niin, että tubettaja ei saa sanoa natsi videossa, jossa hän kritisoi natseja. Tai jos tubettaja käsittelee rakentavasta ja vertaistuellisesta näkökulmasta hyväksikäyttöä, Youtube ei salli kanavan tienata.

Myös sanat gay, lesbian ja homosexual aiheuttivat sen, että algoritmi ”flägäsi” videon mahdollisesti haitalliseksi. Heteroutta tarkoittavat sanat straight ja heterosexual eivät sen sijaan aiheuttaneet mitään ongelmia.

Youtuben mukaan sillä ei ole systeemiä, joka syrjisi esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä, yhtiön tiedottaja kertoi tuolloin Insider-verkkolehdelle.

Spisak pitää algoritmeihin perustuvaa sensurointia monella tavalla ongelmallisena.

”Mediakasvattajana suhtaudun hyvin kriittisesti tällaiseen kontekstittomaan sensuuriin, joka itse asiassa ei edistä hyvinvointia millään tavalla.”

Käyttäjät myös oppivat hyvin nopeasti, mitkä sanat eivät läpäise algoritmien seulaa ja oppivat kiertämään näitä ilmaisuja.

”Eräs nuorten tyttöjen ja naisten suosiossa ollut somepalvelu pyrki suitsimaan syömishäiriöistä käytävää keskustelua bannaamalla tietyt syömishäiriöihin viittaavat sanat tai termit. Käyttäjät kehittivät nopeasti tilalle toisenlaisia ilmaisuja, ja keskustelu syömishäiriöistä jatkui tuossa palvelussa.”

Joskus algoritmit toimivat siis yliherkästi. Usein ne taas eivät osaa reagoida riittävän nopeasti.

Tiktokissa levisi viime syksynä video, jossa mies tekee itsemurhan.

Video oli lähtöisin Facebookista, josta se oli levinnyt muihin sosiaalisen median palveluihin kuten Tiktokiin ja Youtubeen. Se ilmestyi myös suomalaisten käyttäjien ”For you” -etusivulle eli sivulle, joka suosittelee parasta kohdennettua materiaalia käyttäjille.

Monet suomalaiset Tiktok-käyttäjät aloittivat toimet algoritmia vastaan. He alkoivat julkaista videoita, joissa he varoittivat muita käyttäjiä katsomasta itsemurhavideota.

Lue lisää: Kuinka on mahdollista, että itsemurhavideo pääsi leviämään Tiktokissa? Somejättien moderointi ei ole aukotonta

Spisak näkee lähes mahdottomana, että sosiaaliselle medialle luotaisiin valvotut säännöt. On vaikeaa edes kuvitella, millainen taho voisi olla kyseessä – muodostetaanko sedistä ja tädeistä vaaleilla some-hallitus? Miten se voisi kyetä valvomaan erilaisia someja, ja millä agendalla?

Sosiaalisten medioiden sisään on rakennettu niin vahva kaupallisuuden armoilla toimiva logiikka, että tällaisia ympäristöjä on mahdotonta rakentaa mediaympäristöiksi, joilla olisi mitään muuta toimintalogiikkaa kuin taloudellinen menestyminen. Yleisövirrat määrittävät sisältöä: se, mikä kiinnostaa, sitä laitetaan – niinhän se toimii paljolti perinteisenkin median kohdalla.

Mutta toisin kuin perinteisillä medioilla, someilla ei ole muuta eetosta kuin puhdas bisnes. Siksi ne kyllä toimivat skandaalien tapahtuessa ja poistavat videoita ja säätävät ehkä jotain algoritmia vähän. Se ei kuitenkaan poista ongelmia, vaan rahantekokone jatkaa pyörimistään.

Spisak liputtaa avoimen keskustelun ja medialukutaidon puolesta.

”Alustatalouden erilaiset piirteet kuten kaupallisten intressien sanelemat toimintamallit, algoritmien toimintalogiikka ja sisältöjen moninaisuus vaativat meiltä kaikilta, ei vain nuorilta, uusia lukutaitojen muotoja.”

Täytyy tulla tietoisiksi erilaisista ongelmista, puhua niistä ja ratkaista ne. Toisaalta Spisak myös muistuttaa, että some on täynnä valtavan hienoa keskustelua.

”Julkisessa keskustelussa nostetaan ongelmalliseksi, että nuorten pääasiallinen uutislähde on Youtube. Nuo kommentaattorit eivät taida tietää, miten syvällistä yhteiskuntakeskustelua esimerkiksi Youtubessa tai Tiktokissa käydään.”

”Nuoret ilmastoaktiivit jakavat tutkittua tietoa kanavillaan. Ihmisoikeuksista kiinnostuneet someaktiivit jakavat tutkimuksia ja selvityksiä. Some tarjoaa mahdollisuuden jopa laajempaan syventymiseen kuin perinteiset mediamuodot”, Spisak kertoo.

Medialukutaito kehittyy etenkin nuorimmilla nopeasti. Spisak kertoo lapsestaan, joka kuusivuotiaana seurasi pelitubettajaa. Tubettaja kehui jonkin sortin thairuoka-einestä.

”Tyttäreni sanoi, että ’niin, no toi nyt sano, että se on hyvää, mutta täytyy muistaa, että se saa tosta rahaa’.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat

Nyt.fi luetuimmat