Onko novelli kirjallisuuden seuraava muoti-ilmiö – Ja voisivatko alan menneet trendit auttaa novellin läpimurrossa? - Nyt.fi | HS.fi

Onko novelli kirjallisuuden seuraava muoti-ilmiö – Ja voisivatko alan menneet trendit auttaa novellin läpimurrossa?

Esseet ovat tulleet kotimaisen kirjallisuuden uudeksi trendiksi. Esseiden suosiota auttanee niiden älypuhelimille sopiva pituus, joten miksei sama voisi auttaa novellejakin, kirjoittaa Ronja Salmi.

4.6. 2:00

Kirjallisuu­den trendit ovat hitaita ja pieni­muotoisia, mutta trendejä kuitenkin.

Vuonna 2018 julkaistut Saara Turusen Sivuhenkilö ja Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu toimivat lähtö­laukauksena kotimaiselle autofiktio­villitykselle. Autofiktio-termiä on sittemmin viljelty lukuisten uutuuskirjojen takakansi­teksteissä.

Autofiktiossa lukija seuraa usein päähenkilön, pitkälti kirjailijaa itseään muistuttavan hahmon, elämää ja ajatuksia. Osa teoksista on puuduttavia päiväkirjamaisia selostuksia, toiset tavoittavat tason, jossa pienet sattumat ja symbolit kietoutuvat hitaasti yhteen.

Syitä autofiktion suosiolle voi pohtia, mutta ehkä taustavaikuttimina toimivat kansainväliset esimerkit, kuten Karl Ove Knausgård ja Rachel Cusk. Autofiktio lunastaa myös epämääräisen aitouden ihanteen, tyydyttää tirkistelynhalua sekä tarjoaa mahdollisuuden samaistua. Usein jotakin autofiktiota suositteleva henkilö toteaakin, että kirja oli kuin suoraan hänen elämästään. Itsensä löytäminen on aina ollut yksi motiivi lukea, eikä ollenkaan huono sellainen.

Nyt kotimaisen kirjallisuuden kentällä on uusi trendi: esseet.

Uusi on tietysti tässä yhteydessä lainausmerkillinen adjektiivi, koska esseet tai autofiktio eivät tietenkään ole tuoreita ilmestyksiä. Mutta kuten vaatemuodissa, myös kirjallisuudessa samat muodot tuppaavat nousemaan säännöllisin väliajoin pinnalle.

Esseekokoelmia on tarjolla yhden, tai useamman kirjoittajan paketeissa. Lisää on tulossa syksyllä. Esseitä kirjoittavat tänä vuonna ainakin Suvi Auvinen, Jyrki Lehtola, Iida Sofia Hirvonen, Leena Krohn, Sofia Blanco Sequeiros sekä lukuisat kirjoittajat teoksissa Third Culture Kids, Suurteoksia ja Pakopiste.

Esseet kantavat usein mukanaan kirjoittajastaan jotain henkilökohtaista, joten siinä mielessä tunnustukselliset esseet ovat luonteva jatkumo autofiktiobuumille.

Toistaiseksi intiimeimmän lukukokemuksen olen löytänyt Silvia Hosseinin Tie, totuus ja kuolema -kokoelman viimeisestä esseestä. Siinä Hosseini kertoo kirurgintarkasti takapuoleensa liittyvästä kivuliaasta sairaudesta, josta sattumoisin kärsi myös Ranskan kuningas Ludvig XIV, eli Aurinkokuningas.

Kun tirkistelyn kiteytymää eli tosi-tv:tä on sen koko olemassaolon ajan haukuttu saastaksi, on jossain määrin hykerryttävää lukea esseistin ja äidinkielenopettajan selostusta juuri ulostamisen tuskallisuudesta.

Esseetä lukiessa ei aivan tiedä mitä ajatella. Onko tämä manifesti siitä kuinka kirjoittaja ei sanoista huolimatta koskaan pääse ruumistaan irti? Vai jonkinlainen metavitsi korkeakirjallisuuden ystäville, jotka haluavat kertoa itselleen ja muille olevansa ihmisiä jotka lukevat esseitä, mutta todellisuudessa lukevat selontekoa kakkaamisen vaikeudesta?

Esseiden suosiota auttanee myös niiden näppärä pituus, joka palvelee äänikirjojen kuluttajia. Äänen merkitys kirja-alalla ei näytä pienintäkään hiipumisen merkkiä, vaan vetää perässään myös pienoista nostetta e-kirjoille.

Äänikirjapalvelut tarjoavat myös mahdollisuutta lukea digitaalisia kirjoja, jonka myötä moni on siirtynyt lukemaan romaaneja puhelimen ruudulta. E-kirjojen suosion voi olettaa nousevan, jos kaavailtu koko Suomen kattava e-kirjasto toteutuu.

Pituuden puolesta novellista voisi olla kirjallisuuden ”uudeksi” trendimuodoksi. Esseiden tapaan novellin lukee tai kuuntelee helposti kännykän kautta. Harry Salmenniemi on urakoinut lukijoiden iloksi jo neljä novellikokoelmaa. Ehkäpä kustantajakin on aavistellut suosiota äänen puolella, koska lukijaksi on värvätty Antti Holma. Parin vuoden takaa myös Sita Salmisen eroottiset novellit Lupa-kokoelmassa keräsivät kiinnostusta.

Ehkäpä novellien läpimurtoon tarvitaan apuja menneistä trendeistä. Kuka kirjoittaa suursuosion saavan autofiktiivisen novellikokoelman?

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat

Nyt.fi luetuimmat