Kansainvälisyys on jazzin elinehto – Kerava Jazz esitteli kolme upeaa esimerkkiä - Nyt.fi | HS.fi

Kansainvälisyys on jazzin elinehto – Kerava Jazz esitteli kolme upeaa esimerkkiä

Balladi nosti pintaan 20 vuoden takaiset tapahtumat New Yorkissa, kirjoittaa Katri Kallionpää.

13.9. 15:29

”Maailmassa on niin paljon pahaa. Musiikin tehtävä on hoitaa ja parantaa, totesi saksofonisti John Coltrane”.

Näillä sanoilla kitaristi Raoul Björkenheim johdatteli lauantaina Kerava-saliin kokoontuneen yleisön yhtyeensä seuraavaan kappaleeseen, joka oli Coltranen Peace on Earth.

Raoul Björkenheimin yhtye esiintyi Kerava Jazzissa lauantaina.

Hiljaisista viulun, kitaran ja gongien hipaisuista, surun ja kaaoksen tunnelmista kasvoi voimakas balladi. Se oli liikutuksen hetki. Kappale nosti pintaan 20 vuoden takaiset tapahtumat tänä samana päivänä, 11. syyskuuta, kun New Yorkin kaksoistornit sortuivat terrori-iskussa.

Onko maailma tullut paremmaksi Nine-Elevenin jälkeen? Sitä en tiedä, mutta Emanuele Parrinin herkkä viulusoolo antoi tunteelle tilan ja muodon. Se vakuutti myös, että uskoa parempaan ei saa menettää.

Kerava Jazz pidettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti syyskuussa, koska pandemiatilanne näytti vielä kesäkuussa hyvin epävarmalta. Viime kesänä tapahtuma peruutettiin kokonaan.

Runsaan vuoden odotuksen jälkeen muusikot pääsivät siis vihdoin estradille. Lauantaina pidetyn pääkonsertin teemana olivat suomalaisten muusikoiden kansainväliset yhtyeet.

Hyvä teema, sillä kansainvälisiä yhtyeitä jazzin piirissä riittää. Muusikolle sellainen onkin todella kätevä, kun kiertueita voi järjestää helpommin useaan maahan.

Vakavasti puhuen kansainvälisyys on kaupallisten valtavirtojen katveessa versovan jazzin elinehto. Verkosto vahvistaa ja vaikutteet ovat aina siirtyneet maasta toiseen. Samalla globaalisuus nostaa esille sen, mikä jokaisessa maassa, myös Suomessa, on omaperäistä ja elinvoimaista.

Kerava-jazzissa esiintyi kaksi suomalaisten vetämää kansainvälistä yhtyettä: Saksofonisti Mikko Innasen Autonomus ja Raoul Björkenheimin Solar Winds. Molemmat ovat julkaisseet levyn juuri ennen pandemiaa tai sen aikana, joten levynjulkaisukonsertteja ei juuri ole vielä päästy pitämään.

Saksofonisti Mikko Innasen kvartetissa pianoa soitti norjalainen Håvard Wiik, bassoa Eero Tikkanen ja rumpuja tanskalainen Peter Bruun.

Mikko Innanen on kertonut piirtäneensä käsin nuotit 40 kappaleen sarjaan Autonomous-kvartetilleen vuonna 2019.

Eikä siinä vielä kaikki: Innasen mukaan jokainen muusikko saa soittaa ne miten haluaa: aloittaa tai lopettaa koska huvittaa tai soittaa nuotteja vaikka väärässä järjestyksessä.

Siihen viittaa nimikin autonomus, itsenäinen.

Kerava-salin lavalla joka soittajalla oli tosiaan iso läjä nuotteja edessään. Innanen lehteili ja ojenteli niitä tärkeänä – osa taisi lennellä lattiallekin. Ihan varma ei voinut olla siitä, oliko hän aivan tosissaan.

”On sanottu, että vaatii erityistä lahjakkuutta, että saa monimutkaisen kuulostamaan yksinkertaiselta. Me pyrimme päinvastaiseen”, hän julisti.

Sitä ei ainakaan kannattanut ottaa tosissaan. Lopputulos oli solidi, inspiroiva ja mukaansatempaava. Esimerkiksi Fishing with Friends kuulosti simppeliltä kuin lastenlaulu. Kampintorin kiertoliittymä -kappaleessa kuului hyvin ahdistus, jota kokee jumittuessaan ruuhkan tukkimaan liikenneympyrään.

Erityisen vaikutuksen teki pianisti Håvard Wiik, joka lahjoitti häkellyttävän nopeatempoisten juoksutustensa lomassa kuulijalle muutaman romanttisen harmonian hetken.

Suomalaisten vetämien kvartettien välissä esiintyi sveitsiläisen pasunistin Samuel Blaserin trio, jossa soittavat Tanskassa syntynyt kitaristi Marc Ducret ja yhdysvaltalainen rumpali Gerry Hemingway.

Vauhdissa sveitsiläinen pasunisti Samuel Blaser, yhdysvaltalainen rumpali Gerry Hemingway sekä tanskassa syntynyt kitaristi Marc Ducret.

Kaikki ovat konsertoineet Suomessa useita kertoja, Hemingway jopa ensimmäisessä Kerava Jazzissa Anthony Braxtonin yhtyeessä vuonna 1991.

Pitkien valkoisten hiustensa takana Hemingway oli kuin velho Gandalf, joka loihti musiikkiaan suoraan Mordorista, pimeyden valtakunnasta. Trion avantgardistisessa soundissa oli kaikuja raskaasta rockista tai metallimusiikista, jossa pasuuna voihki kuin läkähtymispisteessä oleva laulaja.

Kun Raoul Björkenheim hyppäsi näyttävästi lavalle, tuntui kuin ilo, valo ja energia olisivat vallanneet salin.

John Coltranen klassikoita tulkitsivat kitaristi Raoul Björkeheim, italialainen viulisti Emanuele Parrini, basisti Jori Huhtala ja italialainen rumpali Tiziano Tononi.

Björkenheimin idea on hieno: Solar Winds -levy koostuu saksofonisti John Coltranen kappaleista, mutta ne soitetaan eri soittimin. Kun alkuperäisissä kappaleissa on ainakin saksofoni ja usein myös piano, Solar Winds tulkitsee ne kitaralla, viululla, bassolla ja rummuilla.

Soundi nostaa esiin Coltranen musiikin ilmavuuden ja kuulauden. Kielisoittimet kuiskailivat toisilleen, Tononin rummut kumisivat kuin maanvyöry.

Kvartetti soitti myös pari Björkenheimin omaa kappaletta. Viimeisessä Volition-kappaleessa meno yltyi niin kiihkeäksi, että Tononin rumpukapula lensi katsomoon ja Parrinin viulusta katkesi kieli. Ylimääräisen kappaleen hän joutuikin sitten soittamaan kolmella kielellä.

Tykkää Jazzkeittiöstä Facebookissa.

Kaikki blogipostaukset voit lukea täältä.

Autonomus on marraskuussa kiertueella Suomessa ja Baltiassa:

Ke 17.11. Oulun Teatterin Ravintola

To 18.11. Jokioinen, Tietotalo

Pe 19.11. Porvoo Jazz Club

La 20.11. Turku, Logomo

Su 21.11. Pori, Raatihuone

Ma 22.11. Helsinki, Hietsun Paviljonki

Ti 23.11. Tampere G Livelab

Ke 24.11. Loviisa, Marilyn

To 25.11. Savonlinnan Kulttuurikellari

Pe 26.11. Lieksa, Brahe-Sali

La 27.11. Joensuu, Konservatorion Sali

Ti 30.11. Vilna, Improdimensija

Ke 1.12.Tallinna, Philly Joe’s

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat

Nyt.fi luetuimmat