Greg Rutkowski ei löydä pian enää töitään tekoälyn väärentämien joukosta: Internetin rakastamat ohjelmat ovat ongelmallisia

Internet rakastui tekoälyllä taidetta luoviin ohjelmiin. Niissä piilee kuitenkin tekijänoikeusongelmia.

Dall-e-ohjelmiston tulkinta englanninkielisestä tekstikomennosta: ”öljyvärimaalaus taidetta varastavasta tekoälystä.”

12.11. 10:00 | Päivitetty 12.11. 11:24

Käsittämätön ajatus vielä alkuvuodesta: yksi käsky ja edessäni on taidemaalari Henri Matissen tyyliä jäljitteleviä öljyvärimaalaus šakkia pelaavasta robotista.

Tai kyberpunk-estetiikkaa henkivä teos Helsingistä.

Tai valokuvamainen otos avaruudessa valkoisella hevosella ratsastavasta astronautista, josta on noussut jonkinlainen tekoälytaiteen symboli.

Nyt se on kuitenkin mahdollista ja kaiken lisäksi erittäin helppoa. Verkossa vapaasti käytettävät tekoälyohjelmat, kuten Dall-e, Imagen, Craiyon ja Midjourney, tekevät niille annetuista sanoista kuvia.

Öljyvärimaalaus šakkia pelaavasta robotista, valokuvamainen kuva avaruudessa hevosella ratsastavasta astronautista ja kyberpunk-tyylinen teos Helsingistä.

Yhtäkkiä kuvaa on mahdollista luoda käskystä, eikä se ole jäänyt huomaamatta.

Cosmopolitanin kesäkuun kansikuva tehtiin tekoälyllä, Midjourney-ohjelmalla luotu kuva voitti elokuussa taidealan kilpailun Coloradossa ja suomalainen Sin Cos Tan -yhtye julkaisi lokakuussa yhden maailman ensimmäisistä tekoälyllä tehdyistä musiikkivideoista, jonka ohjasi Juho Lähdesmäki.

Tekoälytaiteen meemiarvokaan ei jäänyt somessa huomaamatta. Twitterissä Weird Dall-E Generations -tilillä jaetaan tekoälyn hauskimpia luomuksia, kuten Joe Bidenin ja Eminemin risteytys tai Breaking Badin Walter White animoituna Disney-hahmoksi.

Tekoälytaide on ottanut isoja harppauksia viimeisen puolen vuoden aikana.

Huhtikuussa rajattu ryhmä pääsi testaamaan OpenAI-teknologiayhtiön tutkimusryhmän kehittämän Dall-e-tekoälyn uutta versiota, ja syyskuussa ohjelmisto avattiin kaikille. Keväällä saataville ilmestyi myös tekoälytaiteilija Boris Dayman kehittämä, vapaasti käytettävissä oleva Craiyon (aiemmin nimeltään Dall-e Mini), josta tuli nopeasti suosittu.

Heinäkuussa Discordissa toimivasta Midjourney-ohjelmistosta julkaistiin uusi versio ja elokuussa taidegeneraattori Stable Diffusionin lähdekoodi julkaistiin avoimeen käyttöön.

Tekoälytaiteen helppous kuulostaa lähes liian hyvältä ollakseen totta – ja niin onkin, sillä ohjelmistojen kätköissä lymyilee tekijänoikeusongelmia. Luodessaan kuvia tekoäly saattaa loukata toisen tekijänoikeutta.

Tämän tietää varsinkin puolalainen digitaitelija Greg Rutkowski.

Rutkowskin nimi on yksi taidegeneraattori Stable Diffusionin käytetyimmistä tekstikomennoista. Se tarkoittaa, että moni ohjeistaa tekoälyä luomaan Rutkowskin tyyliä muistuttavan kuvan.

Kun hänen nimensä kirjoittaa Lexican hakukenttään, joka seuraa Stable Diffusionilla tehtyjä tekstikomentoja, ruudulle ilmestyy yli 210 000 hakutulosta. Se on runsaasti enemmän kuin esimerkiksi Pablo Picassolla (noin 2 200 tulosta), Claude Monetilla (2 300) tai Vincent van Goghilla (4 800).

Teoksissa tekoäly jäljittelee Rutkowskin öljyvärimaalauksia ja fantasiamaailmoja yhdistelevää tyyliä, joka saattaa olla monille tuttu esimerkiksi Horizon Forbidden West -videopelistä.

Yhdessä kuvassa kaksi keijumaista hahmoa seisovat kielekkeen reunalla takanaan utuinen taivas ja pilviverhon takaa pilkistävä kuu. Teoksen tekstikomentona on käytetty esimerkiksi sanoja: ”dream a beautiful digital painting of a princess”, ”the moon behind her” ja ”artgerm and greg rutkowski”.

Aluksi suosio taidegeneraattoreissa ei häirinnyt Rutkowskia, mutta nyt hänellä on vaikeuksia löytää enää omia töitään verkosta:

”On kulunut vain kuukausi. Mitä tapahtuu vuoden päästä? En luultavasti löydä teoksiani ollenkaan, koska verkko on täynnä tekoälytaidetta”, Rutkowski kommentoi MIT Technology Review -lehdelle.

Tekoälyn aiheuttamat tekijänoikeusloukkaukset voidaan jakaa karkeasti kahtia:

Ensimmäinen liittyy tekoälyohjelmistojen lähde- ja opetusdataan, joka voi olla tekijänoikeuden suojaamaa.

Yksinkertaistetusti tekoälyohjelmistoja ”koulutetaan” syöttämällä niille valtava määrä kuvia ja niiden kuvatekstejä. Miljoonien toistojen myötä tekoäly ”oppii” tuottamaan tekstikomennoista toivotunlaisia kuvia.

Toiseksi tekoälyn työn lopputulos voi olla toisen tekijänoikeutta loukkaavaa. Näin käy, jos teos on liian samanlainen jonkin jo olemassa olevan teoksen kanssa.

Kuvat on toteutettu englanniksi tekstikomennoilla: tekoäly varastamassa taidetta, mursuista koostuva lehdistö katsomassa ihmistä ja hot dog syömässä koiraa.

Useat taiteilijat ovat epäilleet, että taidegeneraattorien moduulien koulutukseen on käytetty heidän teoksiaan, jotka ovat tekijänoikeuksien alaisia. Aiemmin epäilyksiä oli hankalaa todistaa todeksi, sillä Dall-en ja Midjourneyn kaltaisten ohjelmistojen lähdekoodit eivät ole avoimia.

Tilanne muuttui elokuussa, kun Stable Diffusion julkaisi avoimen lähdekoodin.

Stable Diffusionin lähdekoodia tutkimalla on havaittu, että 8,5 prosenttia sen käyttämistä kuvista on Pinterestistä ja 5,8 prosenttia Fine Art America -sivustolta, joka myy taideprinttejä ja -julisteita. Lisäksi verkkosivustojen joukosta löytyi muun muassa Blogspot, Tumblr ja Wikimedia.

Monet avoimen lähdekoodin ohjelmat on tehty nappaamaan kuvia netistä, usein ilman lupaa ja mainitsematta alkuperäistä tekijää.

Rutkowskin teokset on kaavittu luultavasti Artstation-verkkosivustolta, jota monet taiteilijat käyttävät portfolionaan.

Asianajaja Henri Kaikkosen mukaan Suomessa ei ole tällä hetkellä olemassa selkeää poikkeusperustetta, joka varmasti sallisi tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttämisen tekoälyn kouluttamiseen.

Tähän voi kuitenkin olla tulossa muutos, sillä Suomen tekijänoikeuslakeja uudistetaan EU-direktiivin takia.

Uusi säännös ehdottaa, että tulevaisuudessa laillisesti saatavilla olevista teoksista saisi valmistaa kappaleita käytettäväksi tiedonlouhintaa varten, ellei teoksen tekijä ole kieltänyt käyttöä tiedonlouhintaa. Tällä hetkellä teoksen kopiointi eli kappalevalmistusoikeus on yksin tekijän hallussa.

Kaikkosen mukaan säännös voi toimia myös tekoälyohjelmistojen eduksi.

”Se tarjoaisi jotain helpotusta tämän hetkiseen epäselvyyteen.”

Yksittäisen taiteilijan näkökulmasta omien tekijänoikeuksien valvominen vaatii aktiivisuutta, Kaikkonen sanoo.

Jos taiteilija epäilee, että hänen tekijänoikeuksia on loukattu, täytyy asiaa alkaa selvittämään itse.

”Kun puhutaan pienyrittäjistä ja taiteilijoista, resursseja ei välttämättä ole. Kuka näitä puolustaa?”

Monet luovan alan työntekijät, kuten kuvittajat, kuvataiteilijat ja graafikot ovat huolissaan. Tekoäly synnyttää minuuteissa tai jopa sekunneissa kuvia, joiden luominen vaatii ihmiseltä tunteja, päiviä tai jopa viikkoja.

Tekoälyteknologian pelätään siis vievän ihmisten työt samalla, kun ne hyödyntävät tekijänoikeuksien alaista kuvamateriaalia.

”Vuosikymmen sitten uskottiin, että tekoäly vaikuttaisi ensimmäisenä fyysiseen työhön, sitten ajatustyöhön, ja sitten ehkä jonain päivänä luovaan työhön”, OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altmanin toteaa blogitekstissään.

”Jonain päivänä” onkin jo nyt.

Osalle luovan alan työntekijöistä tekoäly on enemmin uusi työkalu kuin kilpailija, sillä ohjelmistot tarvitsevat ihmisten ohjausta ja mielikuvitusta toimiakseen.

Tekoälyohjelmistoja testaillessani huomaan itsekin, että tulokset ovat välillä erittäin sattumanvaraisia ja kaipaavat tekstikomentojen hiomista toimiakseen.

Mutta tämäkin jutun kuvitus on tehty tekoälyllä eikä HS:n graafikoilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat

Nyt.fi luetuimmat