Etsimme vastaukset Suomen vuoden googlatuimpiin kysymyksiin

Suomi kysyi, me vastaamme.

Suomen googlatuimpien kysymysten joukossa oli sekä arkisia että yhteiskunnallisia pohdintoja.

7.12.2022 8:58 | Päivitetty 7.12.2022 14:37

On taas se aika vuodesta, kun eri sovellukset ja nettisivut paljastavat hauskalla tavalla käyttäjilleen, mitä he ovat tehneet kaikella sillä datalla, jota kansalaisista on vuoden aikana kerätty.

Viime viikolla ilmatilaa hallitsi Spotify Wrapped, joka antaa Spotifyn käyttäjille mahdollisuuden katsoa ja ennen kaikkea kertoa muille, mitä musiikkia ja podcasteja sitä on viimeisen 11 kuukauden aikana kuunneltu.

Tänään puolestaan julkistettiin Suomen suosituimpien Google-hakujen listat.

Tiivistetysti: Googlen keräämien listojen mukaan suosittuja hakusanoja vuonna 2022 olivat muiden muassa Ukraina, Wordle, Vesa-Matti Loiri, Ukraina, mursu ja enterorokko. Voit lukea listat kokonaisuudessaan tämän jutun lopusta.

Erityisen hyvin kuluneen vuoden tematiikan tiivistää kuitenkin Googlen kymmenen kysytyimmän kysymyksen lista. Koska Google ei tarjoa kaikkiin kysymyksiin vastauksia suoraan, etsimme vastaukset Suomen eniten kysytyimpiin kysymyksiin:

1. ”miksi venäjä hyökkää ukrainaan”

Tähän kysymykseen vastaa Helsingin Sanomien Venäjään erikoistunut ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.

Venäjä hyökkää Ukrainaan, koska Venäjä haluaa liittää Ukrainan tai ainakin suurimman osan Ukrainasta itseensä. Toinen Venäjälle sopiva sodan lopputulos voisi olla, että Ukrainasta tulee Venäjälle kuuliainen liittolainen ja sotilaallinen suojavyöhyke Venäjän länsirajalle. Venäjä haluaa lisäksi kulkuyhteyden Venäjältä Krimin niemimaalle, jonka Venäjä valtasi 2014, Hakala kertoo.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on perustellut hyökkäystä sillä, että sotilasliitto Nato uhkaa Venäjää ja siksi Venäjä tarvitsee suojavyöhykkeen – muuallakin kuin Ukrainassa. Putin ja monet muutkin venäläiset ajattelevat, että Venäjä on suurvalta, johon Ukraina ja Valko-Venäjä kuuluvat.

Sotapropagandassa on esitetty paljon muitakin väitteitä, kuten että Ukrainaa tai ukrainalaisia ei oikeasti ole edes olemassa ja että Kiovassa ovat vallan kaapanneet natsit, jotka syrjivät venäjänkielistä väestöä.

Ukrainalaisten enemmistön mielestä he ovat olemassa ja he haluavat päättää asioistaan itse.

2. ”milloin virvotaan”

Virpomispäivä on yleisesti palmusunnuntai. Ensi vuonna se on 2.4.2023. Esimerkiksi Pohjanmaalla kuitenkin virvotaan lankalauantaina eli pääsiäislauantaina, joka on ensi vuonna 8.4.2023. Laittakaa muistiin. Virvon varvon!

3. ”mitä mursu syö”

Etteivät tämän kysymyksen kysyjät vaan olleet matkalla Haminaan syöttämään mursua salaa? Soo soo!

No, vastaamme silti. Mursu syö kaivamalla ja tonkimalla syöksyhampaillaan merenpohjasta pohjaeläimiä. Wikipedian mukaan mursut syövät muun muassa simpukoita, matoja, etanoita, katkarapuja ja hitaita kaloja.

4. ”mitä tarkoittaa npc”

Npc eli ”non-player character” tai ”non-playable character” on rooli- ja videopeleissä esiintyvä ei-pelattava hahmo. Syy, miksi ”npc” on ollut erityisen googletettu on se, että sillä viitataan nettimeemiin, joka edustaa ihmisiä, jotka eivät ajattele tai tee omia päätöksiään itse.

5. ”miksi sähkön hinta nousee”

Kysyimme tähän vastausta Helsingin Sanomien toimittajalta Anni Lassilalta, joka on perehtynyt energiakriisiin.

Lassilan mukaan sähkön markkinahinta on noussut kaikkialla Euroopassa siksi, että maakaasun tuonti Venäjältä on romahtanut Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Suurella ydinvoimatuottajalla Ranskalla on myös teknisiä ongelmia ydinvoimaloissaan, joista monet ovat korjausten takia pois käytöstä.

Kaasulla tuotettu sähkö on ollut tänä vuonna hyvin kallista, ja sähkömarkkinat toimivat niin, että kallein tarvittava tuotantomuoto määrittää hinnan. Suomessa sähkö on kallistunut vielä erityisesti siksi, että toimme aiemmin paljon sähköä Venäjältä ja tuonti loppui toukokuussa. Siksi Suomessa on ollut niukkuutta sähköstä. Sitten, kun Olkiluodon uusi ydinvoimayksikkö saadaan käyttöön, pula hellittää.

Viime aikoina Suomessa on ollut myös tyyntä ja tuulivoimaloiden tuotantoa on haitannut kaiken lisäksi siipien jäätyminen. Tuulisina päivinä tuulivoimalat voivat jo tuottaa enemmän sähköä kuin kaikki ydinvoimalat yhteensä. Tuulisina päivinä sähkön pitäisikin olla Suomessa hyvin halpaa.

6. ”mitä tarkoittaa slay”

Tärkeä kysymys! ”Slay” on lausahdus, jonka toi valtavirtaan viimeistään tosi-tv-sarja RuPaul’s Drag Race yli kymmenen vuotta sitten. Suomessa sen käyttö arkipäiväistyi vasta muutama vuosi sitten, mikä näkyykin siinä, että slayn merkitystä on googleteltu ahkerasti tänä vuonna.

Sanaa on käytetty jo vuosikymmenten ajan homokulttuurissa, etenkin drag queenien keskuudessa. ”Slayt” lentelivät erityisen paljon muun muassa vuonna 1991 julkaistussa Paris Is Burning -dokumentissa, joka kertoi drag-kulttuurista New Yorkissa.

Mutta mitä se tarkoittaa? No, esimerkiksi: jos jonkun asu, meikki, tanssiliikkeet ja asenne ovat virheettömiä, upeita ja mahtavia, voi sanoa ”slay”.

Suoraan englannista käännettynä slay tarkoittaa tappamista tai murhaamista, mutta slay ei kuitenkaan ole tappouhkaus. Merkitys on samankaltainen, kuin lausahduksella ”killing it”. Tappavan upeaa, siis!

Alla video, jossa laulaja Bebe Rexha pitää huulikiiltoaan ”slayn” arvoisena:

7. ”milloin enterorokko ei enää tartu”

Enterorokon itämisaika on keskimäärin 3–7 vuorokautta ja tauti on tartuttava jo itämisaikana ennen oireiden ilmenemistä. Terveystalon mukaan enterorokko on useimmiten melko lievä tauti, joka paranee yleensä itsestään noin viikossa.

8. ”milloin kolmas koronarokote”

Ulkoistetaan vastaaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle eli THL:lle:

THL suosittelee kolmatta annosta voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään 2 kuukautta.

60 vuotta täyttäneille ja 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville kolmas rokoteannos voidaan antaa, kun toisesta rokotuksesta on kulunut 3–4 kuukautta.

18–59-vuotiaille, jotka eivät kuulu riskiryhmiin, kolmas rokoteannos voidaan antaa 4–6 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

12–17-vuotiaille kolmas rokoteannos voidaan antaa 6 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

9. ”miksi bensan hinta nousee”

Bensan hinnan nousu puhutti Suomessa erityisesti keväällä. Silloin hinnat nousivat maailmanmarkkinahintojen muutosten takia. Isona tekijänä oli öljyn markkinahinnan kaksinkertaistuminen.

Raakaöljy kallistui voimakkaasti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan käynnistyttyä Ukrainassa.

Lisäksi polttoaineiden hintoihin vaikuttaa verotus, jota hallitus pyrki huhtikuussa alentamaan pienentämällä biopolttoaineen jakeluvelvoitetta.

10. ”kuka ajoi espalla”

Oletamme, että tässä kysymyksessä viitataan vappuna Esplanadilla kaahanneeseen mieheen. Esplanadin kaahauksesta epäillään noin 35-vuotiasta espoolaista valtion virkamiestä. Mies on korkeasti koulutettu, ekonomi ja valtiotieteiden maisteri.

Oikaisu 7.12. kello 10.35: Artikkelissa luki aiemmin, että virpomispäivä on palmusunnuntai. Esimerkiksi Pohjanmaalla kuitenkin virvotaan lankalauantaina eli pääsiäislauantaina.

Lisäys 7.12. kello 14:30: Lisätty tieto siitä, että NPC tulee sekä sanoista ”non-player character” että ”non-playable character”.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat

Nyt.fi luetuimmat