Oodi välivuodelle

Vuoden 2020 valintakoeuudistus tehosti korkeakouluihin siirtymistä toiselta asteelta. Mutta oliko se kannattavaa? Ei tietenkään, koska elämässä pitäisi olla kyse harhailusta, kirjoittaa esseessään Piritta Räsänen.


20.1. 2:00 | Päivitetty 23.1. 9:46

Youtube-video on yli yksitoista vuotta vanha.

”Hei siellä! Nimeni on Jack ja tämä on ensimmäinen video, jonka olen ikinä julkaissut Youtubeen. Tämä on myös välivuoteni ensimmäinen viikko.”

Kameran edessä istuu juuri lukiosta valmistunut brittiläinen Jack Harries, 18, joka aikoo taltioida välivuotensa Youtubeen.

Kolmannessa videossa Harries kertoo kuitenkin saaneensa ikäviä uutisia. Hänen päättötodistuksensa arvosanat olivat odotettua huonommat eikä Harries ole päässyt yliopistoon.

Nyt rento välivuosi, jonka aikana oli tarkoitus matkustella, kuluukin arvosanojen korottamiseen. Oman kriisinsä keskellä Harries onnistuu sanoittamaan jotain olennaista toisen asteen koulutuksen jälkeisestä vapaudesta:

”On outoa viettää elämänsä haaveillen, että pääsisi pois koulusta. Ja sitten kun pääsee pois, oikeastaan haluaisi vain mennä takaisin. (...) Koulussa kaikki on helppoa. Heräät ja tiedät, mihin suuntaan elämäsi on menossa.”

Tilanne on samaistuttava myös suomalaisille nuorille, sillä moni viettää välivuotta syystä tai toisesta. Kevätlukukaudella 2021 ylioppilastutkinnon suorittaneita uusia ylioppilaita oli 25 800. Heistä joka kolmas jatkoi välittömästi opintoja.

Tuhannet eivät jatkaneet, mutta siitäkin huolimatta välivuodet nähdään poikkeuksena, välitilana, josta täytyy päästä eteenpäin. Välivuoden tai -vuosien viettäjät tulevat tilastoissa esille vasta, kun tarkastellaan, kuinka moni jatkoi suoraan jatko-opintoihin.

Ihmettelen miksi, sillä juuri toisen asteen jälkeen vietetty vuosi päämäärättömästi harhaillen voisi olla normi eikä poikkeus. Minä jatkoin opintojani suoraan lukiosta, mutta myöhemmin huomasin, että harhaillen vietetty välivuosi olisi tullut tarpeeseen.

Useimmat välivuoden viettäjät ovat ensimmäistä kertaa sitten peruskoulun aloittamisen tilanteessa, jossa heillä ei olekaan paikkaa jonne suunnata joka arkipäivä. Yksilökulttuuri iskee vasten kasvoja, kun osana koululuokkaa vietetyn lapsuuden ja nuoruuden jälkeen vasta valmistunut ei olekaan enää osa ryhmää, jota opettaja ohjaa.

Rajattomien mahdollisuuksien määrä voi tuntua rajoittavalta.

”Olen tällä hetkellä hieman limbossa. Minulle ei ole töitä, ei koulua, ei yliopistoa. Ei mitään. Voisin ajaa itseni kaljuksi huomenna eikä sillä olisi väliä”, Harries sanoo videollaan onnettomana.

Säännöllisen kouluarjen tilalle tuleekin vapaus, mitä sillä voi esimerkiksi tehdä?

Lomailla. Eli aikaa levätä ja tehdä, mitä nyt vapaalla tykkää tehdä.

Töitä. Vastineeksi saa rahaa ja työkokemusta.

Keskittyä harrastukseen. Jäikö pianon soitto lapsena kesken tai oletko aina halunnut kokeilla showpainia? Välivuoden voi käyttää harrastamiseen.

Opiskella lisää. Opiskelemaan pääsee muutenkin kuin Opintopolun kautta, kuten suorittamalla kansalaisopiston, avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kursseja.

Opetella uusi kieli. Kieltä voi opetella esimerkiksi kansalaisopistossa tai verkkokursseilla.

Opiskella pääsykokeisiin.

Matkustaa. Välivuosilla revitellään erityisesti matkailutoimistojen sivulla. Miltä kuulostaisi välivuosi aupairina Australiassa tai vapaaehtoistöissä Aasiassa, sivustot kysyvät. Hyvältä tietysti, mutta monien reissut kaatuvat kalliisiin palvelumaksuihin.

Matkustella lomaillen. Välivuotena ulkomaille voi tietysti lähteä myös rentoutumaan!

Mennä varusmies- tai siviilipalvelukseen. Monille palvelus on tietysti pakollinen, mutta osalle se voi olla välivuoden aktiviteetti.

Uusia ylioppilaskokeita. Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on lisännyt ylioppilaskokeiden arvosanojen korottamista. HS kertoi kesällä, että jotkut uusivat arvosanoja yli 30 kertaa.

Viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa tai esimerkiksi auttaa isovanhempia.

Tai tehdä jotain ihan muuta.

Viime vuosina toisen asteen koulutuksen jälkeiset välivuodet ovat vähentyneet, kiitos ja anti-kiitos opetusministeriön.

Taustalla on valintakoeuudistus: Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulujen opiskelijoista vähintään puolet on valittu ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen lopputodistuksen perusteella.

Opiskelijavalintauudistusta perusteltiin muun muassa sillä, että se tehostaa siirtymistä toisen asteen jälkeen korkeakouluopintoihin. Jos moni vastavalmistunut pääsee opiskelemaan todistuksen perusteella, tahattomat välivuodet vähenevät.

Nyt tehokkuus on kasvanut, sillä jo kesällä uutisointiin, että todistusvalinta on ”tehostanut opiskelijavalintaa”.

Uudistuksen hyvä puoli on, että jos panostaa lukio-opintoihin, siitä on hyötyä todistusvalinnassa. Enää kaikkien ei tarvitse kirjoitusten jälkeen lukea pääsykokeisiin. Se keventää lukion raskasta loppupuoliskoa.

Pääsykoestressi on kuitenkin siirtynyt osittain koko lukioajalle. Painoarvoa on siirtynyt yo-kokeille ja siksi lukiolaisten täytyy tietää yhä aiemmin, mitä he haluavat kirjoittaa tai jopa mihin hakea lukion jälkeen.

HS:n kesäkuussa julkaistussa artikkelissa vuonna 2019 lukiosta valmistunut Sofia Sillanpää toteaa olleensa yksi onnekkaista, sillä hänellä oli suunnitelmia korkeakouluopintojen suhteen.

”Meille sanottiin lukioon tullessa, että pitäisi heti tietää, mitä haluaa kirjoittaa, koska sillä on väliä korkeakouluihin haettaessa. Oli kauhean stressaavaa, kun yhtäkkiä piti heti tietää, mitä haluaa kirjoittaa”, Sillanpää sanoo.

Uudistuksesta kertovissa uutisissa puhutaan pääsykoekierteestä, lukio-opintojen välittömästä edusta ja tahattomien välivuosien välttämisestä, vaikka ehkä tärkeämpää olisi puhua nuorten jaksamisesta ja mielenterveydestä.

Tilanne on hälyttävä, kuten lukiolaiset ovat jo vuosia yrittäneet kertoa. Viime syksynä julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka toinen helsinkiläinen lukiossa opiskeleva tyttö koki voimakasta riittämättömyyden tunnetta. Uupumusasteista väsymystä koki 55 prosenttia helsinkiläisistä tytöistä.

Valintakoeuudistus ei ainakaan kannusta välivuoteen, vaikka monelle se voisi katkaista suorittamisen kierteen. Antaa luvan harhailla ja levätä. Kliseistä mutta: nähdä, mitä elämä tarjoaa oppikirjojen ulkopuolella.

Jos valmiiksi uupuneet lukiolaiset jatkavat suoraan korkeakouluun, tilanne tuskin paranee. Myös uudistuksella toivottu tehokkuus kärsii.

Tietysti tilanne voi olla myös päinvastainen: Välivuosi tai kaksi voi tarjota ihanaa lepoa ja vaihtelua, mutta jos välivuosi venyy vuosiksi siksi, että joutuu pääsykoekierteeseen, saattaa sekin uuvuttaa.

Välivuoden tai tauon opinnoista voi toki pitää myös korkeakouluopintojen aikana, mutta paine suorittaa opintonsa suunnitellussa tahdissa on kova.

Siihen vaikuttavat esimerkiksi pakolliset kurssit, jotka on suoritettava tietyssä järjestyksessä tai Kelan opintolainahyvitys, joka edellyttää yliopistosta valmistumista kuudessa vuodessa tai ammattikorkeakoulusta enintään puoli vuotta tavoiteajan jälkeen.

Minä uuvuin opiskellessani toista vuotta yliopistossa. Opiskelijan uupumisessa ei ole ole mitään poikkeuksellista, olen osa tilastoa. Naisista 40 prosenttia kertoi psyykkisestä kuormittuneisuudesta vuoden 2021 Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (Kott).

Oman uupumukseni kohdalla ihmettelen lähinnä, kuinka se ei tapahtunut jo aiemmin.

Valmistuin ennen valintakoeuudistusta. Niinpä lukion viimeisenä vuonna luin armotta ylioppilaskirjoituksiin. Kun kokeet olivat ohitse, pidin viikon tauon ja aloin lukea yliopistojen pääsykokeisiin.

Olin kuullut loputtomasti, kuinka vaikeaa korkeakouluihin oli päästä varsinkaan suosituille aloille ja siksi aloin pänttäämisen ohessa suunnitella välivuottani.

Se osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä heinäkuussa istuin huoneeni lattialla tuijottamassa kännykkäni näytöltä Opintopolun verkkosivuja ja Opiskelupaikka myönnetty -ilmoitusta.

Olin onnellinen mutta hölmistynyt: entäs upeat suunnitelmani välivuodelle?

Suunnitelmani oli hakea töitä ja säästää rahaa, joilla voisin tehdä keväällä pidemmän reissun ulkomaille ja sitten palata Suomeen lukemaan pääsykokeisiin. Nyt aloinkin etsiä asuntoa, muutin ja aloitin opinnot suoraan lukion ja kesätöiden perään.

En voi tietenkään puhua kuin omasta puolestani, mutta minä olisin tarvinnut välivuoden.

Oli onnellinen vahinko, että pääsin kouluun ensi yrittämällä. Olisi myöskin ollut onnellinen vahinko, jos korkeakoulun ovet olisivat pysyneet vielä säpissä.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustella välivuotta tai jäädä viettämään sitä lapsuuden kotiin ilmaisen katon alle.

Tietenkään välivuosi suorituskeskeisestä elämästä ei yksin ratkaise uupumusta tai muitakaan mielenterveysongelmia, vaikka siitäkin on muun muassa kaunokirjallisuudessa haaveiltu.

Eräänlaista välivuotta etsitään Ottessa Moshfegin Vuosi Horroksessa -romaanissa, jonka kuvankaunis, laiha ja varakas päähenkilö päättää ratkaista ongelmansa nukkumalla vuoden.

Tarina kääntyy hetkittäin surkuhupaisaksi, kun lääkecocktaileja napsivalla päähenkilöllä on muistinmenetyksiä ja hän kuulee seikkailuistaan jälkikäteen, mutta ennen kaikkea kirja on muistutus siitä, että etuoikeutetut pelaavat eri säännöillä kuin muut.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustella välivuotta tai jäädä viettämään sitä lapsuuden kotiin ilmaisen katon alle. Välivuodessa voi kuitenkin olla kyse muustakin. Se on edes hetkellistä irtipäästämistä jatkuvasta suorittamisen oravanpyörästä.

Studentumin mukaan välivuosi voi auttaa löytämään suunnan tulevalle, jos vuoden aikana esimerkiksi ottaa selvää omista kiinnostuksen kohteista tai karsii pois epämieluisia vaihtoehtoja.

Ei kuitenkaan kannata odottaa mitään suurta valaistumista, sillä sellaista ei aina tule, verkkosivulla kirjoitetaan. Mutta joskus sellainenkin on mahdollista.

Niin kävi Jack Harriesille, josta tuli Youtuben vlogaamisen kulta-ajan suosituimpia tubettajia. Lopulta hän pääsi myös yliopistoon mutta jätti opinnot kesken vuoden jälkeen keskittyäkseen videoiden tekemiseen.

Nykyään 29-vuotias Harries on ilmastoaktivisti ja dokumentaristi.

Minun lukiossa alkaneelle puurtamiselle tuli stoppi vasta, kun lähdin yliopistossa vaihtoon enkä voinut kahmia kalenteria täyteen kursseja tai töitä. Yhtäkkiä minulla olikin aikaa pyöräillä, lukea kirjoja ja soitella ystäville.

Kööpenhaminassa vietetty kevät on lähimpänä välivuotta, mitä olen päässyt.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat

Nyt.fi luetuimmat