”He valitsivat oikean tien ja Kyllikki saapui kotiin. Aikaan 53.00. Historia ei toistanut itseään tällä kertaa!”
Näin lahtelaisen pakohuonepelin Facebook-sivulla kerrotaan pelaajien onnistumisesta Kyllikki Saari -pakohuonepelissä.
”Miten sinä valitset?” kysyy myös naisääni pakopelin mustavalkoisessa trailerissa, jonka taustalla soi selkäpiitä karmiva urkumusiikki:
Pakohuonepeli Hennalan yrittäjän Hanne Aitokarin mukaan Kyllikki Saari -pelissä on kyse nimenomaan valinnoista. Saaren tapaus on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista mysteereistä.
Jokaisessa pelin kohdassa pelaajat saavat kaksi valintaa: oikean ja väärän, yrittäjä kertoo.
”Pelaajat pääsevät ikään kuin muuttamaan historian kulkua.”
Pakohuoneessa voi valita muun muassa sen, pukeeko 17-vuotias Kyllikki Saari aamulla päällensä rippimekon vai jonkin toisen mekon.
Valinnat perustuvat Saaren päiväkirjamerkintöihin ja materiaaliin, jota katoamistapauksesta on luettavissa, Aitokari kertoo.
Etenkin yksi valinnoista on ratkaiseva: kääntyykö Saari polkupyörällään Meijerinristeyksestä kohti ystävättärensä Maijun kotia vai lähteekö hän kohti omaa kotiaan Heikkilän kylään.
”Sinne Maijulle Kyllikki yleensä aina meni yöksi hengellisten tilaisuuksien jälkeen. Oli poikkeus, että hän päättikin kohtalokkaana iltana lähteä kohti kotiansa”, Aitokari avaa.
Kaikki valinnat perustuvat tositapahtumiin.
Yrittäjän mukaan hän on tutustunut Saaren tarinaan perinpohjaisesti lukemalla aiheesta kirjoja, katsomalla rikosdokumentteja ja kuuntelemalla podcasteja.
Mutta onko yhden ihmisen traagisella kohtalolla pakohuonepelin luominen eettistä?
”Eettisesti peli on kunnioittava. Haluan kertoa ihmisten tarinoita, jotta ne pysyisivät ihmisten mielissä. On paljon, joka olisi muutoin jäämässä unholaan.”
Loppuuko peli aina niin, että Saari säilyykin hengissä?
”Useimmiten, joo”, Aitokari vastaa.
Yrittäjän mukaan hän ei koskaan tekisi pakohuonepeliä mistään tuoreesta rikostapauksesta tai mässäilisi muutenkaan rikosten raakuudella.
Esimerkiksi Estoniasta hän ei ikinä tekisi pakohuonepeliä, vaikka senkin uppoamisesta on jo aikaa, hän korostaa.
Aitokari on toiminut pakohuonepeliyrittäjänä seitsemän vuoden ajan, ja kaikki hänen pakohuoneessaan nähdyt pelit ovat sijoittuneet historiallisiin tapahtumiin.
Hän on aiemmin tehnyt pakohuonepelin muun muassa suomalaisten matkustajien kohtaloista vuonna 1912 uponneella Titanic-aluksella.
Aitokarin mukaan Kyllikki Saari -pakohuonepelistä ei ole annettu hänelle huonoa palautetta.
Anonyymissä keskustelusovellus Jodelissa pakohuonepelin eettisyys on herättänyt keskustelua.
”En voi ymmärtää miten joku voi ajatella ton olevan hyvä idea tehden vielä dramaattiset trailerit yms”, eräs keskustelija kirjoittaa rikosjuorut-kanavalla. Kirjoituksella on 153 upvotea eli ääntä ylöspäin.
Aitokarin mukaan tämä ei ole ensimmäinen suomalaiseen murhamysteeriin perustuva pakohuonepeli.
”Onhan siellä Helsingissäkin ollut monia Bodomjärven murhiin keskittyviä pakohuonepelejä.”
Tällä hetkellä Bodom-aiheista pakohuonepeliä voi pelata ainakin Exit Room Helsingissä.
”Ryhmänne palaa ajassa vuoteen 1960. Lähdette telttaretkelle idyllisen Bodominjärven rannalle. Alussa kaikki näyttää siltä kuin pitääkin. Mutta metsässä vaanii vaara! Onnistutteko ratkaisemaan järven kätkemät arvoitukset ja pakenemaan 66 minuutissa? Jokainen tietää, miten tarina päättyi – teillä on mahdollisuus muuttaa historian kulkua!” peliä markkinoidaan yrityksen nettisivuilla.
Kyllikki Saaren murha on Suomen kuuluisimpia selvittämättömiä henkirikoksia. Saari surmattiin kotikunnassaan Isojoella 17. toukokuuta vuonna 1953. Hän oli silloin 17-vuotias.
Saaren murhamysteeristä on tehty lukuisia kirjoja ja teoksia. Sitä on käsitelty myös ainakin tv-sarjoissa, podcasteissa, teatterilavoilla, elokuvissa ja Youtube-videoilla.
Kyllikki Saaren katoamisesta tulee toukokuussa kuluneeksi 70 vuotta.
