Pikkuparlamentin edessä kiemurtelee noin sadan metrin letka värikkäisiin haalareihin pukeutuneita opiskelijoita. On ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän aamu, ja taivaalta sataa jotain lumentapaista.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Lotta Leinonen villitsee kanssaopiskelijoita megafoni kourassaan.
”Opiskelijat pois...” Leinonen huutaa, ”köyhyysrajalta!” opiskelijat vastaavat.
Menossa on opiskelija- ja ylioppilaskuntien järjestämä jonotustempaus, jossa SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) haluavat kannustaa opiskelijoita vaaliuurnille ympäri Suomea.
Liittojen konkreettisena tavoitteena on saada 100 euron tasokorotus opintorahaan, joka tällä hetkellä on noin 250 euroa kuukaudessa.
Nuoria oli tuonut paikalle opiskelijoiden oikeuksien lisäksi muutkin asiat.
”No totta kai se vaikuttaa, kun itsekin oon opiskelija, mutta on muitakin tärkeitä asioita. Esimerkiksi talous vaikuttaa tällä hetkellä tosi paljon meidän tilanteeseen”, sanoo helsinkiläisopiskelija Aino-Maria Typpö.
Samoilla linjoilla on SYL:n hallituksen jäsen Antti Regelin.
Hän kuvaa ilmasto- ja ympäristökysymyksiä itselleen henkilökohtaisesti rakkaiksi teemoiksi, mutta on mielissään siitä, että vaalien alla on puhuttu myös koulutuksesta.
”Näissä vaaleissa päätetään paljon opiskelijoille tärkeitä asioita”, Regelin sanoo.
”On hyvä, että koulutuksesta on puhuttu, koska tulevaisuudessa me tarvitaan ihan hirveä määrä korkeakoulutettuja.”
Antti Regelin haluaa uskoa ja toivoa, että nuoret äänestäisivät näissä vaaleissa enemmän kuin aikaisempina vuosina, mutta hänen sisällään asuu pieni pessimisti.
Aalto-yliopistossa opiskelevat Nita Sirkka ja Iida Kääpä ovat etsineet itselle sopivaa ehdokasta muun muassa vaalikoneista.
”Itse tein monta vaalikonetta ja parista vaalikoneesta tuli sama ehdokas, niin tutkailin heidän vaalikonevastauksiaan ja äänestän sitten sen mukaan”, Kääpä sanoo.
Myös Sirkka teki vaalikoneita, mutta turvautui lopulta toiseen keinoon.
”Mä tein lopulta silleen, että luin eduskuntavaaliohjelmat läpi ja sitten päätin, mitä puoluetta äänestän ja valitsin ehdokkaan”, Sirkka sanoo.
Iida Kääpä, Nita Sirkka, Aino-Maria Typpö ja Jonni Hartikainen tulivat paikalle, koska he halusivat näyttää, että vaalit ja politiikka kiinnostavat opiskelijoita.
Jonni Hartikainen, myöskin Aallon opiskelija, lähti avoimin mielin etsimään omaa ehdokasta.
”En ole kiinnittynyt mihinkään puolueeseen tai ehdokkaaseen, että siinä mielessä ihan tyhjältä pöydältä tässä lähdettiin liikkeelle.”
SYL:n Lotta Leinosen mukaan opiskelijoiden toimeentulo on tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa inflaation takia. Opintorahan määrä on Leinosen mukaan jäänyt pahasti jälkeen.
”Tietysti opiskelijoilla on näissä vaaleissa paljon muutakin pelissä. Meidän koko koulutus, asuminen ja terveydenhuolto. Me olemme ne, jotka Suomeen sitä tulevaisuutta luovat ja koulutuksella ratkaistaan muun muassa osaajapulaa.”
Leinosen mielestä on huolestuttavaa, että opiskelijat joutuvat ottamaan pelkkää elämistä varten suuret määrät opintolainaa.
Hänen mukaansa lainamäärät vaikuttavat opintojen jälkeiseen elämään. Monella on maksettavana kymmeniä tuhansia euroja opintolainaa siinä vaiheessa, kun pitäisi perustaa perhe tai esimerkiksi ostaa asunto.
SYL:n puheenjohtaja Lotta Leinonen nostatti tunnelmaa minuutteja ennen äänestämään siirtymistä Pikkuparlamentin edessä.
Ennakkoäänestämisen jälkeen Leinonen meinasi suunnata vaalikahville ja pullalle. Aalto-yliopiston Sirkka, Typpö, Kääpä ja Hartikainen taas suuntaavat opiskelijaravintolaan lounaalle ja sitten takaisin koulun penkille.
Lue lisää: Mitä vaalipullasi kertoo sinusta? HS Nytin vaalikone on nyt auki
Nuoret äänestävät selvästi vanhempia ihmisiä vähemmän.
Viime eduskuntavaaleissa vain 55 prosenttia alle 25-vuotiaista käytti äänioikeuttaan.
Ero ahkerimmin äänestäneisiin 65–74-vuotiaisiin on yli 26 prosenttiyksikköä, koska heistä 82 prosenttia äänesti viime vaaleissa.
Lue lisää: Moni nuori jättää yhä äänestämättä: ”Jos ei vain kiinnosta”, sanoo Sandra Sermus, 18