Oletko pehmeä syksy vai viileä kevät? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Tiktokissa.
Kyseessä on 1980-luvulla villinnyt värianalyysitrendi. Sen avulla voidaan selvittää, mitkä sävyt pukevat kutakin parhaiten heidän ihotyypin, hiusten ja silmien värin perusteella. Teoria perustuu lähinnä länsimaiseen, valkoiseen kauneusihanteeseen.
Värianalyysi-filttereitä on Tiktokissa kymmeniä. Aiheeseen liittyvillä videoilla on yli 800 miljoonaa näyttökertaa. Yhdellä Tiktok-videolla arvostellaan näyttelijä Amanda Seyfriedin gaala-asuja värianalyysin avulla. Menetelmän mukaan korallinpunainen mekko pukee Seyfriediä paremmin kuin valkoinen.
Vaikka värianalyysin juuret ulottuvat 1800-luvulle saakka, se kaupallistui ja siirtyi muotialalle vasta 1980-luvulla. Tunnetuimpia muotialan värianalyytikoita tuohon aikaan olivat yhdysvaltalaiset kirjailijat Carole Jackson ja Bernice Kentner. Jackson julkaisi vuonna 1973 kirjan Color Me Beautiful. Kenterin teos Color Me a Season ilmestyi muutama vuosi myöhemmin, 1978.
Molemmat kirja perustuvat ajatukseen, että jokaisella ihmisellä on taipumusta tiettyihin sävyihin ja ”väriluokkiin”. Molemmat kirjat on kuitenkin kirjoitettu lähinnä ihmisille, jotka näyttävät Jacksonilta ja Kentneriltä eli valkoisilta. Teorian mukaan lähes kaikki tummaihoiset ovat ”väriluokaltaan” sävyä talvi, mikä on melko suppea käsitys ihon eri sävyistä.
1980-luvun värianalyysin suosio perustuu Carole Jacksonin kirjaan Color Me Beautiful.
1980-luvun jälkeen värianalyysista on tehty kuitenkin useita eri variaatioita. Vuonna 1994 Darlene Mathis kirjoitti teoriasta omien sanojensa mukaan monikulttuurisemman version Women of Color. Silti suurin osa alan värianalyytikoista on valkoisia. Myös suurin osa esimerkkikuvastosta kirjoissa ja värianalyytikoiden verkkosivuilla on valkoisista ihmisistä.
Tänä päivänä monet suomalaisyrityksetkin tarjoavat värianalyysipalveluita. Hinnat pyörivät 100 ja 200 euron välillä. Lisäksi aiheesta on satoja nettitestejä.
Pukeutumisneuvoja ja vestonomiopiskelija Taija Juvonen ei pidä nettitestejä tai Tiktokin filttereitä kovin luotettavina.
”Tietokoneen ruudulta ei voi katsoa, miten iho reagoi eri sävyihin. Kokeilin nettitestissä värianalyysia, se antoi eri kuville eri sävyt. Tulos muuttuu sen mukaan, millaisessa valossa kuva on otettu.”
Juvonen ei itse tarjoa värianalyysipalveluita, mutta hän on ollut ammattilaisen tekemässä värianalyysissa osana kaupallista yhteistyötä. Silloin Juvonen ymmärsi esimerkiksi sen, että on olemassa keltaisen sävy, joka pukee häntä. Aiemmin Juvonen on vältellyt keltaista pukeutumisessa.
Juvosen mielestä värianalyysista on apua sellaisissa tilanteissa, kun ihminen haluaa tuntea olevansa parhaimmillaan.
”Mielestäni kaikkia itselle mieluisia värejä saa ja pitää käyttää. Jos haluaa antaa itsestään parhaan mahdollisen kuvan esimerkiksi työhaastattelussa tai kuvauksissa, voi suosia sävyjä, jotka saavat ihon hehkumaan.”
HS Nyt teki värianalyysia mukailevan, leikkimielisen testin. Sen avulla voit saada selville, millaiset sävyt sopivat sinulle parhaiten. Alkuperäisestä teoriasta poiketen, tässä testissä ei oteta huomioon ihonväriä.
Lisäys 17.4. kello 12.50: Artikkeliin on lisätty tieto, että Taija Juvonen sai ammattilaisen tekemän värianalyysin kaupallisena yhteistyönä.
