Aluksi se oli vain merkkijono, jolla erotettiin vitsit sähköposteista. Nyt niitä on 3 664 ja ne ovat merkittävä osa sosiaalista kanssakäymistä.
Emojit ovat kasvaneet osaksi tavallista, digitaalista arkeamme: Instagram-postauksen kommenteissa ❤️ kertoo läheisestä suhteesta, vanhempien ok-viestit ovat vaihtuneet peukaloemojiin: 👍.
Emojeista on tullut myöt monimerkityksellisiä. Esimerkiksi pääkalloemoji 💀 voidaan tulkita nauruksi ja munakoisoemoji 🍆 penikseksi.
Tässä jutussa käydään läpi, miten ilmeilevistä naamoista viestien yhteydessä tuli sellaisia kuin me ne nykyisin tunnemme.
1982: Ensimmäinen hymiö lähetetään
Historiankirjat eivät kerro tarkalleen sitä, kuka tai mikä emojien alkuräjähdyksen aiheutti. Länsimaisessa kulttuurissa emojien historiassa toistuu kuitenkin yksi nimi: yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä Scott Fahlman.
Emojien ”isä” Scott Fahlman
Fahlman oli uusi professori Carnegie Mellon -yliopistossa ja työskenteli tietojenkäsittelytieteen ja tekoälyn parissa. Yliopistojen online-ilmoitustauluilla eli alkukantaisessa ”1980-luvun somessa” syntyi tarve merkille, jolla pystyi erottamaan vitsiketjun muusta sisällöstä, kerrotaan Digidayn jutussa.
Professori Fahlman ehdotti merkkiä ”:-)”. Se muistutti häntä hymyilevistä naamoista, joita hän oli nähnyt ilmapalloissa ja t-paidoissa 1960-luvulla.
”Ajattelin, että se viihdyttäisi noin tusinaa tuon ryhmän ihmisistä, mutta se alkoikin levitä”, Fahlman kertoo Digidayn haastattelussa.
1997-1999: Ensimmäiset ”hymiövalikot” syntyvät
Vuonna 1997 julkaistiin ensimmäinen ”hymiövalikko”, kertoo Emojipedia-tietokanta. Tuolloin japanilaisissa puhelimissa oli saatavilla tunteita ilmaisevia pieniä kuvia. Niiden joukossa oli muun muassa hymyleviä ja surullisia naamoja, kellonaikoja, kulkuvälineitä ja jopa alkukantainen kakkaemoji.
Alkukantainen kakkaemoji, Softbank
Yksiulotteiset Softbank-yrityksen julkaisemat hymiöt olivat mustavalkoisia ja niitä oli yhteensä 90. Myöhemmin japanilainen teleoperaattori Docomo julkaisi runsaamman ja värillisen hymiövalikon.
2005: ”Tuu meseen!”
"Mesehymiöitä”, eli Microsoftin pikaviestintäohjelma Messengerin hymynaamoja, on vaikea ohittaa emojien evoluutiossa. ”Mese” oli suosittu viestintäkanava varsinkin nuorten keskuudessa. Hymiöitä sai näppäiltyä mesen hymiövalikosta tai pikanäppäinyhdistelmillä.
Hymynaamoista käytettiin 2000-luvun alkupuolella vielä sanaa hymiö, vaikka oikeasti ne muistuttivat jo hyvin paljon emojeita. Sen sijaan tekstiviesteissä ja sähköposteissa käytettiin edelleen erikoismerkeistä muodostettuja jonoja.
Vuonna 2006 hymiöt :-) ja :) saivat Suomessa myös tavaramerkkisuojauksen, jonka seurauksena niitä ei saanut käyttää esimerkiksi mainonnassa. Suojausta tavaramerkille haki oikeustieteen opiskelija Tuomas Mattila pilke silmäkulmassa.
2008: Emoiluhymiöt muodissa
2000- ja 2010-lukujen taitteessa erityisesti Facebookissa ja Irc-galleriassa näkyi niin sanottuja emoiluhymiöitä. Niiden taustalla ovat japanilaiset kaomojit, jotka eroavat länsimaisista emojeista ensimerkiksi siten, että ne luetaan eri suunnassa.
Facebook ja Irc-galleria eivät vielä 2010-luvun alussa tukeneet emojitaulukoita. Siksi sen ajan muodikkaimpia hymiöitä olivat tietokoneen näppäimistöllä tehdyt hymiöt, kuten -.-, xD ja o.O.
2010-2015: Hymiöistä tulee emojeita
2010-luku oli iso askel digitaaliselle tunneilmaisulle, kun hymiöistä tuli oikeita hahmoja, eli emojeita.
Teknologiajätit Apple ja Google halusivat, että japanissa toimivat viestien hymynaamat näkyisivät kaikkialla.
Lokakuussa 2010 julkaistiin ensimmäinen emojitaulukko, kertoo Emojipedia. Julkaisija oli Unicode, joka asettaa kansainväliset teknologiastandardit tukemaan eri kieliä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että emoji-viestejä voitiin nyt tallentaa tietojärjestelmiin tekstinä.
Pian ensimmäisen emojitaulukon julkaisun jälkeen iOS, Android ja muut älypuhelimien käyttöjärjestelmiin ilmestyivät omat emojitaulukot, kertoo Unicode Consortiumin perustaja Mark Davis Times-lehden haastattelussa.
2010-luvun alussa emojit olivat kuitenkin vielä varsin yksipuolisia: hahmot olivat lähinnä valkoihoisia miehiä. Vuonna 2015 emojeihin lisättiin esimerkiksi lisää ihonvärejä ja perhemuotoja.
Oxfordin yliopiston sanakirjan mukaan sana emoji yleistyi kovaa vauhtia vuonna 2015. Itkunauruemoji 😂 valittiin vuonna 2015 Oxfordin yliopiston vuoden sanaksi.
2017: Emojeista tulee kauppatavaraa
Pian yritykset haistoivat emojeissa rahan.
Emojeista tehtiin t-paitoja, tyynyjä, avaimenperiä ja jopa elokuva. HS antoi vuonna 2017 ilmestyneelle Emoji-elokuvalle yhden tähden. Arviossa kuvailtiin, kuinka ”elokuvan nähtyään tekee mieli tekee mieli pestä silmät mäntysuovalla”.
Mentiinkö emoji-huumassa jopa liian pitkälle?
2020: Emojit identiteettikriisissä
Jos emojeista tehtäisiin elokuva 2020-luvulla, se olisi dystooppinen trilleri.
Emojeita on tällä hetkellä 3 664 ja niitä julkaistaan vuodessa satoja lisää. Uusimmassa emoji-satsissa on mukana esimerkiksi herneenpalko ja sininen versio meduusasta.
Emojeita on niin paljon, että niistä on tullut monitulkinnallisia ja jopa kuormittavia:
”Onko sydänemoji tässä yhteydessä ironinen?”
”Kuulostanko ilkeältä, jos en laita emojia?”
”Eikö tavallista hymynaamaa muka enää voi käyttää?!”
Emojit ovat myös tapa ilmaista itseään. Esimerkiksi Tinderbiossa jonolla emojeita kerrotaan omista harrastuksista ja mieltymyksistä. Esimerkiksi nämä emojit peräkkäin ❌🍦tarkoittavat Tinderin biossa, että henkilö ei pidä tavanomaisesta seksistä, vaan jostain erikoisemmasta.
Emojeita tulkitaan kuitenkin monin eri tavoin. Siihen vaikuttavat niin puhelimen käyttöjärjestelmä kuin emojin lähettäjän ikä ja kulttuuri. Esimerkiksi jotkut saattavat tulkita tavallisen hymynaaman eli tämän 🙂 sarkastiseksi.
Myös media on viime vuosina valistanut kansaa siinä, kuinka emojeita tulisi tulkita oikeaoppisesti.
Mitä enemmän emojien tulkinnalle antaa omassa elämässään painoarvoa, sitä enemmän merkityksiä niistä luultavasti löytää. Siksi varmin tapa ilmaista omia tunteitaan on kasvotusten.
Lue lisää: ”You dropped this 👑” – HS Nytin testi kertoo, ymmärrätkö Tiktok-slangia
Lue lisää: Luulitko, että tavallinen hymynaama on viaton emoji? ”Ei kukaan näitä tosissaan laita”
Oikaisu 25.5.2023 klo 9.15: Jutussa puhuttiin aiemmin virheellisesti kaemojeista. Japanilaisia emojeja kutsutaan oikeasti kaomojeiksi.