Pääkirjoitus    |   Kolumni

Sama töhertäjä, sanoi emäntä

Kolumni: Kylähistoria on tärkeää maailman parantamista. Se vahvistaa yhteisöjä ja lisää osallisuuden tunnetta. On hienoa, että kyläkirjoja yhä syntyy.

Tilaajille

Satuin viime viikonloppuna kesäkotikunnassani Lapinlahdella kyläjuhlaan, jossa julkistettiin vuosien kovan työn tulos, Martikkalan ja Väisälänmäen kyläkirja.

Hetki koululla oli juhlava. Parhaimmillaan runsaan tuhannen hengen kylän ihmisiä, tapahtumia, toimintaa, tiloja ja taloja oli saatu kansiin. Kylän kasvatin, kotiseutuneuvos Leo Puurusen toimittama ja Martikkalan nuorisoseuran kustantama teos on vaikuttava, yli 500-sivuinen paketti historiaa.

Kun kirja sisältää runsaasti suullista kertomaa jopa vuosisatojen takaa, siihen jää epätarkkuuksia ja ristiriitaisuuksia. Se ei vähennä työn merkitystä.

Juhlassa oli aistittavissa samaa henkeä kuin toisessa kyläkirjan julkistamistilaisuudessa, johon sain osallistua. Joulukuussa 2001 Munkkiniemen yhteiskoulussa Helsingissä julkistettiin toimittaja Kaija Hackzellin kirja Rakas Vanha Munkkiniemi.

Lähes tuhat ihmistä jonotti kirjaa, johon oli tallennettu oman lähiympäristön tapahtumia. Kuten Martikkalassa, moni ostaja oli ollut mukana kirjahankkeessa kertojana.

Muistan tuoreena munkkalaisena ahmineeni Hackzellin kirjaa. Erityisesti kiinnostivat tutut talot lähiympäristössä. Tietenkin kiehtoivat myös Eliel Saarisen mahtavat suunnitelmat Munkkiniemestä.

Samalla innolla luin Martikkalan kyläkirjaa. Oli jännittävää lukea tutuista taloista, myös omasta kesäpaikasta, kylän vaiheista ja ihmisistä, joista oli kuullut paljon.

Nykyään usein päivittelemme tämän ajan muutosten nopeutta. Helposti unohtuu se järisyttävä muutos, jonka esimerkiksi Martikkalan kylä monen muun suomalaisen kylän lailla on kokenut viimeksi kuluneen runsaan vuosisadan aikana.

Syvästä köyhyydestä on noustu kohtuulliseen vaurauteen, kohtuuttomaltakin tuntuvan työn jälkeen.

Kylä kasvoi vesistön ympärille. Järvi oli entisajan valtaväylä, joka yhdisti taloja ja mahdollisti liikkumisen. Vaikeimpia olivat talven taitteet, rospuuttoaika. Silloin ei kannattanut edes kuolla, koska kirkolle oli niin vaikea päästä. Vainajille piti tehdä oma kylähautausmaa, joka uhkaa nyt jäädä hoitamatta.

Kunnon tie saatiin vasta vuonna 1949, silloinkin ison taistelun jälkeen. Kun tie tuli, oma laiva Onkivesi myytiin vuonna 1951 Mikkeliin.

Järvi oli monelle koulutie, jota sula-aikaan kuljettiin veneellä ja talvella suksin.

"Joskus myrskyllä pelotti, kun vaahtopäiset aallot keinuttivat venettä niin, että eteenpäin oli hankala mennä", muistelee entinen oppilas.

Vaikeinta oli heikon jään aikaan. Opettaja joutui taipumaan moneen, myös pelastamaan sulaan uponneita. Kirja kertoo, miten opettaja Eeva Jääskeläinen kantoi koululapsia selässään vetisen jään yli kotirannalle.

"Opettajalla oli vastuu oppilaistaan. Mutta onneksi kukaan ei koskaan hukkunut", kirja toteaa.

Nyt taistellaan taas kyläkoulun, tien parantamisen ja puhtaan järven puolesta. Kylä yritetään kaikin voimin pitää virkeänä.

Seudun kauneus on houkutellut vuosikymmenten varrella paljon vierailijoita, myös taiteilijoita.

Lapinlahdella syntynyt taiteilija Pekka Halonen kiteytti maiseman viimeisessä kirjeessään: "Mikä ihana näky sielunkuvastimessa."

Ehkä maineikkain Väisälänmäellä tehty teos on Eero Järnefeltin Kaski tai Raatajat rahanalaiset, jonka hän maalasi vuonna 1893. Kuuluisa on myös samana vuonna syntynyt Isäntä ja rengit.

Järnefelt asui perheineen Rannan-Puurulan tilalla ja ystävystyi paikallisten kanssa. Kirjassa arvioidaan, että hänellä ja talon emännällä Johanna Puurusella olisi ollut "pientä säpinää".

Taiteilija oli seuraamassa myös läheisen Kittolanniemen vanhanemännän viimeistä matkaa.

"Juhlallinen oli ollut se näkymä, kun useilla monisoutuisilla kirkkoveneillä saatettiin vainajaa pitkin Onkiveden selkiä sinne Lapinlahden kirkkomaan multiin. Ei ihme, että taiteilijaa kiinnosti", kertoo maanviljelijä ja kulttuurivaikuttaja Otto Jääskeläinen.

Järnefelt palasi 41 vuotta myöhemmin vanhana miehenä nuoruutensa maalausmaille ja tapasi myös Rannan-Puurulan vanhanemännän. Järnefelt kysyi, vieläkö tämä tunsi tulijan. "Sama töhertäjä, sanoi emäntä", kirja kertoo.

Kirjan mukaan Järnefelt teki Kaski-tauluaan varten kymmeniä luonnoksia, jotka hän jätti Johannan säilytettäväksi.

"Kun vuosikausiin omistaja ei hakenut niitä pois, Johanna poltti kangaskääröt saunan uunissa. Jälkikäteen arvioituna Johanna poltti omaisuutta, jonka arvolla olisi voinut ostaa monta suurta taloa. Mutta tehty, mikä tehty", Leo Puurunen kirjoittaa.

"Ehkä hän kyllästyi odottamaan, tai ehkä aihe oli jotenkin arka. Nimittäin Järnefelt oli piirtänyt joitakin kuvia Johannasta, jolloin tämä varmaan oli taiteilijan mielestä ollut kauneimmillaan: saunasta tulon jälkeen", kirja kertoo.

Kylien, sukujen ja kaupunginosien historia on tärkeää ja monia kiinnostavaa historiallista perintöä.

Siksi on arvokasta, että monella paikkakunnalla ja monessa suvussa perintöä kerätään ja kirjataan kansiin.

Kylien, sukujen ja talojen historia on ihmisen kokoista historiaa. Se sitoo yksityistä yleiseen, laajentaa käsitystämme menneestä ja muokkaa identiteettiämme.

Tässä on iso potentiaali, arvioi Pilvi Torsti juuri julkistetussa kirjassaan Suomalaiset ja historia (Gaudeamus). "Ne voivat vahvistaa pieniä yhteisöjä ja yksilöitäkin, saada näkemään oman toiminnan mahdollisuudet vaikuttaa ja näin lisätä osallistumista ja osallisuuden kokemusta", Torsti toteaa.

Tästäkin syystä jokainen kylähistoria on tärkeää maailman parantamista.

mikael.pentikainen@hs.fi | Kirjoittaja on HS:n vastaava päätoimittaja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    7. 7

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    8. 8

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    9. 9

      Edis Tatli kohtaa EM-ottelussa Francesco Pateran – HS seuraa ottelua

    10. 10

      Keihäslegenda Seppo Räty palkittiin veikeällä summalla – liittyy hirmukiskaisuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää