Pääkirjoitus    |   Merkintöjä

Avautuminen on meidän vahvuutemme

Toimittaja Hannu Lehtilän kirjoittama presidentti Tarja Halosen muistelmateos Paremman maailman puolesta herättää monen muun asian ohessa ajatuksia ulkopuolisuudesta. Halonen on itse kokenut ulkopuolisuuden: kansalaissodan jälkeisessä kylmyydessä lastenkodissa kasvaneen yksinhuoltajaäidin tytär, itsekin yksinhuoltaja, valtaeliittiin noussut nainen, vahvan julkisen sektorin puolustaja säännöstelyn purkamisen ja markkinoiden avaamisen aikakaudella.

Tilaajille

Toimittaja Hannu Lehtilän kirjoittama presidentti Tarja Halosen muistelmateos Paremman maailman puolesta herättää monen muun asian ohessa ajatuksia ulkopuolisuudesta.

Halonen on itse kokenut ulkopuolisuuden: kansalaissodan jälkeisessä kylmyydessä lastenkodissa kasvaneen yksinhuoltajaäidin tytär, itsekin yksinhuoltaja, valtaeliittiin noussut nainen, vahvan julkisen sektorin puolustaja säännöstelyn purkamisen ja markkinoiden avaamisen aikakaudella.

Halosen kirja kertoo paitsi menestyksestä myös siitä, miten vaikeata Suomessa on yhä voittaa ennakkoluuloja. Kirjassa tulevat esiin ne haavat, joita väheksyvä ämmittely ja ulos sulkeminen ovat aiheuttaneet. Toinen puoli asiassa on se, että Halonen on itse särmikäs ja omien kokemustensa kautta myös epäluuloiseksi kasvanut ihminen.

Suomen valtiollinen historia perustuu vahvaan myyttiin yhdestä kansasta, joka jakaa yhteisen kokemuksen. Meitä suomalaisia on helppo kuvata tietyillä adjektiiveilla: hiljainen, ahkera, sinnikäs ja vaikeuksissa peräänantamaton. Sankarimyyttiä on rakennettu jukuripäisestä mutta lopulta aina velvollisuutensa täyttävästä suomalaisesta.

Mutta onko se näin?

Ehkä olisikin syytä katsoa Suomen historiaa ja omaa paikkaamme toisin silmin: ei sen perusteella, mitä me kuvittelemme olevamme, vaan sen perusteella, mitä kaikkea me olemmekaan muualta saaneet.

Ehkä meidän todellinen vahvuutemme ja onnemme ei lopulta olekaan omaleimaisuus ja peräänantamaton sitkeys vaan se, että olemme oikeaan aikaan osanneet ottaa ja saaneet muualta oppia ja vaikutteita, ihmisiä ja rahaa.

Tällaisen tulkinnan voi hyvin tehdä, kun lukee vaikkapa Markku Kuisman kirjan Metsäteollisuuden maa – Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1600–1920. Suomalainen metsäteollisuus kasvoi ja kehittyi ulkoisten virikkeiden, suurvaltapolitiikan, pakolaisten, onnenonkijoiden ja häikäilemättömän kopioinnin yhteisvaikutuksesta.

Suomi olisi edelleen köyhä korpi, ellei ulkopuolelta olisi työnnetty meitä liikkeelle.

Hyvinvointiyhteiskunnan kehitys on myös suuri tarina avautumisesta.

Tällä kertaa avautuminen tapahtui yhteiskunnassa sisäänpäin. Tässä suuressa sotien jälkeen alkaneessa muutoksessa mukaan otettiin mahdollisimman moni. Tavoitteena oli rakentaa kaikille yhtäläiset lähtökohdat muun muassa kansanterveysjärjestelmällä, peruskoululla ja päivähoitojärjestelmällä.

Seuraukset ovat olleet hyvät: Suomi on noussut elintasoltaan ja sivistykseltään maailman kärkeen, kun kansakunnan kaikki voimavarat on yritetty saada käyttöön.

Työväenliikkeen piiristä nousseet presidentit Mauno Koivisto ja Tarja Halonen ovat tämän kehityksen ruumiillistumia, Halonen myös sukupuolensa vuoksi.

Uusin avautumisen haaste nousee parin viime vuosikymmenen aikana vahvistuneesta uudesta maailmanjärjestyksestä.

Yhtäkkiä me olemmekin uudestaan liukumassa sivuun, syrjään, yksinäisyyteen. Tämän viikon esimerkki kehityksestä on saksalaisen energiayhtiön E.onin päätös vetäytyä Suomesta.

Oma reaktiomme näyttää olevan, että siitä vaan: muu maailma saakin mennä menojaan. Tuvassa pysyy lämmin, kun ikkuna pysyy säpissä.

Asenteen taustalla on vähän samanlaista epäluuloa, jota on aistittavissa presidentti Halosen muistelmista. Epäluuloisesti katsotaan, kun menestynyt eliitti haluaa johdattaa kaikkia muita. Muiden silmissä se näyttäytyy helposti vain omien etujen kahmimisena.

Suomi elää taas uusia vaaran vuosia. Jos me rakennamme muureja ympärillemme, me eristymme vain entistä enemmän.

Suomi ei kuitenkaan voi olla aidosti avoin, ellei sisäisen eheytyksen ja hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteista pidetä kiinni.

Ero vanhaan on siinä, että kun sotien jälkeisen kasvavan vaurauden vuosina yhteiskuntaa kehitettiin yksinkertaisella ynnälaskulla, niin nyt tulisi rohjeta tehdä myös vähennyslaskuja. Nyt pitää ymmärtää, mistä voi luopua, jotta pystyy suojaamaan ehdottoman tärkeät asiat.

antti.blafield@hs.fi Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    8. 8

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    9. 9

      Kaaos jatkuu Helsinki-Vantaan lentokentällä: Finnair pyysi matkustajia varautumaan kentällä yöpymiseen, sillä hotellit ovat täynnä

    10. 10

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää