Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

EU:n ei tule nyt kiristää omia ilmastotavoitteitaan

EU:n pitää keskittyä maailmanlaajuisesti vaikuttaviin ilmastotoimiin ja huolehtia samalla EU-maiden teollisuuden kilpailukyvystä.

Pariisin ilmastokokouksessa solmittiin sopimus, jonka avulla on ­tarkoitus hillitä päästöjen kasvua maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Sopimuksen teki mahdol­liseksi se, että valtiot saivat asettaa tavoitteensa omista lähtökohdistaan. Lopputulos on alku maailmanlaajuisille päästövähennystoimille, mutta velvoitteet eivät edelleenkään ole tasapuolisia.

Käytännössä valtiot lupautuivat tekemään läpinäkyvästi sen, minkä ne ilmoittivat ennen ilmastokokousta. Tämä on hyvä uutinen. Päästöjen vähenemistä ei silti voi juhlia etukäteen. Konkreettiset globaalit päästövähennystoimet ovat tois­taiseksi kuin savolainen projekti – tekemistä vaille valmis.

Sopimus tulee voimaan vasta kun maat, joiden yhteenlasketut päästöt kattavat vähintään 55 prosenttia globaaleista päästöistä, ovat ratifioineet sen. Sopimus voi siis tulla ­voimaan, vaikka jotkin merkittäviä päästöjä aiheuttavat maat jättäisivät sen ratifioimatta.

Euroopan unioni tavoitteli sopimuksen voimaantulon kynnykseksi 80 prosentin kattavuutta maailman päästöistä, mutta se jäi haaveeksi. Joka tapauksessa Pariisin sopimuksen ­oikeudellinen sitovuus jättää toivomisen varaa.

EU:n ulkopuolisille valtioille ei ole tiedossa sanktioita, jos ne ­eivät pidä lupauksiaan. Kiina on ­varannut oikeuden kasvattaa päästöjään seuraavat 15 vuotta, ja maan päästöt asukasta kohden ovat suuremmat kuin EU:ssa. Kehitys­maiden listalla on maita, joissa bruttokansantuote asukasta kohden on suurempi kuin Suomessa.

Suomalaisessa ilmastokeskustelussa itseruoskinta on suosittua, ja muiden maiden kriittistä tarkastelua pidetään sopimattomana. Juuri siksi on muistutettava, että suomalainen teollisuus valmistaa tuotteita tehokkaasti ja vähäisin päästöin. Puun käyttöön perustuvat bio­taloustuotteet ovat Suomelle valtava mahdollisuus, mutta tuotteet jäävät tekemättä, mikäli EU jatkaa liian etu­kenoista ilmastopolitiikkaa.

On selvää, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii muiden val­tioiden ilmastotavoitteiden tiukentamista ja päästöjen kansainvälisen hinnoittelun vauhdittamista. Samalla turvattaisiin myös eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Globaali päästöhinta toisi nykyistä tasapuolisemmat kilpailuolosuhteet eri puolille maailmaa. Siinä kilpailussa suomalainen teollisuus kyllä pärjää.

On analysoitava objektiivisesti, kuinka EU voi nyt omilla toimillaan parhaiten vaikuttaa päästöjen vähentämiseen maailmanlaajuisesti. Leikkaamalla EU:n pienestä kakusta lisäviipaleita? Vai leikkaamalla isosta kakusta isoja viipaleita?

Jälkimmäinen toteutuu vain toimilla, jotka tuovat yli 90 prosenttia maailman päästöistä aiheuttavat valtiot lähemmäs EU:n tavoitetasoa.

Euroopan unionin ei pidä kiristää vuotta 2030 koskevia tavoitteitaan vaan etsiä työkalupakistaan vaikuttavampia ratkaisuja. Pariisin sopimuksen ­ansiosta kansainvälisiä päästökauppajärjestelmiä voidaan linkittää toisiinsa. Voidaan myös perustaa kaikille avoin päästökauppamekanismi ja edetä kohti maailmanlaajuista hiilen hinnoittelua.

EU:n on edistettävä tällaisia hankkeita sen sijaan, että unioni käpertyy ­hiomaan omaa pientä päästökuplaansa ja toimenpiteitä sen sisällä. EU:n osuus maailman päästöistä on alle kymmenen prosenttia, ja osuuden on arvioitu ­laskevan 4–5 prosenttiin vuonna 2030.

Vaarana on, että maailmanlaajuisen ongelman ratkaisemiseksi EU jatkaa mikromanagerointiaan. Jo energiaunionin vuoksi luvassa on nelisenkymmentä säädösesitystä. Pariisin sopimus ei anna syytä kasvattaa säädöstulvaa tai lisätä poukkoilua tavoitteesta toiseen.

Kunnianhimopuhe on helppoa, koska se suuntautuu vuosikymmenien päähän. Teollisuutemme on kansainvälisessä kilpailussa tässä ja nyt. Seminaarien puhujapöntöistä lausutut visiot tulevaisuuden tasapuolisemmasta toimintaympäristöstä eivät pidä teollisuutta hengissä eivätkä turvaa työpaikkoja.

On kaikkien etu, että Euroopassa on menestyvää teollisuutta, jota voidaan kehittää nykyistäkin vähäpäästöisemmäksi. Pahin virhe olisi sortua kiristämään yksipuolisesti ­tavoitteita jo ennen kuin on mitään näyttöä siitä, kuinka muut valtiot panevat toimeen Pariisin sopimusta. Se ei olisi kunnianhimoa vaan naiiviutta.

Timo Jaatinen ja Petri Vanhala

Jaatinen on Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja ja Vanhala Paperiliitto ry:n puheenjohtaja.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tolkutonta viinankäyttöä riitti, kun Suomi soti: känninen kenraali ei päässyt autosta ulos, pataljoonan komentaja sammui alaisineen – ”Ihme että tällainen porukka onnistui”

    2. 2

      Helsingin Hämeentien liiketilasta löytyi ammattimainen kannabiskasvattamo – ”Poisvientiä odottavaa roskaa”, totesi viljelijä takavarikoiduista huumesäkeistä

    3. 3

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    4. 4

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    5. 5

      Uutuuskirja paljastaa: muu Yö-yhtye kiusasi ylivoimaista Jussi Hakulista sadistisesti – Olli Lindholm: ”Kateuttahan se oli, alemmuudentuntoa”

    6. 6

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    7. 7

      Pornoa kuvataan salaa, kömpelösti ja surkeissa olosuhteissa – Tästä HBO:n uutuussarjasta puhutaan juuri nyt, koska se kertoo, miten pornosta tuli jättibisnes

    8. 8

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    9. 9

      Testasimme maailman suosituimman Playstation-pelin VR-version, jossa tulee oikeasti paha olo – Gran Turismo hämärtää toden ja pelin rajaa

    10. 10

      Tästä on kyse nettideittailun uudessa tindstagrammaus-ilmiössä: Tinderissä hylätyksi tulleet käyttäjät siirtävät häiriköintinsä Instagramin yksityisviesteihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    3. 3

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    4. 4

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    5. 5

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    8. 8

      30-vuotias mies kertoi kokemuksistaan HS:n ahdistelukyselyssä: ”Hävetti kamalasti, miten hallitsemattomasti olin käyttäytynyt – En ollut ottanut todesta hienovaraisia vihjeitä siitä, etten ollut toivottu”

    9. 9

      Pienet synttärit riistäytyivät täysin käsistä Helsingin Käpylässä – 40 kuokkavierasta, pahoinpitely ja varastelua

    10. 10

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    6. 6

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    9. 9

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää