Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Ammattikorkeakoulujen tulee säilyä itsenäisinä

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistäminen romuttaisi nykyisen työnjaon, jossa ammattikorkeakoulujen läheisempi suhde työelämään on keskeinen elementti.

Ammattikorkeakoulut perustettiin vuonna 1991. Tuolloin toteutetulla uudistuksella haluttiin saada korkea-asteen koulutus vastaamaan paremmin työelämän tarpeita ja ottaa huomioon alueellinen yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa.

Siitä asti Suomen korkeakoulumalli on nojannut kahteen perus­pilariin: yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

Myös eduskunnan sivistysvaliokunta totesi vuosi sitten, että korkeakoululaitoksen muodostavat sekä yli­opistot että ammattikorkeakoulut ja että kummallakin osalla on omat, toi­siaan täydentävät tehtävänsä ja tutkintonsa.

Sivistysvaliokunta korosti myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa ja totesi, että ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan tulee vastata erityisesti työ­elämän vaatimuksiin ja suuntautua soveltavaan tutkimukseen.

On muistettava, että ammattikorkeakoulujen asiakkaana on koko yhteiskunta: opiskelijat, yritykset, kunnat ja valtio sekä kolmas sektori. Tämän vuoksi ammattikorkeakoulut kouluttavat suuressa määrin työelämän osaajia, kun taas yliopistot antavat tutkijakoulutusta. Erona on myös se, että ammattikorkeakoulut tekevät soveltavaa tutkimusta ja yliopistot perustutkimusta.

Tutkimuksen kaupallistamisessa ei ole Suomessa onnistuttu. Ammattikorkeakoulujen innovaatiot hyödyntävät kuitenkin työelämää, koska ne on tehty yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa.

Ammattikorkeakoulut olivat kevään 2015 yhteishaussa vetovoimaisempia kuin yliopistot. Tähän vaikuttaa varmasti niiden aluekehitystyö alueellisten toimijoiden kanssa. Se auttaa ammattikorkeakouluopiskelijoita työllistymään.

Ammattikorkeakoulujen perustamisen yhteydessä ei kuitenkaan tarkistettu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa eri ammatteihin johtavissa tutkinnoissa. On luonnollista, että tieteelliseen tutkimukseen perustuva opetus – kuten lääkärien koulutus – tapahtuu yli­opistoissa. Työelämään valmistava ja soveltavaan tutkimukseen perustuva opetus tulisi sen sijaan antaa ammattikorkeakouluissa.

Esimerkiksi sosiaalialalla kelpoisuusehtoja pitäisi muuttaa niin, että ammattikorkeakoulututkinto antaa pätevyyden sosiaalialan virkoihin.

Ammattikorkeakoulututkinnot tulee pitää erillään yliopiston kandidaatintutkinnoista. Ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista tulee tehdä ammatillinen maisterin tutkinto, koska opiskelemaan pääsee kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen. Lisäksi maisterin tutkinnosta on voitava jatkaa suoraan ammattitaidon tohtorintutkintoon, jonka anto-oikeus tulisi myöntää ammattikorkeakouluille tai osalle niistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että seuraavalla sopimuskaudella ammattikorkeakoulut tekevät profiilinsa mukaisia valintoja, tekevät yhteistyötä toistensa ja muiden toimijoiden kanssa sekä suuntaavat resursseja osaamiskeskittymiin ja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee uudistaa pedagogista järjestelmäänsä. Tässä on riittävästi haasteita ammattikorkeakouluille, kun resurssit niukkenevat, mutta onnis­tuessaan ne vahvistavat asemaansa.

Ammattikorkeakouluja ja yli­opistoja ei pidä pyrkiä yhdistämään, koska se romuttaisi lopullisesti niiden nykyisen tehtäväjaon. Yliopistot ottaisivat ammattikorkeakoulut mielellään hoiviinsa. Tällaista yliopistojen ”seireenien laulua” on nähtävissä Tampereen kahden yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistymistä koskevassa selvityksessä.

Yhdistyminen johtaisi ennen pitkää siihen, että ammattikorkeakoulututkinnot suoritetaan yliopistossa. Lainsäädäntö ei sitä vielä salli.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulee tukea, ja sitä voidaan tehdä nykyisen lainsäädännön puitteissa niin pitkään kuin tutkintoihin ei puututa. Erilaisia yhteistyön muotoja tulee rohkeasti kokeilla, koska ammattikorkeakoulujen toimintaympäristö vaihtelee.

Lapissa ja Lappeenrannassa tehdään jo yhteistyötä lain puitteissa. Ammattikorkeakoulujen tehtävät säilyvät yhteistyöstä huolimatta.

Korkeakoulujen työnjako on jo osoittanut voimansa, sillä Unescon ja Maailman talousfoorumin mukaan ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyö on Suomessa maailman huippua.

Kirjoittaja on Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kiinalainen ”mopotäkki” voisi olla hitti Suomessakin, vinkkaa Pekingissä päivittäin mopoileva Minna Mustonen – kypärää hän ei käytä ”turvallisuussyistä”

    2. 2

      Lääkäriksi opiskelu on monille stressiä ja kovaa kilpailua, mutta paineista ei silti puhuta avoimesti – ”Moni vaatii itseltään paljon”

    3. 3

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    4. 4

      Japanilaisessa tv-ohjelmassa ihastellaan kuopiolaiskoulua – Katsoimme japaniksi dubatun ohjelman Youtuben suomitekstityksillä ja emme ymmärtäneet mitään

    5. 5

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    6. 6

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    7. 7

      Krp paljasti poikkeuksellisen huumeliigan Itä- ja Pohjois-Suomessa

    8. 8

      Mies yritti tappaa naisen kylpytakilla kuristamalla Järvenpäässä – kolme vuotta ehdotonta vankeutta

    9. 9

      Trumpin suosio hätyyttelee uusia pohjalukemia, mutta syöksyä ei ole luvassa – omiensa keskuudessa hän on ollut koko ajan suositumpi kuin Bill Clinton ensimmäisenä vuotenaan

    10. 10

      Venäjä alkaa vetää joukkojaan Syyriasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    2. 2

      Alpakkatapahtuman järjestäjien pieni vale oli iso isku luottamukselle – On ankeaa, kun joutuu epäilemään motiiveja pörröisten eläinten paijaamisen taustalla

    3. 3

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    4. 4

      New York Times: Trump herää puoli kuudelta katsomaan televisiota ja katsoo sitä neljästä kahdeksaan tuntia päivässä

    5. 5

      Näin sotesta tuli sekundaa, ja isot yritykset voittavat – professori Heikki Hiilamo kirjoittaa puheenvuorossaan, että Suomeen on tulossa nykyistä huonompi terveydenhoito

      Tilaajille
    6. 6

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    7. 7

      Olga Romanoffista kaavailtiin prinssi Charlesin puolisoa – Tsaarin jälkeläinen ja suomalaista sukua oleva ruhtinatar esittelee nyt kotinsa ja sanoo: ”Kukaan ei välitä titteleistä pätkääkään!”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Osakas laittoi kätensä hameeni alle” – Juristialan naiset kertovat kourimisesta, vähättelystä sekä syrjinnästä, ja vaativat häirinnälle loppua

    9. 9

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    10. 10

      Maailmalla leviää ”sydäntäsärkevä” video nälkään sulalla maalla nääntyvästä jääkarhusta – National Geographicin kuvaaja kertoo itkeneensä kuvatessaan eläimen kärsimystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    4. 4

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    5. 5

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Suomalaismies otti kuvaa Schwarzenegger-seinämaalauksesta, kun tämä ilmestyikin paikalle – Kuva julkaistiin Redditissä, aiheutti raivoa ja lopulta Arska itse ilmestyi nettiin kertomaan, mistä on kyse

    11. Näytä lisää