Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Lamalääkkeeksi tarvitaan sivistystä

Nykyisen hallituksen pitäisi kaivaa esiin Esko Ahon hallituksen aikaan laadittu kansallinen sivistysstrategia ja toimia sen mukaisesti.

Juha Sipilän (kesk) hallitus on lyhyessä ajassa ajautunut vastakkain maamme yliopistoväen kanssa. Välillä lausunnot ovat olleet yhtä jyrkkiä kuin Esko Ahon (kesk) hallituksen aikana.

Yliopistoväkeä ovat loukanneet sekä ministereiden muutamat puolihuolimattomat lausahdukset että hallituksen yliopistoihin kohdistamat säästöt. Yliopistoilla on luultavasti oletettu, että yliopistot jäisivät säästöjen ulkopuolelle.

Jos suomalainen politiikka toimisi pitkäjänteisesti, tai edes joidenkin hallituspuolueiden – tässä tapauksessa keskustan ja kokoomuksen – politiikka kunnioittaisi pitkäjänteisyyttä, yliopistot olisivat nyt todella säästyneet leikkauksilta.

Ollessani Ahon hallituksen kulttuuriministeri opetusministeriö laati vuonna 1993 kansliapäällikkö Jaakko Nummisen johdolla ja tulevaisuudentutkijoiden voimin kansallisen sivistysstrategian. Ministeriö asetti strategian päätepisteeksi vuoden 2017, jolloin juhlitaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä.

Suomen taloudellinen ahdinko oli syvimmillään, mutta Ahon hallitus uskoi sivistykseen henkisen ja taloudellisen murroksen keskellä.

Sivistysstrategian perusta luotiin valtioneuvoston kulttuurihankkeen, Maanantaiseuran, istunnoissa. Päättäjien, sivistyneistön ja kansalaisten yhteiseksi keskustelufoorumiksi luodun Maanantaiseuran onnistui hahmottaa hämmästyttävän tarkasti toimintaympäristö parinkymmenen vuoden päähän.

Kansallisen sivistysstrategian tarkoituksena oli antaa päättäjille ja kansalaisille aineksia keskusteluun siitä, mihin suuntaan Suomea tulisi kehittää vuoteen 2017 mennessä. Strategian keskeinen ajatus oli, että sivistykselliset voimavarat ovat Suomen selviytymisen ja menestymisen perustekijöitä. Koulutuksella oli määrä luoda kansainvälistymiseen kannustava henkinen ja toiminnallinen infrastruktuuri sekä nuorille että aikuisille. Katse oli vakaasti tulevaisuudessa.

Kansallisessa sivistysstrategiassa pidettiin ydinkysymyksenä suomalaisen tieteen tason kohottamista. Vireän akateemisen tutkimuksen ja opetuksen oli määrä nousta suomalaisen yhteiskunnan kilpailueduiksi yhdentyvässä Euroopassa – Suomi valmistautui tuolloin liittymään EU:n jäseneksi.

Näiden tavoitteiden saavuttamisen tiedettiin edellyttävän akateemisen tutkimuksen ja opetuksen perusvoimavarojen turvaamista, mutta myös monia käytännön toimia yliopistoilta itseltään. Ei vähiten opetuksen ja tutkimuksen sisällön uudistamista.

Sittemmin kansallisen sivistysstrategian tavoitteita on viety eteenpäin. Julkisen tutkimusrahoituksen suhteellinen taso on ollut kansainvälisissä vertailuissa erinomainen jo vuosikausia. Tilastokeskuksen mukaan Suomi nousi jo vuonna 1997 tutkimusrahoituksessa EU:n kärkimaaksi ja on pysynyt siellä näihin päiviin asti. Yliopistoille on lisäksi annettu niiden kaipaamaa itsenäistä valtaa päättää rahoistaan.

Yliopistoilla pitäisi nyt olla kerrottavanaan hyviä uutisia saamansa rahoituksen tuloksellisuudesta. Saamme kuitenkin lukea lehdistä yhä enemmän uutisia yliopistojen yt-neuvotteluista ja säästöistä.

Suomalainen akateeminen tutkimus odottaa yhä Nobel-palkintoaan, eikä tutkimus ole auttanut väistämään uutta talouslamaa.

Uusliberalismikin vyöryi yliopistoihin avatuista ovista. Vielä vuosituhannen vaihteessa yliopistoilla oli uusia tilatarpeita, nyt yliopistot harrastavat kiinteistöbisnestä vuokraamalla tilojaan ulkopuolisille.

Tulosohjausajattelu on johtanut siihen, että monilla laitoksilla pelataan yritysmaailman säännöillä: tutkijoiden ja opettajien palkkoja on kategorisoitu vaativuustason ja erinomaisuuden mukaan. Jos palkka yliopistolla ei tyydytä, moni tutkija uhkaa lähteä – ja monet siirtyvätkin – ulkomaille. Suurta nuorten ja lahjakkaiden tutkijoiden joukkoa pidetään määräaikaisina työntekijöinä.

Julkisen talouden tasapainottaminen ei saa tapahtua kaventamalla väestön sivistyksellisiä oikeuksia. Suomi elää vastedeskin korkeatasoisen sivistyksen, osaamisen sekä vahvan ja omaperäisen kulttuurin varassa.

Strategiatyöhön erikoistuneen Sipilän hallituksen pitäisi kaivaa kansallinen sivistysstrategia esiin. Itsenäisen Suomen satavuotisjuhla on jo vaarallisen lähellä. Sivistysstrategiassa olisi päättäjille kuitenkin ohjeita, joita voitaisiin yhä hyödyntää.

Tytti Isohookana-Asunmaa

Kirjoittaja oli Esko Ahon hallituksen (1991–1995) kulttuuriministeri (kesk).

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    9. 9

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää