Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Vakavaraisuussääntelyä tulee yksinkertaistaa

Nykyistä tehokkaampi vakavaraisuussääntely ehkäisee liian suurta riskinottoa ja vakauttaa pankkisektoria sekä kansantalouksia.

Eurooppalainen pankki- ja velka­kriisi on osoittanut, kuinka pankkisektorin haavoittuvuus kykenee suistamaan kokonaiset kansantaloudet sekasortoiseen kaaokseen ja krooniseen matalasuhdanteeseen. Pankkien rooli kriisissä on ollut ­keskeinen: holtiton riskinotto ja luotonanto johtivat osaltaan koko yhteisvaluutta-alueen kuilun partaalle.

Pankkisektori eroaa tavallisesta yritystoiminnasta monella tavalla. Pankkisektori luo valtaosan taloudessa kiertävästä laajasta rahasta antolainauksella ja laskemalla liikkeelle pankkitalletuksia.

Mikään muu yrityssektori ei myöskään nauti sellaisesta vieraan pääoman turvaavasta julkisesta turvamekanismista kuin pankkisektori. Keskuspankit pystyvät takaamaan pankin jälleenrahoituksen, kunhan pankki on vakavarainen.

Lisäksi julkinen valta on luonut talletussuojajärjestelmän ja epä­suoran turvaverkon, kun ongelmiin joutuneita pankkeja on pääomitettu. Julkisen turvaverkon olemassa­olo perustuu pitkälti siihen, että pankkijärjestelmä on elintärkeä osa yhteiskunnan infrastruktuuria.

Pankkien vakavaraisuus – oman pääoman suhde riskeillä painotettuun taseen loppusummaan – määrittää sääntelyn piirissä pankin ­taloudellisen aseman vahvuuden ja luotonantopotentiaalin. Vakavaraisuuspääoman tärkein tehtävä on suojata ulkoisia velkojia tappioilta, kuten normaalissa yrityksessäkin.

Pankkimaailmassa keskuspankkirahoituksen saamisen mahdollisuus, valtiolliset turvaverkot ja pankkien elintärkeä asema rahoitusjärjestelmässä ovat kuitenkin johtaneet siihen, että pankkien vieraan pääoman kustannus on keinotekoisen alhainen. Toisaalta pankkien omistajat haluavat maksimoida oman pääoman tuoton.

On siis olemassa kannuste ottaa liian suuri riski – osittain siksi, ­että omistajalla ja toimivalla joh­dolla on rajoitettu vastuu konkurssitilanteessa. Pankin sulkeminen voi vaarantaa koko rahoitusjärjestelmän vakauden, sillä pankit ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa.

Pankkien elintärkeä rooli maksujärjestelmässä ja investointien rahoituksessa on yhdessä omistajien kannustinmekanismin kanssa johtanut siihen, että valtiovalta on kat­sonut tarpeelliseksi rajoittaa pankkien velkavipua. Euroopan unionin vakavaraisuusasetuksessa on mää­ritelty pankkien minimivakavaraisuusvaatimus.

Nykyiset vakavaraisuusvaatimukset ovat tutkimusten mukaan edelleen varsin maltillisia. Pankin oman pääoman tulisi kattaa sellaiset odottamattomat tappiot, joita ei voida järkevästi hinnoitella lainojen riskipreemioihin eli tuotto-odotuksiin.

Epävarmassa maailmassa pankkien riskiarviot menevät aika ajoin vikaan. Sisäisten riskiarvioiden käyttö korostaa näitä ongelmia. Kun pankit saavat määrittää osin itse ­riskinsä, todelliset riskit saattavat nousta kohtuuttoman suuriksi suhteessa pankin todellisiin tappio­puskureihin.

Vakavaraisuussääntelyssä pankeilta vaaditaan nykyisin noin kymmenen prosentin pääomaa suhteessa riskipainotettuihin varoihin. Koska osa varoista ei ole sääntely­mielessä riskipitoisia, pankin velkavipu voi olla jopa 50-kertainen omaan pääomaan nähden.

Tehokkaampi ja yksinkertaisempi vakavaraisuussääntely on tarpeen, jotta voidaan ehkäistä malliriskiä (riskilaskelmien virheitä), moraali­katoa (riskinoton lisäämistä siksi, että osa riskien seurauksista koituu jollekulle muulle) ja sääntely­arbitraasia (vakavaraisuussääntelyn kiertämistä keinotekoisesti).

Pankkiunioni yhteisine valvojineen ja resoluutiomekanismeineen on omiaan lisäämään pankkisektorin vakautta Euroopassa. Vakavaraisuutta voidaan vahvistaa sääntelyllä edelleen, ja kilpailun edellytyksiä voidaan parantaa sääntelyä yksinkertaistamalla. Tähän tarpeeseen yksinkertainen omavaraisuusvaatimus sopisi erinomaisen hyvin.

Pankin omistajien näkökulmasta lisäpääomavaatimukset ovat ikäviä, sillä ne laskevat oman pääoman tuottoa. Yhteiskunta tarjoaa kuitenkin laajan turvaverkon, minkä vuoksi omistajilta voi edellyttää halukkuutta varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus. Suomessakin voitaisiin esimerkiksi ottaa käyttöön vaka­varaisuusdirektiivin mahdollistama järjestelmäriskipuskuri: harkinnanvarainen lisäpääomavaatimus kansalliselle pankkijärjestelmälle.

Jussi Lindgren

Kirjoittaja on vanhempi finanssisihteeri valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    3. 3

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    4. 4

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Sipilän hallitus taas kriisin partaalla

    7. 7

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    8. 8

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    9. 9

      Trump syytti kongressiedustajaa valehtelusta, kun tämä kertoi tökeröstä puhelusta kuolleen sotilaan surevalle leskelle – Washington Post: Sotilaan äiti vahvistaa presidentin tökeröydet

    10. 10

      Suorittamisesta luopuminenkin on taito – yllättävän moni ei osaa sitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    3. 3

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    4. 4

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää