Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Väestön ikääntyminen elvyttää automaattisesti

Finanssipolitiikka on ollut korkeintaan lievästi kiristävää, sillä menoleikkaukset ovat korvautuneet eläke- ja hoivamenojen kasvulla.

Jokin on mennyt pahasti pieleen suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jokainen yksittäinen toteutettu tai suunniteltu säästö­toimi jauhetaan mediassa kappaleiksi ja kaikki säästöjen yksityiskohdat tulkitaan osoitukseksi hallituksen pahasta tahdosta.

Vain ani harva keskustelija edes yrittää nähdä toimien takana jonkin asiasyyn. Pitkälle koulutetut eri alojen asiantuntijatkin voivat leimata Suomen finanssipolitiikan kiristäväksi, kasvua estäväksi. Ilman todisteitakin moni pitää selvänä, että ­kyse on ideologisesta julkisen sektorin alasajosta.

Talouden ja yhteiskunnan ilmiöiden mittaaminen ei ole koskaan kiistatonta. Jospa kuitenkin luottaisimme hetkeksi kansantalouden ­tilinpitoon, jota Tilastokeskus laatii Eurostatin valvonnassa.

Ennakkotietojen mukaan kokonaistuotanto (bruttokansantuote) oli viime vuonna reaalisesti noin kuusi prosenttia pienempi kuin vuonna 2008, juuri ennen kansainvälistä finanssikriisiä. Samalla aikavälillä julkiset kulutusmenot kasvoivat pari prosenttia ja julkiset investoinnit lähes kymmenyksen.

Nykyiset julkisen talouden tasapainottamistoimet eivät ole mikään uusi asia. Julkiset menot eivät voi ikuisesti kehittyä eri tahtiin kuin ­yhteiskunnan tulopohja. Edellinen hallitus leikkasi julkisia menoja noin kuudella miljardilla eurolla. Nykyinen hallitus koettaa saada ­kokoon neljän miljardin euron vastaavan paketin.

Kiristääkö Suomi finanssipolitiikkaansa kiilusilmäisesti? Perinteisillä finanssipolitiikan kireysmittareilla tähän ei saada luotettavaa vastausta, koska ne eivät toimi järkevästi pitkittyneessä lamassa. Mittarit viittaavat siihen, että finanssipolitiikka oli voimakkaan elvyttävää vuosina 2009–2010 ja sen jälkeen vaihtelevasti lievästi kiristävää tai lievästi ­elvyttävää, mittarin ja mittaajan mukaan.

Finanssipolitiikan hienoiseen kiristymiseen viittaisi se, että julkiset kulutusmenot ja investoinnit supistuivat reaalisesti hieman vuosina 2014–2015.

Talouspolitiikan kireyttä voi yrittää haarukoida myös katsomalla, miten kotimainen kysyntä on pärjännyt. Yksityinen kulutus ei ole koskaan ollut näin suurta suhteessa kokonaistuotantoon. Vaikka kokonaistuotanto jämähti vuonna 2012 matalaksi, reaalinen ansiotaso on noussut joka vuosi sen jälkeen. ­Suhdanneherkkä rakentaminenkin oli viime vuonna kasvussa.

Miten on mahdollista, että samanaikaisesti leikataan miljardi­kaupalla, mutta menot eivät juuri vähene ja finanssipolitiikka on korkeintaan lievästi kiristävää?

Yhteiskunnallisesta keskuste­lusta puuttuu tärkeä näkökulma: ikääntymisestä aiheutuva meno­kasvu ja siitä seuraava automaattinen kysyntäelvytys. Kymmeneen miljardiin euroon nouseva meno­sopeutus on pitkälti korvautunut kasvavilla eläke- ja hoivamenoilla.

Kansantalouden tilinpidon mukaan työeläkemenot ovat kasvaneet vuoden 2008 jälkeen nimellisesti yli 50 prosenttia. Hoivapalveluista huo­lehtivien kuntien menot ovat ­lisääntyneet samaan aikaan 25 prosenttia.

Kun muiden menojen kasvua rajoitetaan, käynnissä on ennennäkemätön julkisten menojen uudelleenkohdennus muilta ikäryhmiltä ikääntyneille. Niin kuin pitääkin.

Osana sopeutustoimia verotusta kiristettiin viime hallituskaudella. Voitaisiinko tällä tiellä jatkaa? Olen varma, että enemmistö taloustieteilijöistä pitäisi verotuksen kiristämistä näissä oloissa vähintäänkin riskialttiina.

Itse uskon, että veronkorotukset olisivat ajan mittaan tuhoisia ja että julkisen talouden tasapainoa on ­haettava lähinnä menohillinnän kautta. Yksittäisissä veroissa saattaa kuitenkin olla korottamisen varaa, jos samalla työn verotusta alennettaisiin. Korostan, että tämä on ­talouspoliittinen kanta, ei tosiasia.

Suomalaisten suuri enemmistö haluaa säilyttää hyvinvointivaltion ja sen palvelut. Julkisessa taloudessa on kuitenkin suuri alijäämä ja suuri osa ikääntymisestä aiheutuvasta menokasvusta on vasta edessä. Siksi hyvinvointivaltio voidaan säilyttää vain, jos talouskasvu saadaan vauhtiin ja julkisia menoja pystytään karsimaan.

Sopeuttaminen sattuu, siinä tulee virheitä ja päätöksiin joudutaan usein palaamaan. Vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiselle on kuitenkin vielä vaikeampi tie.

Markus Sovala

Kirjoittaja työskentelee ylijohtajana

valtiovarainministeriössä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

    2. 2

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    3. 3

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    4. 4

      Viiskulman Digeliuksen levykauppias Emu Lehtinen on kuollut

    5. 5

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    6. 6

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    7. 7

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    8. 8

      Suora lähetys juuri nyt: Björn Wahlroos esittelee pamflettinsa, jossa hän vaatii Suomeen uutta vallanjakoa

    9. 9

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    10. 10

      Räikeä eriarvoistuminen johti brexitiin ja Trumpin voittoon – todella huonoja valintoja molemmat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    6. 6

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    7. 7

      Lunta tai räntää luvassa ensi viikolla lähes koko maahan – ”Renkaiden vaihto vasta keski­viikkona menee jo myöhäiseksi”

    8. 8

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    9. 9

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    10. 10

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää