Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Kilpailukykysopimus vaarantaa uudistukset

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema ratkaisu johtaa siihen, että julkistalouden säästötavoitteet eivät toteudu, kirjoittavat kokoomuksen kansanedustajat Elina Lepomäki ja Juhana Vartiainen.

Hallitus on sopinut kattavasta ohjelmasta, jonka valtiontaloutta vahvistavan vaikutuksen on määrä olla neljä miljardia euroa vuonna 2019. Ja vuonna 2030 hallitusohjelman säästöjen ja uudistusten piti sopeuttaa julkistaloutta kymmenellä miljardilla eurolla.

Tämä kokoluokka on välttämätön, jotta sekä akuutti alijäämä että ikääntymisestä johtuva kestävyys­vaje kyetään kattamaan. Valtion, kuntien ja työttömyysvakuutus­rahaston vuotuinen alijäämä on ­ollut seitsemänä viime vuonna yli yhdeksän miljardia euroa.

Hallitus on jäämässä säästötavoitteesta. Työmarkkinaosapuolten neuvottelema kilpailukykysopimus on siihen osasyy, vaikka ”yhteiskuntasopimukselle” pedattiin tyystin toisenlaista roolia.

Kuntien velvoitteiden miljardisäästöstä yli puolet on sulanut pois. Sote-uudistus on jäämässä maakuntauudistuksen jalkoihin, mikä voi lisätä hallintomenoja ja laskea tuottavuutta. Tavoite oli päinvastainen.

Kilpailukykysopimus sitoo hallituksen käsiä lisäsäästöissä, jos hallitus luopuu ohjelmansa liitteessä 2 todetuista ehdollisista lisätoimista. On yhä vaikeampi löytää saman ­kokoluokan säästöjä muualta, jos tulonsiirtoihin ei voida puuttua.

Työttömyysturvamenot ylittivät vuonna 2015 viiden miljardin euron rajan. Ansiosidonnaisen osuus siitä on kolme miljardia.

On pragmaattista ja oikeuden­mukaista kohdistaa leikkauksia ensisijaisesti keski- ja hyvätuloisten etuuksiin. Ansioturva on luonteva kohde. Työttömyyden alentamiseksi ansioturva olisi uudistettava myös rakenteellisesti,

Kilpailukykysopimus siirtää so­siaalivakuutusmaksuja työnantajilta työntekijöille muttei alenna vero­kiilaa eikä vaikuta pysyvästi työllisyyteen, koska rakenteellinen työllisyyden taso ei muutu.

Hallitus on luvannut toteuttaa sopeutukset säästöillä veronkorotusten sijaan. Työmarkkinajärjestöt ovat oikeassa vaatiessaan kilpailu­kykysopimuksen nojalla veronalennuksia, mutta ongelmaksi muodostuu ahdas liikkumavara, kun sopimus ei tuota sille asetettuja julkis­talouden vahvistamistavoitteita.

Jos veronalennukset toteutettaisiin täysimääräisinä kilpailukyky­paketin rinnalla, kokonaisvaikutus julkis­talouteen olisi 600 miljoonaa euroa negatiivinen. Suomi kompuroi jo nyt EU:n liiallisen alijäämän menettelyn raja­mailla.

Kilpailukykysopimuksen vakavin ongelma on sen kyvyttömyys edistää työehdoista sopimista työpaikoilla. Valtiovarainministeriö ennakoi – arvion epävarmuutta koros­taen – sopimuksen tuovan 35 000 hengen työllisyyskasvun, mutta hallitusohjelman tavoite on 75 000 työllistä suurempi.

Kilpailukykysopimuksen korporatiivisena hintana oli paikallisen sopimisen uudistamisen nöyryyttävä vesittyminen. Tavoiteltu työllisyyden kasvu on mahdoton ilman merkittäviä sopimisvapautta edistäviä lisätoimia. Hallitusohjelmaa laadittaessa tavoitteena ollut työmarkkinoiden rakenneuudistus on jäämässä alkumetreille.

Palkkojen nollalinja ei tuo nopeaa lohtua lähivuosina, kun inflaatio on alhaista. Kilpailijamaissa palkat seuraavat joustavamman palkanmuodostuksen vuoksi tarkemmin yksilön ja yrityksen tuottavuutta. Silloin mahdollinen palkannousu johtuu enemmän kohonneesta tuottavuudesta eikä heikennä kansantalouden kilpailukykyä. Yrityskohtaiset palkkaerot ovat maailmalla viime vuosina kasvaneet, joten yhtenäisten korotusten mallillamme on yhä suurempi työllisyyshinta.

Järjestöjen ajatus ”Suomen mallista” on tavoiteltava, jos sillä nostetaan vientialat palkka-ankkurin asemaan. Toistaiseksi malli on vasta ympäripyöreä kirjaus. Kun toimintatavasta ei näytä edes palkansaajajärjestöjen kesken vallitsevan yhteisymmärrystä, hallituksen ei kannata maksaa ”Suomen mallista” kovin paljon. Mallin normi on järjestöjen oman edun mukainen, ja se on tulossa Suomeen joka tapauksessa.

”Suomen mallin” valmistelu alkaa vasta kilpailukykysopimuksen tultua voimaan. Vaikka se onnistuisikin, se ei juuri helpota työmarkkinatilannetta tällä hallituskaudella.

Globaalissa kilpailussa tuotta­vuus­erot ovat merkittävämpiä yritysten ja yksilöiden välillä kuin toimialojen välillä. Jos toimialojen sisäiseen dynamiikkaan ja yksilöiden kannustimiin ei tällä hallituskaudella tartuta ja sopimusvapautta lisätä, työllisyyskasvu voi jäädä haaveeksi.

Elina Lepomäki ja Juhana Vartiainen

Kirjoittajat ovat kansanedustajia (kok).

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      TV-tähti Pamela Anderson suuttui jalkapalloseuralle, joka lahjoitti keräysvaroja Notre Damen kirkon korjaamiseen

    2. 2

      Facebook ja Attendo rakensivat bisneksensä oletuksille, jotka valtio voi nyt viedä pois

    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      Veren­myrkytys murentaa muistin, syylliseksi paljastui sokeri

    5. 5

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    6. 6

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    7. 7

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    8. 8

      Autojen päälle ropisi hiekkaa Britanniassa, Suomessa ihasteltu poikkeuksellisen upeita auringon­laskuja – kumpaakin ilmiötä selittää ilma­kehään noussut hiekka­pöly

    9. 9

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    10. 10

      WHO:lta tiukka linja ruutu­aikaan: Alle viisivuotiaille lapsille enintään tunti päivässä, alle vuoden ikäisiä ei pitäisi altistaa äly­laitteille lainkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    5. 5

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    6. 6

      Menestynyt avaruustutkija Sini Merikallio harjoitteli Mars-lentoa Utahin autiomaassa ja pärjäsi astronauttien valintakokeessa – Sitten hän sai tarpeekseen

    7. 7

      Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää

    8. 8

      Kesken partioinnin torkahteleva hevonen valittiin Helsingin poliisilaitoksen kuukauden työntekijäksi

    9. 9

      Hotelliravintola Platta avasi Pasilassa – Pihvi oli syömäkelvottoman raaka ja perusasiat muutenkin hukassa

    10. 10

      Pihvi näyttää tihkuvan verta mutta on herneestä tehty – Lihankorvikkeen kehittänyt yritys nousemassa miljardin euron arvoiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    3. 3

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    4. 4

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    5. 5

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    6. 6

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    7. 7

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    8. 8

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    9. 9

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    10. 10

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    11. Näytä lisää