Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Kaukaisetkin konfliktit voivat vaikuttaa Suomeen – tiedustelulaeissa pitää varautua uusiin uhkiin

Tunnuksettomien sotilaiden ja vihollistaistelijoiden varalle tarvitaan sääntelyä, joka ottaa huomioon sekä kansallisen turvallisuuden että perus- ja ihmisoikeudet.

Maantieteellisesti etäisilläkin konflikteilla voi nykyisin olla varsin suoria heijastusvaikutuksia turvallisuustilanteeseen Euroopassa, myös Suomessa. Tämä näkyy siinä, kuinka sadattuhannet konflikteja tai niiden aiheuttamaa näköalattomuutta pakenevat ihmiset hakevat turvapaikkaa Euroopasta. Ja siinä, kuinka terroristit kohdistavat iskunsa konfliktien osapuoliksi kokemiinsa varsinaisen konfliktialueen ulkopuolella.

Väkivaltaisuuksien perimmäisiin syihin puuttuminen ja yksittäisten väkivallantekojen torjuminen eivät ole vaihtoehtoisia, toisensa pois sulkevia toimintalinjoja. Pysyvämpään olojen vakauttamiseen pyritään sekä konfliktien syntysijoilla tapahtuvalla konfliktinehkäisyllä ja kriisinhallinnalla että kulttuuristen yhteentörmäysten liennyttämisellä Euroopassa ja Suomessa.

Väkivallantekojen torjuminen on synnyttänyt myös paineita lainsäädännön kehittämiseksi. Parhaillaan on valmisteilla uusia tiedustelutoimintaa, turvallisuusviranomaisten valmiuden kohottamista sekä kansainvälisen avun pyytämistä ja antamista koskevia säännöksiä. Kaikissa näissä lainsäädäntöhankkeissa sääntely-ympäristö on muuttunut aiempaa monimutkaisemmaksi.

Aiemmin säädöksissä ja sopimuksissa saatettiin sekä kansallisesti että kansainvälisesti erotella turvallisuusviranomaisten toiminnan kohteena olevat ihmiset suhteellisen yksiselitteisesti vieraiden valtioiden sotilaiksi, vakoilijoiksi, poliittisin motiivein toimiviksi terroristeiksi tai tavallisiksi rikollisiksi.

Nykyisin vieraan valtion sotilaiksi epäillyt mutta sellaisiksi vielä vahvistamattomat tunnuksettomat sotilaat ja kokonaan uuden valtion luomista tavoittelevat, silmitöntä väkivaltaa käyttävät vihollistaistelijat ovat sääntelylle vaikea kohde, kun laaditaan siviili- ja sotilasviranomaisten työnjakoa ja toimivaltuuksia koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

Tilanne on yhtä hankala sotaa koskevien oikeussääntöjen ja muun kansainvälisen oikeuden kannalta. On vaikea määritellä, missä kulkee normaaliolojen poliisi- ja rajavartiotoiminnan ja poikkeusolojen sotilaallisen maanpuolustuksen välinen raja.

Tiedustelutoiminnan sääntelyssä joudutaan hakemaan tasapainoa kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen ja tiedonhankinnan kohteena olevien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien, etenkin yksityiselämän suojan, välillä.

Vakavatkaan yksittäisen henkilön rikokset eivät yleensä vaaranna kansakunnan elinmahdollisuuksia tai valtion laillista, kansanvaltaisuuteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaa yhteiskuntajärjestystä. Vieras valtio, terroristiryhmä tai yhteiskunnan rakenteisiin soluttautumaan pyrkivä järjestäytynyt rikollisryhmä saattaa kyetä tällaisen uhan muodostamaan.

Sääntelyssä voisikin olla tarkoituksenmukaista keskittyä nimenomaan ryhmätoimintaan. Säännöksiä voitaisiin soveltaa, kun henkilöt osallistuvat vihamieliseen vieraan valtion, terroristijärjestön tai järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan tai tukevat sitä. Näissä tapauksissa ei ole kysymys perus- ja ihmisoikeuksia määrittelevissä normeissa tarkoitetusta yksityiselämästä sen aidossa merkityksessä.

Jos esimerkiksi viestintä voidaan identifioida riittävän todennäköisesti vihamielistä toimintaa harjoittavan vieraan valtion edustajien, terroristiryhmään kuuluvien tai järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenten väliseksi, sen laaja-alainenkin tarkkailu ja valvonta voi olla perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävää.

Tiedustelun luonteeseen kuuluu, että uutta tietoa tuotetaan myös epävarmoja tietoja ja heikkoja signaaleja yhdistelemällä. Tämän vuoksi lainsäädännössä ei ole perusteltua asettaa tiedustelutietojen käsittelylle kovin korkeita todennäköisyyskynnyksiä.

Toisaalta oikeusturvaan liittyvät syyt edellyttävät, että varmistamattomia tiedustelutietoja ei saa käyttää sellaisinaan yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikuttavan päätöksenteon perusteena. Tämä koskee myös niitä henkilöitä, joiden epäillään kytkeytyvän vieraan valtion, terroristiryhmän tai järjestäytyneen rikollisryhmän vihamieliseen toimintaan.

Oikeusturvavaatimuksista tinkiessään oikeusvaltio nakertaisi omaa perustaansa.

Kimmo Hakonen

Kirjoittaja on oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

    4. 4

      Paljastava pukeutuminen on häirintää

    5. 5

      Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

    6. 6

      Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      HS maistoi 8 täyteläistä joulupöydän punkkua – yksi sai viisi tähteä

      Tilaajille
    9. 9

      Kokoomuksen suosio suurempi kuin kertaakaan tänä vuonna, keskustan painui alle 15 prosentin

    10. 10

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    8. 8

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    11. Näytä lisää