Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Sote-uudistuksesta tuli kumouksellinen

Laajamittainen yhtiöittäminen voi tehdä sosiaali- ja terveyspalveluista vaikeasti hallittavia.

Hallitus sai huhtikuun alussa ­aikaan merkittävän neuvottelu­tuloksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon tulevaisuudesta Suomessa. Päätös vauhdittaa ja radikalisoi alkujaankin ainutlaatuisen laajaa sote-reformia.

Hallituksen neuvottelutulos on selvä irtiotto aiemmasta asiantuntijavalmistelusta, vaikka se noudattaa aiempia päälinjauksia. Tämä on poliittisen päätöksentekijän oikeus.

Silti on toivottavaa, että kiireessä ei oteta kerralla liian pitkää loikkaa. Etenkin hallituksen päätös palvelutuotannon laajamittaisesta yhtiöittämisestä, ”palveluiden integraa­tiosta” voi johtaa siihen, että palveluista tulee vaikeasti hallittavia.

Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen hallitus päätti erottaa toisistaan radikaalimmin kuin asiantuntijavalmistelussa esitettiin. Irti­otossa on riskinsä. Kokemukset tilaajan ja tuottajan vahvasta erottamisesta ovat johtaneet useimmissa kokeiluissa monimutkaiseen ja jäykkään päätöksentekoon, jopa tilaaja–tuottaja-asetelman purkamiseen.

Hallituksen retorista linjausta palveluiden ”tuotannollisesta integraatiosta verkostomaisessa rakenteessa” lienee tarvittu poliittisen konsensuksen aikaansaamiseksi. Perinteisesti toimintamallia on kutsuttu sopimusyhteistyöksi. Kunnissa on puhuttu sopimusviidakoistakin.

Puutteet tilaajaosaamisessa ovat olleet ongelma niissä Euroopan maissa, joissa tilaaja–tuottaja-asetelma on otettu käyttöön. Järjestelmä synnyttää myös huomattavia hallintokuluja.

Varsinaisena suunnanmuutoksena voi pitää hallituksen päätöstä ­yhtiöittää valinnanvapauden piirissä olevat kuntien sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuollon palvelut. Maakuntien omistamat uudet yhtiöt tulevat kilpailemaan samoille markkinoille yksityisten yhtiöiden ja järjestöjen kanssa.

Hallitus selvästi luottaa markkinamekanismin toimintaan peruspalveluissa. Peruste yhtiöittämiselle on saatu EU:n valtiontukisäädösten tiukasta kotimaisesta tulkinnasta.

Valtiontukisäädökset asettavat velvoitteita sen jälkeen kun yhtiöittämispäätös on tehty, mutta ne ­eivät sinänsä velvoita yhtiöittämään sote-palveluja. Olisi kiintoisaa tietää, mikä on ollut hallituksen peruste ottaa sote-palvelujen yhtiöittämiseen tiukempi kanta kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Englannissa.

Poliittisen vastuun kannalta on ongelmallista, jos kansallista sosiaali- ja terveyspoliittista valintaa perustellaan EU:n velvoitteilla. Todella kumouksellista olisi, jos EU velvoittaisi jäsenmaat yhtiöittämään sosiaali- ja terveydenhuoltonsa.

Uusien yhtiöiden perustamiseen liittyy monia avoimia kysymyksiä ­alkaen virkavastuulla toimivan henkilöstön asemasta. Ei ole lainkaan selvää, mikä yhtiömuoto edistää sekä markkinoiden toimivuutta että palveluiden saatavuutta, yhdenvertaisuutta ja säästötavoitteen saavuttamista.

Markkinamekanismin vahva hyödyntäminen asettaa maakunnat ­vaikean tehtävän eteen. Palveluiden järjestäjän on sovitettava yhteen maakunnan, yksityisomisteisten ­yhtiöiden ja järjestöjen tuottamat palvelut sekä perustason ja erikoistason palvelut. Lisäksi maakunnan on pidettävä huoli, että kansa­laisten palvelut ovat riittävät. Maa­kuntiin tarvitaan vahvat koneistot ­järjestämisestä vastaavan johtajan tueksi.

Parasta neuvottelutuloksessa on, että se säilytti palveluiden järjestämisvastuun 18 maakunnalla, mikä on ollut nykyisen hallituksen lähtökohta. Tosin joidenkin maakuntien väestöpohja jää kovin pieneksi. Siksi erityisvastuualueista tutun viiden yhteistoiminta-alueen muodostaminen voi olla onnistunut ratkaisu.

Historiallisiin maakuntiin nojaava ratkaisu on selvästi parempi kuin nykyinen maailman hajautunein palvelujärjestelmä. Yksi järjestäjä vastaa pian tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, ja rahoitus kulkee tämän järjestäjän kautta. Voima­varoja voidaan periaatteessa suunnata väestön tarpeiden mukaisesti.

Valtion rahoitus on alkuvaiheessa perusteltu. Valtionosuudet ovat ­olleet käytössä tähänkin asti. Palveluiden rahoittaminen maakunta­verolla on syytä selvittää, mutta on hyvä, ettei tähän suuntaan mennä liian nopeasti. Selvityksellä rahoitusmallista ei tule lykätä järjestämisrakenteen syntyä.

On kuitenkin vaikea nähdä, miten nyt tehty sote-ratkaisu kuroo umpeen kestävyysvajetta hallituksen tavoittelemalla kolmella miljardilla eurolla.

Marina Erhola ja Markku Pekurinen

Erhola on ylijohtaja ja Pekurinen johtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    2. 2

      Pienet synttärit riistäytyivät täysin käsistä Helsingin Käpylässä – 40 kuokkavierasta, pahoinpitely ja varastelua

    3. 3

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    4. 4

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    5. 5

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    6. 6

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    7. 7

      Petteri Orpo: Hallitus pääsi sopuun terveydenhuollon valinnanvapaudesta – kiista kärjisti puolueiden välit

    8. 8

      19-vuotias sai elinkautisen Nokian teippimurhasta

    9. 9

      Kuokkavieraat varastivat useilta ihmisiltä omaisuutta juhlissa Suomenlinnassa – tallentuivat vieraiden ottamille videoille

    10. 10

      Airbus A350 on linjakas jättiläinen – Tutustuimme Finnairin uuteen koneeseen, joka hörppii viisi ja puoli tuhatta kiloa kerosiinia tunnissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    5. 5

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    6. 6

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    7. 7

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    8. 8

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    10. 10

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    11. Näytä lisää