Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Sopimisen painopiste liittotasolta yrityksiin

Paikallinen sopiminen toisi joustavuutta ja tasa-arvoa työmarkkinapolitiikkaan.

Valtiot, joissa työehdoista sovitaan joko keskitetysti koko maassa tai ­hajautetusti yrityksissä, menestyvät talouskehityksessään paremmin kuin ne valtiot, joissa työehdoista sovitaan ammattialoittain työn­tekijä- ja työnantajaliittojen välillä. Talouspolitiikan vertailevassa tutkimuksessa tämä havainto tehtiin jo vuosikymmeniä sitten.

Kysymys on siitä, kuinka helposti päätöksentekijät voivat ulkoistaa kustannuksia toisten maksettavaksi.

Kun työehdoista sovitaan liittojen kesken, sopimuksen kustannuksia voidaan työntää toisille. Tuottavuuden nousua suuremmat palkan­korostukset voidaan siirtää hintoihin ja sitä kautta enimmäkseen muiden väestöryhmien maksettavaksi.

Keskitetyissä tai yrityskohtaisissa palkkaratkaisuissa päätöksenteosta aiheutuvia kustannuksia ei pystytä yhtä helposti ulkoistamaan. Yrityskohtaisessa päätöksenteossa on ­sopeuduttava markkinakilpailuun muiden samalla alalla toimivien yritysten kanssa. Keskitetyissä palkkaratkaisuissa edunvalvonnasta aiheutuvia kustannuksia ei pystytä ulkoistamaan muille väestöryhmille heikentämättä samassa neuvottelupöydässä istuvien ryhmien etuja. Se ohjaa keskitettyä tulopolitiikkaa ­pikemminkin kasvuhakuiseen kuin tuloja uudelleenjakavaan suuntaan.

Keskitetyt työmarkkinaratkaisut toimivat Suomessa kohtuullisesti 1960-luvun lopulta 1980-luvulle. Työmarkkinarauhaa saatettiin ostaa julkisen sektorin sosiaalipaketeilla tai veronalennuksilla. EU-jäsenyyden, pääoman vapaan liikkuvuuden ja euroon liittymisen jälkeen keskitetty työmarkkinapolitiikkamme on auttamatta ajastaan jäljessä.

Päätöksenteko on liian jäykkää: Suomea ei kyetä sopeuttamaan avoimeen talouteen, jossa ei voida käyttää kansallista valuuttakurssipolitiikkaa. Eikä finanssipolitiikalla pystytä ostamaan työmarkkinarauhaa samaan tapaan kuin menneinä vuosikymmeninä. Myös liittokohtaiset ratkaisut ovat usein liian jäykkiä: kansainvälisen kilpailun vuoksi ­sekä yritysten menestysmahdollisuuksissa että työllistämis- ja palkanmaksukyvyssä on suuria eroja saman teollisuusalan sisälläkin.

Monien kehittyneiden markkinatalousmaiden työehtosopimuksissa yrityskohtaisten neuvottelujen ja sopimisen merkitys on vahvistunut. Suomessa työmarkkinajärjestelmää tulisikin nyt uudistaa.

Työehdoista sopimisen painopistettä tulisi siirtää liittojen väliltä yrityksiin. Yritystason päätöksenteossa on hyvät edellytykset ottaa huomioon juuri kyseisen yrityksen tilanne markkinoilla. Se auttaa löytämään ratkaisuja, jotka sekä työn­antajat että työntekijät kokevat etujensa mukaisiksi.

Työnantajien ja palkansaajien yhteistoimintaa yrityksissä tulisi parantaa. Se antaisi edellytyksiä rakentaa yrityskulttuuri, jossa työntekijöitä ei sanottaisi huonoina aikoina yhtä helposti irti kuin nykyisin.

Työehtosopimusten yleissitovuus tulisi korvata minimipalkkaa koskevalla laeilla. Se on eurooppalaisittain paljon Suomen nykyistä käytäntöä yleisempi malli. Suomessa ei ole yleistä lakisääteistä minimi­palkkaa, vaan toisistaan poikkeavat vähimmäispalkat on kirjattu eri alojen työehtosopimuksiin.

Jos palkanmuodostusta koskevien päätösten painopiste siirtyy yrityksiin, minipalkkaa koskevista periaatteista on luontevaa päättää pikemminkin parlamentaarisesti kuin etujärjestöjen kesken.

Työmarkkinoilla tulee vastedeskin olemaan työttömyyttä ja lyhytaikaisia keikkatöitä. Työmarkkinoiden ulkopuolella oleville pitää antaa kannustimia ottaa vastaan työtä.

Minimipalkkalainsäädännön lisäksi tulisi ottaa käyttöön perustulo tai negatiivinen tulovero. Siitä pitäisi tehdä keskeinen sosiaalisen tasauksen väline. Hyvin toteutettuna järjestely vähentäisi sekä köyhyyttä että työmarkkinoille osallistumista rajoittavia kannustinloukkuja.

Markkinatoimijoiden valta on ­viime vuosikymmeninä lisääntynyt parlamentaaristen toimijoiden kustannuksella. Minimipalkkalainsäädännöllä ja perustulolla parlamentaaristen laitosten vastuuta ja toimintatilaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa voidaan lisätä.

Edellä kuvatut uudistukset vahvistaisivat työnantajien ja työntekijöiden yhteistyön edellytyksiä.

Esimerkiksi Saksassa ja Britan­niassa on annettu tilaa yritystason neuvotteluille. Britanniassa vastakkainasettelun kulttuuri on silti vahvempi kuin Saksassa, ja siksi edellytykset yhteiseen sopimiseen ovat Britanniassa huonommat.

Heikki Paloheimo

Kirjoittaja on valtio-opin

emeritusprofessori.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mitä tapahtui turvapaikanhakijoiden määrille ruuhkavuoden 2015 jälkeen, ja kuinka moni hakijoista sai luvan jäädä Suomeen? Todennäköisesti monen suomalaisen vastaus on väärä

      Tilaajille
    2. 2

      Kolmevuotiaat kertovat, että opettaja antoi pillereitä ja käski olla alasti – Jälleen uusi päiväkoteja koskeva epäily roihautti suuren keskustelun Kiinassa: voiko ammattilaisiin luottaa?

    3. 3

      Näin Mehiläinen pääsee hoitamaan oululaisia verovaroilla: Maaseudun pikkukunta lähti terveysyrityksen välikädeksi

    4. 4

      Koulussa poikien pään sisään yrittävät naisopettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan

    5. 5

      ”Sydän kääntyy rinnassa ympäri, kun jokin kone piippaa” – Tällainen on ihan tavallinen päivä Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, jossa syntyy jo viidennes maan vauvoista

    6. 6

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    7. 7

      Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

    8. 8

      Yli puolet nuorista nukkuu liian vähän – ja se on ongelma, koska univajeen haitat voivat näkyä vielä aikuisiälläkin

    9. 9

      Suomen hallitus heräsi myöhässä todellisuuteen – terveydenhuolto menee villiksi, kun kunnat yrittävät pelastaa palvelunsa

    10. 10

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    2. 2

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    3. 3

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    4. 4

      Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

    5. 5

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    6. 6

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    7. 7

      Kumpi on terveellisempi valinta, pesto vai majoneesi? Kokeile HS:n visassa, valitsetko samoin kuin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

    8. 8

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    9. 9

      Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

    10. 10

      Kolmekymppiset ystävykset avasivat Helsinkiin boutique-hostellin, joka työllistää kehitysvammaisia ja maksaa heille kunnollista palkkaa: ”Paras idea ikinä!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    4. 4

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    7. 7

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Jere Lehtisen pelinumero nousi kattoon Dallasissa – ”Se hetki iski syvälle”
    3. Yli 230 ihmistä kuoli Egyptin moskeijaiskussa, joka oli yksi maan historian kuolettavimmista – Kuka iskun teki ja mitä siitä seuraa?
    4. Lauantaina lämpötila on nollan paikkeilla
    5. Väärä ilmoitus laukauksista aiheutti kahden metroaseman tyhjentämisen Lontoon keskustassa – 16 ihmistä loukkaantui väkijoukon rynniessä pakoon
    6. Ronja Oja oli viisivuotias, kun hän kuuli sokeutuvansa – nyt hän on parikymppinen digiaktivisti, joka haluaa mullistaa näkövammaisten elämän Tilaajille
    7. Voiko lapsen opettaa fiksuksi rahankäyttäjäksi? Voi, ja näin sen tekee varallisuusvalmentaja ja kolmen lapsen äiti Nina Nordlund Tilaajille
    8. Mitä tapahtui turvapaikanhakijoiden määrille ruuhkavuoden 2015 jälkeen, ja kuinka moni hakijoista sai luvan jäädä Suomeen? Todennäköisesti monen suomalaisen vastaus on väärä Tilaajille
    9. Näin Mehiläinen pääsee hoitamaan oululaisia verovaroilla: Maaseudun pikkukunta lähti terveysyrityksen välikädeksi
    10. Yli puolet nuorista nukkuu liian vähän – ja se on ongelma, koska univajeen haitat voivat näkyä vielä aikuisiälläkin
    11. ”Sydän kääntyy rinnassa ympäri, kun jokin kone piippaa” – Tällainen on ihan tavallinen päivä Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, jossa syntyy jo viidennes maan vauvoista
    12. Näytä lisää