Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Työaikalaki pitää tuoda tälle vuosisadalle

Tarvitaan uusia säännöksiä, jotka määrittelevät työaikaa aiempaa yksilöllisemmin eri aloilla, sekä työnantajan että työntekijän tarpeet huomioon ottaen.

Työelämä ja työn tekemisen muodot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä. Muutokset eivät näy vielä työaikalaissa, jonka sisältö laahustaa 1990-luvulla.

Vakituisen ja kokoaikaisen, työpaikalla ja toimistoaikaan tehtävän työn rinnalle on tullut yhä uusia työn tekemisen muotoja. Työtä tehdään yhä useammin työmatkalla ja mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä.

On vuokratyötä, tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä ja ­itsensä työllistäjiä. On alustataloutta ja muuta verkostomaista työtä.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa on kyllä työaikalain uudistaminen, mutta hallitus lähestyy asiaa paikallinen sopiminen edellä.

Jos uudistuksen lähtökohdaksi ei oteta työelämän muuttumista ja muutosten vaikutuksia työntekijöihin ja yrityksiin, uudistettu työaikalaki ei vastaa tämän vuosisadan työelämän tarpeita.

Tekniikan kehittyminen on johtanut monilla työpaikoilla siihen, että kaikkien on oltava koko ajan tavoitettavissa. Osa työnantajista ja asiakkaista edellyttää, että soittoihin ja sähköpostiviesteihin vastataan heti.

Työaikalain uudistamisen lähtökohdaksi pitäisi ottaa työn ja vapaa-ajan välinen suhde sekä työn vaikutukset työntekijän ja hänen perheensä hyvinvointiin. Laissa pitäisi säätää, milloin työntekijällä on ­oikeus olla sähköpostin ja kaikenlaisten sähköisten vempaimien ­tavoittamattomissa. Uudistus on siis tehtävä vapaa-ajan eikä työajan ­näkökulmasta.

Tällainen lähestymistapa antaisi mahdollisuuden tarkastella työ­aikaa työntekijälähtöisesti, kun nykyisin työaikaa tarkastellaan työpaikkakohtaisesti.

Yritykset ja työntekijät haluavat yhä yksilöidympiä työaikoja. Lainsäädännön täytyy sallia eri aloille erilaisia ratkaisuja. Tarvitaan kuitenkin myös valmiita malleja, jotta kaikkien työpaikkojen ei tarvitse keksiä omaa työaikajärjestelmää.

Esimerkiksi työaikapankkeja on käytössä tätä nykyä valitettavan vähän. Työmarkkinajärjestöt ovat yrittäneet laatia yhteistä ohjeistusta siinä kuitenkaan onnistumatta. Työnantaja haluaa päättää työaikapankissa olevien vapaiden pitämisestä yksin, kun taas työntekijäpuoli haluaa järjestelyn, joka ottaa paremmin huomioon työntekijöiden edut.

Työntekijän tulisi saada valita nykyistä vapaammin työn tekemispaikka ja -aika. Sen sijaan, että työnantaja kontrolloi työntekijän työpaikalla olemista, painopiste ­tulisi siirtää työn tuloksiin.

Työaikalakia on muutettava niin, että työpaikan ulkopuolella – esimerkiksi työmatkalla – tehty työ on työaikaa. Nyt näin ei ole.

Työaikalaki ei myöskään tunnista jatkuvaa työvuoron päivystämistä. Nollatuntisopimuksella oleva työntekijä on käytännössä koko ajan työnantajan käytettävissä, mutta hän ei saa päivystämisestä palkkaa.

Esimerkiksi palvelualalla moni työntekijä joutuu jatkuvasti vilkuilemaan puhelintaan, koska seuraava työvuoro ilmoitetaan kaikille halukkaille tekstiviestinä.

Työaikalakia tulisi täsmentää niin, että työntekijä saa korvauksen odottelusta, joka rajoittaa hänen vapaa-aikaansa. Jos työntekijä joutuu odottamaan seuraavaa työvuoroa pitkään, osan ajasta tulisi olla työ­aikaa, josta maksetaan täysi palkka.

Lakia uudistettaessa kannattaa muistaa, että tarvittaessa töihin ­tuleva työntekijä kantaa osan yrittäjän riskeistä. Hän saa töitä vain, jos yritys tarvitsee lisää työvoimaa. Muuna aikana hänellä ei ole välttämättä toimeentuloa.

Kokoaikaiset ja vakituiset työ­suhteet eivät tilastojen mukaan ole ­katoamassa, vaikka työnteon muodot monimuotoistuvat. Vakituinen ja kokoaikainen työsuhde on nykyisin työaikalainsäädännön lähtö­kohta, ja niin tulee olla myös tulevaisuudessa.

Lainsäädännön pitää tukea vastedeskin sitä, että työnantajalle on edullisempaa järjestää työ koko­aikaiseksi ja vakinaiseksi. Työntekijälle tulisi puolestaan korvata se, että hän joutuu tekemään osa-aikaista tai määräaikaista työtä.

Kaikkea ei tarvitse kirjata lakiin. Lainsäädäntöä tarvitaan yleensä vain silloin, kun tavoite ei etene suosituksin tai kun täytyy turvata heikomman osapuolen edut.

Yleisiä pelisääntöjä edellyttävät myös EU:n työaikadirektiivi ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset sekä uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja.

Anu-Tuija Lehto

Kirjoittaja on SAK:n lakimies.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    3. 3

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    4. 4

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    5. 5

      Uusnatseja vastustaneen mielen­osoituksen järjestäjä: Mielen­ilmaukseen osallistui tavallisia tamperelaisia, joita ei voi leimata ääri­vasemmistoksi

    6. 6

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    7. 7

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    8. 8

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    9. 9

      Maailman terveysjärjestö WHO peruu Robert Mugaben nimityksen hyvän tahdon lähettilääksi – nimitystä arvosteltiin kansainvälisesti ja kutsuttiin ”aprillipilaksi”

    10. 10

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    3. 3

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    7. 7

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    8. 8

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    9. 9

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    10. 10

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    10. 10

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää