Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Britannian ero EU:sta merkitsisi epävarmuutta

Ennen kansanäänestystä äänestäjät eivät voi tietää, millaiseksi Britannian ja Euroopan unionin suhde muodostuisi, jos Britannia päättäisi erota EU:sta.

Brexitin eli Britannian EU-eron kannattajien on vaikea osoittaa, ­että Britannian lähtö EU:sta johtaisi kohtuullisessa ajassa etuihin, jotka kompensoivat erosta väistämättä ­aiheutuvia riskejä ja epävarmuutta.

Euroopan unionista tehdyssä ­sopimuksessa todetaan, että jäsenvaltio voi päättää erota unionista. Tällaisessa tilanteessa unioni neuvottelee kyseisen jäsenvaltion kanssa ­sopimuksen eroamiseen sovellettavista määräyksistä. Käytännössä Britannian mahdollisen EU-eron ­oikeudelliset vaikutukset riippuvat suurelta osin eroamissopimuksen sisällöstä, eikä se ole vielä selvillä.

Britannian liityttyä Euroopan talousyhteisöön jäsenyyttä varten säädetty laki (The European Communities Act 1972) mahdollisti ylikansallisen oikeuden sisällyttämisen Britannian kansalliseen oikeusjärjestelmään. Tämän lain kumoaminen ei kuitenkaan ratkaise kansallisesti eroon liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. On epäselvää, mikä osa olemassa olevasta lainsäädännöstä muuttuisi Britanniassa tarpeettomaksi Brexitin jälkeen. Sitäkään ei tiedetä, millainen asema esimerkiksi EU-tuomioistuimen oikeuskäy­täntöön nojautuvalle kansalliselle oikeuskäytännölle annettaisiin eron toteuduttua.

Brexit saattaisi heikentää yksilön oikeusturvaa tietyissä tilanteissa. EU-oikeudella on ollut suuri rooli esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien turvaamisessa. Oikeudellisesta epävarmuudesta erityisesti kärsiviä ryhmiä ovat muissa jäsenvaltioissa asuvat Britannian kansalaiset ja Britanniassa oleskelevat muiden jäsenvaltioiden kansalaiset. Hankalassa asemassa saattavat olla esimerkiksi ne toisessa jäsenvaltiossa yli viisi vuotta oleskelleet henkilöt, jotka ­eivät ole anoneet EU-lainsäädäntöön nojautuvaa pysyvää oleskelu­oikeutta ennen Britannian mahdollisen EU-eron toteutumista.

Myös siinä tapauksessa, että kansanäänestyksen tulos tukee Britannian jäämistä EU:hun, Britan­nian hallituksen neuvottelema uudistuspaketti muuttaa nykytilannetta muun muassa yhdenvertaisen kohtelun alueella. Uudistuspaketti ei kuitenkaan ole automaattisesti voimassa, mikäli Brexit toteutuu ja Britannia päättäisi myöhemmin anoa uudelleen unionin jäsenyyttä.

Britannian tämänhetkinen erikoisasema Schengen-järjestelmän ulkopuolella ja Britannian tekemä poikkeus EU:n perusoikeuskirjaan tosin merkitsevät, että uudistus­paketin oikeudellinen painoarvo ei välttämättä ole yhtä merkittävä kuin poliittinen painoarvo.

Vaihtoehtoja EU:n ja Britannian suhteelle mahdollisen eron jälkeen voidaan etsiä Norjan tai Sveitsin malleista. Keskeinen henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskeva EU-direktiivi velvoittaa Eta-sopimuksen perusteella Norjaa. Sveitsin malli perustuu sopimukseen, joka takaa vapaan liikkuvuuden periaatteen toteutumisen mutta edellyttää Sveitsiltä taloudellisia myönnytyksiä suhteessa EU:n sisämarkkinoihin, mukaan lukien sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen.

Erosopimusta koskevasta neuvottelutuloksesta riippuen on mahdollista, että Britannia menettää päätösvaltansa EU:ssa, vaikka maan olisi käytännössä edelleen sovellettava monia vapaata liikkuvuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskevia periaatteita.

Brexitiin liittyvää oikeudellista epävarmuutta on tarkasteltava myös valtiollisesti. EU:n jäsenvaltiona Britannia hyötyy monista EU:n solmimista kansainvälisistä sopimuksista. EU-eron jälkeen Britan­nian olisi kyettävä saavuttamaan mahdollisimman edullinen sopimustulos ilman EU:n tuomaa neuvotteluvoimaa esimerkiksi Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.

Sopimusneuvotteluiden avaaminen saattaa johtaa siihen, että yksi tai useampi sopijapuoli haluaa muuttaa sopimusten sisältöä.

Valtio­sääntöoikeudellisesta näkökulmasta mielenkiintoista on sekin, miten Britannian ero EU:sta vaikuttaisi Skotlannin asemaan tulevaisuudessa.

Britannian EU-erosta äänestävien kansalaisten on tehtävä ratkaisunsa suuren oikeudellisen epävarmuuden äärellä. Äänestäjät eivät tiedä, millaiseksi Britannian ja EU:n suhde muodostuisi ­Brexitin jälkeen.

Äänestäjiä todennäköisesti ohjaavat jonkinlaiset käsitykset Britan­nian ja EU:n suhteiden järjestämisestä mahdollisen Brexitin jälkeen. ­Äänestystulos ei kuitenkaan kerro, millaisia nuo käsitykset ovat olleet.

Päivi Johanna Neuvonen

Kirjoittaja on vieraileva tutkija

Leicesterin yliopistossa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    3. 3

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    4. 4

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    5. 5

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    6. 6

      Todistin kenen kanssa en makaa – Nykynuorisolta vaaditaan vielä enemmän

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Apteekit ja potilaat jäivät ilman lääkkeitä, kun lääketukkuri Oriola vaihtoi tietojärjestelmää – HS selvitti, miten Suomen lääkehuolto kriisiytyi yhdessä päivässä

      Tilaajille
    9. 9

      16-vuotiaan kuolemaan johtanut kolari sai Vantaan kaatamaan kuusiaidan – Pikkukatujen liikenneturvallisuus jää suurten väylien ja uusien katujen varjoon

    10. 10

      Telinevoimistelun olympiavoittaja syyttää joukkuetoveria ja lajin ylivoimaista hallitsijaa raiskauksesta: ”Hirviö, joka piti minua vankina pelossani niin monta vuotta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    5. 5

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    8. 8

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    9. 9

      Pienet synttärit riistäytyivät täysin käsistä Helsingin Käpylässä – 40 kuokkavierasta, pahoinpitely ja varastelua

    10. 10

      30-vuotias mies kertoi kokemuksistaan HS:n ahdistelukyselyssä: ”Hävetti kamalasti, miten hallitsemattomasti olin käyttäytynyt – En ollut ottanut todesta hienovaraisia vihjeitä siitä, etten ollut toivottu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää