Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

TTIP-sopimus auttaisi yrityksiä ja työntekijöitä

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kannattaa sopia vahvoista säännöistä. Korkeat standardit siirtäisivät maailmantaloutta aiempaa kestävämmälle pohjalle.

Vuodesta 2013 lähtien käydyissä neuvotteluissa tavoiteltu EU:n ja USA:n välinen kauppa- ja investointisopimus TTIP (Transatlantic Trade and Investment Partnership) on tärkeimpiä kansainvälisiä hankkeita Suomen pienille ja keskisuurille yrityksille sekä niiden työntekijöille.

Suomen viennin arvo on laskenut vuodesta 2012 lähtien, ja uusien vientimahdollisuuksien löytäminen on kansantaloutemme kohtalon­kysymyksiä.

Yhdysvallat on EU:n jälkeen maailman suurin markkina, jossa on kysyntää erityisesti kaikkein korkeimman jalostusasteen tuotteillemme. Jo nyt Yhdysvallat on arvonlisällä mitattuna Suomen tärkein vientimaa.

Tarpeettomia kaupan esteitä purkamalla yrityksemme voivat merkittävästi lisätä kaupankäyntiä yhdysvaltalaisten toimijoiden kanssa. Nykyisin monen pk-yrityksen vientihankkeet kaatuvat sääntelyesteisiin, kuten kaksinkertaisiin lupa- ja hyväksymismenettelyihin ja eriäviin standardeihin. Juuri tällaisia esteitä TTIP-sopimus on purkamassa.

Kun samalla avataan julkisten hankintojen markkinoita sekä palvelukauppaa ja poistetaan teollisuustuotteiden tullimaksut, yritykset hyötyisivät merkittävästi.

Jos yritykset menestyvät kansainvälisillä markkinoilla, ne voivat palkata lisää työntekijöitä sekä maksaa korkeampia palkkoja ja enemmän veroja. Useissa tutkimuksissa on ­ennakoitu, että TTIP-sopimuksen välittömät talousvaikutukset ovat myös Suomelle myönteisiä.

Pidemmällä aikavälillä suomalaiset pk-yritykset ja niiden työntekijät hyötyisivät merkittävästi, kun TTIP-neuvotteluissa sovittuja sääntöjä otettaisiin laajemmin käyttöön maailmantaloudessa.

Korkeita standardeja noudattavat eurooppalaiset ja amerikkalaiset yritykset kärsivät nykyisin kauppakumppanien monista epäterveistä kilpailueduista, joiden rajoittaminen on osoittautunut mahdottomaksi Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. EU:n ja Yhdysvaltojen ­yhteinen intressi on sopia TTIP-neuvotteluissa vahvoista säännöistä, joita muiltakin alueilta tulevien toimijoiden olisi vastedes noudatettava, jos ne haluavat käydä kauppaa edullisin ehdoin maailman kahden johtavan talouden kanssa.

Sopimukseen kaavaillaan työn­tekijöiden oikeuksiin, ihmisoikeuksiin, ympäristönsuojeluun, ilmastopolitiikkaan, korruptioon, inter­netin vapauteen, valtio-omisteisiin yrityksiin ja aineettomiin oikeuksiin liittyviä sääntöjä. Jos näistä säännöistä tulisi maailmanlaajuisia standardeja, maailmantalous ottaisi ­aimo harppauksen nykyistä kestävämpään suuntaan.

Julkisessa keskustelussa on esitetty paljon TTIP-sopimukseen liittyviä uhkakuvia. Monet näistä väitteistä eivät kestä kriittistä tarkas­telua.

EU:n julkistamat neuvottelu­esitykset ja julkisuuteen vuodetut neuvottelutekstit osoittavat, ettei TTIP-neuvotteluissa ole alennettu sääntelyn vaatimustasoa. Julkiset palvelut ollaan jättämässä sopimuksen ulkopuolelle, ja investointi­suojaan liittyviä demokratiavajeita pyritään ratkaisemaan.

EU:n on pidettävä kiinni tavoitteistaan, mutta kauppaneuvotteluissa kunnianhimoinen neuvottelu­tulos on mahdollinen vain, jos kaikki osapuolet tekevät myönnytyksiä. Yhdysvallat ei suostune esimerkiksi avaamaan merkittävästi omia julkisia hankintojaan, ellei EU tule ­Yhdysvaltoja vastaan muissa neuvotteluaiheissa.

Huomionarvoista on myös, että EU:n sääntely ja toimintatavat eivät ole kaikilta osin parempia kuin ­menettelyt Yhdysvalloissa.

Esimerkiksi dieselautoja koskevat päästörajat ja näiden valvonta ovat tiukempia Yhdysvalloissa kuin ­EU:ssa. Tämän Volkswagenin päästöhuijaustapaus näytti toteen.

Osapuolten tavoitteena on päättää neuvottelut Barack Obaman presidenttikauden aikana tammikuuhun 2017 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, eikä siinä pysyminen ole lainkaan varmaa.

Suomalaisten yrittäjien ja työn­tekijöiden näkökulmasta aikataulussa pysymistä tärkeämpää on, että saavutetaan kunnianhimoinen, kattava ja tasapainoinen sopimusratkaisu. TTIP-prosessi voi johtaa sopimukseen, jonka avulla Suomessakin yhä useampi kestävästi toimiva yritys ja sen työntekijät voivat päästä globalisaation voittajien joukkoon.

Aleksi Kuusisto ja Thomas Palmgren

Kuusisto on SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija ja Palmgren ­Suomen Yrittäjien kansainvälisten ­asioiden päällikkö.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Projektipäällikkö lypsi itselleen lähes 100 000 euroa kehitysmaille tarkoitettuja rahoja – törkeästä petoksesta ehdollinen tuomio

    2. 2

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Facebookin Messenger haluaa, että tunnemme itsemme hylätyiksi – Tämän takia nähtyyn viestiin vastaamatta jättäminen satuttaa

    5. 5

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    6. 6

      Obama moukaroi Trumpia mainitsematta hänen nimeään – ”Ei pitäisi käyttää kansakuntamme historian kipupisteitä poliittisten pisteiden keräämiseen”

    7. 7

      Pam selvittää tamperelaisessa ruokakaupassa ilmennyttä seksuaalista häirintää – ”Työntekijät kokevat pelkoa ja työn tekeminen on pahimmillaan muuttunut mahdottomaksi”

    8. 8

      Helsinkiläinen Fatim Diarra suunnittelee arkensa minuutilleen: ”Merkitsen kalenteriin välillä röökitauotkin” – Näistä sovelluksista voi olla apua työtehon parantamisessa

    9. 9

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    10. 10

      Lauri Markkanen avasi NBA-uransa kuin tähti – löi Chicago Bullsin aloitus­viisikossa pöytään kaikkien aikojen suomalaislukemat: ”Käytin mahdollisuuteni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    4. 4

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    7. 7

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    8. 8

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    9. 9

      Uutuuskirja paljastaa: muu Yö-yhtye kiusasi ylivoimaista Jussi Hakulista sadistisesti – Olli Lindholm: ”Kateuttahan se oli, alemmuudentuntoa”

    10. 10

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää