Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Puurakentamisen tiellä on yhä esteitä

Puurakentamista voidaan edistää esimerkiksi purkamalla rakennusmääräyksiä, joille ei ole teknisiä perusteita.

Suomen hallitusten metsäohjelmat ovat usein painottaneet puu­rakentamisen edistämistä. Nämä ohjelmat tähtäävät siihen, että kotimaista puuta hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon talouden kasvattamiseksi ja että vähemmän ympäristöä rasittavat rakentamistavat yleistyisivät.

Puu on Suomessa yleisin pien­talojen rakennusmateriaali, mutta suurissa rakenteissa sitä käytetään varsin vähän. Vuonna 2011 Jyrki ­Kataisen (kok) hallitusohjelman yksi tavoite oli puukerrostalojen vajaan yhden prosentin markkinaosuuden kymmenkertaistaminen.

Vuonna 2015 tämä tavoite melkein saavutettiin. Puurakentamisen tavoitteita on kuitenkin syytä nostaa entisestään. Tärkeimmät syyt liittyvät ympäristöön. Puu on uusiutuva luonnonvara, ja rakennustuotteiksi jalostettuna se varastoi hiili­dioksidia ilmakehästä vähintään vuosikymmeniksi. Myös kansantaloudelliset syyt puoltavat puurakentamisen lisäämistä.

Äänekosken biotuotetehtaan kaltaiset suuret metsäteollisuuden investoinnit vaikuttavat epäsuorasti myös puutuoteteollisuuteen. Kuitupuuta käyttävän metsäteollisuuden investointien seurauksena puunhankintaketjuun ilmestyy miljoonia kuutioita ”ylimääräistä” tukkipuuta, joka olisi pystyttävä jalostamaan kannattavasti. Jotta biotalous kehittyisi tasapainoisesti, puurakentamisen markkinoiden olisi kasvettava merkittävästi nykyistä enemmän.

Kaksi kolmasosaa Suomen saha- ja vaneriteollisuuden tuotannosta menee vientiin, suurin osa Eurooppaan. Esimerkiksi Euroopan metsäinstituutissa tehty tuore väitös­tutkimus (Elias Hurmekoski) kuitenkin kyseenalaistaa puurakentamisen nopean yleistymisen edellytykset Euroopassa.

Puurakentamisen yleistymisen suurimmat esteet ovat kulttuurisia. Puurakentamisen hyviä ominaisuuksia ei painoteta rakennusalan päätöksenteossa yhtä paljon kuin puurakentamisen arvioituja riskejä, oli riskeille perusteita tai ei.

Puurakentamisen edistämisessä huomio kiinnittyy siis ensisijaisesti kotimaan markkinoihin. Avainroolissa ovat puu- ja rakennusteollisuuden strategiat, mutta myös valtion toimia tarvitaan.

Esimerkiksi puukerrostalomarkkinoiden nopea kasvu on vaatinut ­sekä valtion että yritysten panosta. Erityisesti puutuoteteollisuuden tekemät investoinnit sekä uudet urakointimallit ovat pienentäneet puurakentamisen kustannuksia ja parantaneet niiden uskottavuutta markkinoilla. Sysäyksen näihin toimiin antoi rakentamismääräysten yhdenmukaistaminen vuonna 2011.

Eri maita ja eri rakennustapoja koskevia määräyksiä olisi syytä yhtenäistää edelleen. Eri materiaa­leille on yhä eri vaatimuksia, vaikka teknisiä perusteita tälle ei ole.

Pariisin ilmastosopimus ja EU:n uusi ilmastopolitiikka luovat pai­netta teollisuuden ympäristöhaittojen pienentämiseksi. Tämä koskee myös rakennussektoria, joka tuottaa noin kolmanneksen ihmis­kunnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.

Rakentamisen ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää käyttämällä puuta muiden materiaalien ­sijaan. Ympäristövaikutuksia on kuitenkin pyrittävä arvioimaan laajemmasta näkökulmasta, koska rakentaminen vaatii käytännössä aina eri materiaalien yhdistelyä.

Esimerkiksi pelkkä puun ja teräsbetonin käytön ympäristövaikutusten vertailu ei siksi ole välttämättä mielekästä. Sen sijaan olisi pohdittava, miten rakentamisen ympäristövaikutuksia saadaan kokonaisvaltaisesti pienennettyä. Tämä vaatii sekä uusien materiaalitekniikoiden käyttöönottoa että puun hyödyntämistä aiempaa enemmän myös suuren mittakaavan rakenteissa.

Teknisesti edistyksellisten rakennustuotteiden ja -tapojen saaminen laajasti markkinoille edellyttää rakennusalan osaamisen ja koulutuksen uudistamista, joka vie vuosikymmeniä. Tämän vuoksi olisi tärkeää aloittaa uudistukset jo nyt, ­mikä voi vaatia hallituksen koulutus- ja tutkimuspolitiikan painotusten uudelleenarviointia.

Puurakentamisen markkinoiden kasvun yksi merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus voi olla välillinen: se lisää kilpailua rakennussekto­rilla, jossa muutokset ovat viime vuosikymmeninä olleet vähäisiä.

Elias Hurmekoski ja Lauri Hetemäki

Hurmekoski on tutkijatohtori Euroopan metsäinstituutissa. Hetemäki on apulaisjohtaja Euroopan metsäinstituutissa ja professori Itä-Suomen yliopistossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    7. 7

      Edis Tatli nappasi EM-tittelin itselleen takaisin – ”Hain tyrmäystä, mutta muutenkin meni hyvin”

    8. 8

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    9. 9

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    5. 5

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    8. 8

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    9. 9

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    10. 10

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää