Pääkirjoitus    |   Kolumni

Maailmanjärjestyskin on turvallisuuspolitiikkaa

Järjestyksen pelastamiseen kannattaa uhrata kaikki käytettävissä olevat voimavarat. Vaihtoehdoilla on ollut kova hinta.

Suomen lähiympäristö oli pääosassa parin viikon takaisissa Kultaranta-keskusteluissa. Ruotsi-yhteistyöstä ja Itämeren alueen turvallisuudesta oli ehdottomasti tarpeenkin puhua. Vähemmälle huomiolle jäi presidentti Sauli Niinistön avauspuheessaan esittämä toive kuulla ajatuksia kansainvälisen ­oikeuden ja sopimusjärjestelmän tilasta. Vaikka yhteys myös lähi­alueillemme on suora, tähän täkyyn ei Naantalissa tartuttu.

Aiemmin keväällä geneveläisessä seminaaripöydässä vieressäni istunut asiantuntija kuvasi aiheesta vallitsevaa venäläistä ajattelua ykskantaan näin: kansainvälinen oikeus on pieniä valtioita varten, suurvallat tekevät mitä haluavat.

Vaikka viesti on kylmäävä, asia­yhteydestään irrotettuna sen ensimmäinen puolikas on helppo alle­kirjoittaa. Juuri pienten maiden on syytä olla erityisen kiinnostuneita sääntöihin perustuvan maailman­järjestyksen vaalimisesta.

Tämän järjestyksen tulevaisuu­desta on viime kädessä kyse myös Britannian EU-kansanäänestyksen käynnistämässä myllerryksessä. Brexitin vaikutukset eivät suinkaan ole ohi sillä hetkellä, kun suomalaisen piensijoittajan osakesalkku on taas tasapainossa. Seuraukset koko läntiselle yhteisölle ovat arvaamattomia.

Eripurainen unioni on turvallisuuspoliittisesti huono uutinen jokaiselle jäsenmaalle. Rivit on saatava pikaisesti suoriksi, vaikka yksi onkin joukosta poissa. Sisäisen yhtenäisyyden ohella panoksena on EU:n rooli maailmassa – ja sen myötä myös Suomen oma vaikutusvalta sisämarkkinoiden ja Schengen-alueen ulkopuolella.

Euroopan unionin tulevaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa linjaavan strategian julkaisu jäi viime viikolla pahimman brexit-kaaoksen varjoon. Vielä vahvemmin kuin kotimainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selontekomme, unionin uunituore globaalistrategia korostaa sitä, että kansainväliseen oikeuteen pohjau­tuva monenkeskinen järjestys on ainoa rauhan ja turvallisuuden tae.

Euroopan elintärkeät intressit ovat uhattuina ilman globaaleja normeja ja välineitä niiden puolustamiseksi. Uhka ei ole teoreettinen, sillä järjestystä horjutetaan parhaillaan monelta suunnalta. On valtiollista etupiiripolitiikkaa ja ei-valtiollista terrorismia.

Haasteiden edessä on pysyttävä lujana. Sääntöjen rikkominen ei saa johtaa niistä luopumiseen. Tilalle mahdollisesti saatavat uudet normit tuskin olisivat nykyisiä parempia.

Sääntöjen puolustamisessa tarkoitus voi sen sijaan pyhittää keinot. EU:n globaalistrategia tekee kiin­nostavan pesäeron järjestyksen ja järjestelmän välille. Jotta säännöistä, periaatteista ja normeista koos­tuva maailmanjärjestys voidaan turvata, on oltava valmis muokkaamaan sitä ylläpitävistä instituutioista koostuvaa järjestelmää.

Olemassa olevien kansainvälisten instituutioiden uudistaminen lennossa – periaatteista ja sitoumuksista luopumatta – on toki kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Pintapuolinenkin vilkaisu historiaan auttaa kuitenkin ymmärtämään, että järjestyksen pelastamiseen kannattaa uhrata kaikki käytettä­vissä olevat voimavarat. Vaihto­ehdoilla on ollut kova hinta.

Kokonaan uuden järjestelmän luominen on tavannut onnistua vain, kun on jouduttu aloittamaan katastrofaalisen konfliktin jälkei­sestä nollapisteestä. Ei olisi westfalenilaista valtiokäsitystä ilman 30-vuotista sotaa, ei Wienin kongressia ilman Napoleonin sotia, eikä Kansainliittoa tai Yhdistyneitä kansakuntia ilman viime vuosisadan maailmansotia. Tie uuteen helvettiin avautui edeltävän järjestyksen romahdettua.

YK-reformin ja paremman globaalihallinnan ajaminen ei ole pelkkää poutasään maailmanparannusta. Maailma paranee siinä sivussa, mutta ennen muuta kyse on terveen itsekkäästä turvallisuus­politiikasta. Kansainvälinen oikeus ei ole pelkkä uskon asia. Sen puolustaminen vaatii jatkuvia investointeja.

Suomen omien etujen kannalta ratkaisevan tärkeää maailmanjärjestystä muovataan maailmalla päivittäin. Arkista työtä tehdään kansainvälisissä järjestöissä ja kahdenvälisesti, olemmepa läsnä tai emme. Aktiivinen osallistuminen lienee viisaampaa. Ja osana yhteen hiileen puhaltavaa puolen miljardin ihmisen unionia valtaa on varmasti enemmän kuin yksinäisellä viisi­miljoonaisella kansakunnalla.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    6. 6

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    7. 7

      Pelkäätkö jakavasi liikaa tietoa yksityiselämästäsi? Se tuskin on mitään verrattuna siihen, mitä teki 1700-luvun kuninkaamme

    8. 8

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    9. 9

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    10. 10

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    7. 7

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    8. 8

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Useita ihmisiä haavoittui veitsihyökkäyksessä Münchenissä, epäilty otettu kiinni – Poliisin mukaan kyse ei ole terrorismista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää