Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Talouskuri koettelee väestön terveyttä

Islannin esimerkki osoittaa, että taantuman aikana tehdyt investoinnit julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan edistävät terveyttä ja tekevät ihmisistä onnellisempia.

Talouskurin merkityksestä talouden elvyttämisessä ovat keskustelleet etenkin ekonomistit. Talous­kurin muut – etenkin terveydelliset – vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Taloustieteilijät kutsunevat näitä vaikutuksia oheiskustannuksiksi.

Makrotalouden muutosten terveysvaikutuksia on tutkittu kansainvälisesti jo siinä määrin, että tutkijat ovat jakautuneet kahteen koulukuntaan. Niin sanottu prosyklinen koulukunta väittää, että talous­kasvun ajat ovat terveydelle tuhoisimpia. Vastasyklisen koulukunnan mukaan taas lama on tuhoisaa sekä taloudelle että terveydelle.

Prosyklinen koulukunta vetoaa muun muassa havaintoihin, joiden mukaan kokonaiskuolleisuus ei Yhdysvalloissa 1920-luvun lopun lamassa kasvanut – vain itsemurhakuolleisuus kasvoi. Tämän mukaan vasta nousukausi koettelee terveyttä: elintason parantuessa sosiaalinen vertailu lisääntyy, mikä lisää stressiä ja epäterveitä elintapoja. On myös tavallista, että nousukaudella liikenneonnettomuudet yleistyvät, sillä nopea vaurastuminen voi saada ajattelemaan, etteivät yhteiskunnan normit päde kaikkiin.

Vastasyklinen koulukunta puolestaan vetoaa siihen, että työttömyys on yhteydessä huonoon terveyteen. Tutkimukset osoittavat myös yhteiskunnan rakennemuutosten johtaneen kielteisiin terveysseurauksiin.

Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena miesten elinajanodote heikkeni kolmessa vuodessa 64:stä vuodesta 57 vuoteen. Nuoria, työikäisiä miehiä kuoli alkoholimyrkytyksiin, murhiin ja itsemurhiin, tapaturmiin ja sydänkohtauksiin. Tutkijoiden mukaan tämä ilmentää ”sosiaalista stressiä”, joka johtuu äkillisestä siirtymisestä markkina­talouteen.

Venäjän omaksumaa mallia on kuvattu talouden šokkiterapiaksi. Talouden liberalisoimisen ja massiivisen yksityistämisohjelman seurauksena sosiaaliturvajärjestelmän rahoitusta leikattiin voimakkaasti.

Ristiriitaisilta vaikuttavia tuloksia on selitetty usealla tekijällä. Osin kyse voi olla ajallisista muutoksista, sillä joidenkin tutkimusten mukaan makrotalouden muutosten vaikutukset ovat heikentyneet ajan mittaan. 1920-luvulla vaikutukset olisivat olleet rajumpia kuin nykyään.

Lisäksi muutosten välittömät ja pitkän aikavälin vaikutukset voivat poiketa toisistaan. Vaikka lamasta seuraisi välittömästi terveydelle myönteisiä vaikutuksia, kuten tupakoinnin väheneminen toimeentulon heiketessä, pidemmällä aikavälillä saattaa ilmetä vakavia seurauksia, sillä esimerkiksi krooniset sairaudet kehittyvät hitaammin.

Tulkinnat vaihtelevat myös siksi, että tutkimuksissa on mitattu terveyttä eri tavoin: osa kuolleisuusvaikutuksista ilmenee todennäköisesti viiveellä, mutta esimerkiksi ­itsemurhat ja alkoholiin liittyvä kuolleisuus verraten nopeasti. Kuolleisuuden kehityksen erittely ei kerro suoranaisesti väestön tervey­destä. Huonoa terveyttä kuvaavissa indikaattoreissa taas kielteinen kehitys voi näkyä nopeammin.

Suuri osa tulosten ristiriitaisuuksista näyttää selittyvän sillä, että eri maissa on omaksuttu toisistaan poikkeavia ratkaisuja talouskriisissä. Esimerkiksi Kreikka on noudattanut ankaraa talouskuria, minkä vuoksi kreikkalaisten yleinen kokemus terveydentilastaan ja mielenterveys heikkenivät. Hiv-tartunnat ja itsemurhat yleistyivät selvästi.

Myös Islannin talous järkkyi, mutta islantilaiset torjuivat talouskuripolitiikan ja investoivat sen sijaan julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan. Islantilaiset pysyivät terveinä ja vieläpä onnellisina. YK:n mukaan islantilaiset olivat vuonna 2012 maailman onnellisin kansa.

Suomessa taantuman kielteisten terveysvaikutusten torjuminen on onnistunut vahvan hyvinvointival­tion ansiosta: laaja sosiaaliturva on ehkäissyt kohtuuttomia toimeen­tulo-ongelmia, ja kattavat terveyspalvelut ovat suojanneet terveyttä.

Maailman lääkäriliiton presidentin Michael Marmotin mukaan yhteiskunnan hyvyyden määrittämiseksi riittää terveyden tarkastelu. Hyvässä yhteiskunnassa ihmiset ovat terveitä ja terveyserot vähäisiä.

Makrotalouden terveysvaikutuksia koskeva tutkimus osoittaa, että paras tapa ylläpitää laadukasta yhteiskuntaa on taata kaikille sosiaaliturva sekä oikeudenmukaiset perhe-, sosiaali- ja terveyspalvelut. Talouskriisin terveysvaikutukset riippuvat yhteiskuntapolitiikasta.

Sakari Karvonen

Kirjoittaja on tutkimusprofessori ­Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    2. 2

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    3. 3

      Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

    4. 4

      Suomalaismies lähti Syyriaan sota-alueelle 2013, ja nyt hän on siellä jumissa kolmevuotiaan lapsensa kanssa – ”Olen nähnyt kaikenlaista”

    5. 5

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    6. 6

      Pieni lipsahdus 1,2 miljardin länsimetrossa: kuljettajille jäi rakentamatta vessat asemille – ”Meillä testataan kuljettajien rakon kestävyyttä”

    7. 7

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    8. 8

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomalainen yhteiskunta tekee pojista alisuoriutujia – äitinä syytän itseäni siitä, etten panostanut poikani kulttuuri­harrastuksiin ennen murrosiän alkua

    10. 10

      Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    2. 2

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    3. 3

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    4. 4

      Pieni lipsahdus 1,2 miljardin länsimetrossa: kuljettajille jäi rakentamatta vessat asemille – ”Meillä testataan kuljettajien rakon kestävyyttä”

    5. 5

      Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

      Tilaajille
    6. 6

      Olen kiitollinen Jari Sinkkosen ”munat ja pimppi”-kommentista, sillä se herätteli tärkeää keskustelua – ja muistutti, että tarvitaan myös #vaihtoehtojarille

    7. 7

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    8. 8

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    9. 9

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    10. 10

      Taksikuski raiskasi illan viimeisen asiakkaan Helsingin Suutarilassa ja valitti tuomiostaan – hovioikeus piti tuomion ennallaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    4. 4

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    7. 7

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    11. Näytä lisää