Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Suomen metsien tila on parantunut

Metsistä saatavissa olevat tiedot osoittavat, että sekä metsien monimuotoisuus että puuntuotanto ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan.

Suomen metsien tilasta on viime ­aikoina luotu osittain katteettomia uhkakuvia. Myös pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen tavoittelemien 15 miljoonan kuutiometrin ­lisähakkuiden kestävyys on kyseenalaistettu. Niitä ovat arvostelleet varsinkin kansalaisjärjestöt sekä jotkut yksityiset henkilöt ja tutkijat.

Arvostelijoiden mukaan metsien monimuotoisuus on kehittynyt erityisen epäedullisesti kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Syyksi on esitetty metsätaloutta, mukaan lukien soiden ojitus. Monimuotoisuuden turvaamiseksi on vaadittu etenkin metsien suojelu­alan laajentamista ja kuolleen puun lisäämistä metsissä.

Metsistä saatavissa olevat tiedot osoittavat kuitenkin sekä metsien monimuotoisuuden että puuntuotannon kehittyneen parempaan suuntaan.

Suomen metsien puuston kasvu on lisääntynyt 1950-luvun alun noin 55 miljoonasta kuutiometristä nykyiseen noin 105 miljoonaan kuu­tiometriin vuodessa. Kasvun lisäys johtuu pääasiassa metsien käsittelytapojen muuttumisesta ja soiden ojituksista 1950–1980-luvuilla.

Puuntuotantoon käytettävissä metsissä kasvu on 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston vuotuinen kokonaispoistuma (hakkuukertymä, hakkuutähde ja luontainen poistuma) on ollut viime vuosina keskimäärin 70 miljoonaa kuutiometriä.

Kasvu on ollut 1970-luvulta lähtien jatkuvasti hakkuita suurempi. Se on nostanut puuvarannon 1950-luvun alun runsaasta 1,5 miljardista kuutiometristä nykyiseen lähes 2,4 miljardiin kuutiometriin. Myös lehtipuiden varanto on noussut, samoin vähintään 30 senttimetrin vahvuisen puuston määrä.

Hakkuiden yhteydessä metsään lahoamaan jätetty puu on lisännyt vähintään 10 senttimetrin vahvuisen kuolleen pystypuun määrää 1990-luvun puolivälistä, mistä lähtien myös käyttökelvottomat lahopuut on mitattu valtakunnan metsien inventoinneissa. Vähintään 10 senttimetrin vahvuisen käyttökelpoisen kuolleen puun määrä on Etelä-Suomessa yli kaksinkertainen 1930-luvun tilanteeseen verrattuna.

Puuton metsän uudistusala oli suurimmillaan 1960-luvun jälkipuoliskolla, kun vanhoja ja vajaapuustoisia metsiä uudistettiin. Se oli silloin noin neljä prosenttia metsämaan alasta, kun vastaava osuus on nyt noin yksi prosentti. Soiden ­uudisojitus lakkasi 1990-luvun alussa. Karuimpia ojitettuja soita ennallistetaan tai ennallistuu nykyisin ­takaisin ojittamattomiksi.

Suomen 30,4 miljoonan hehtaarin maa-alasta luokitellaan metsämaaksi 22,2 miljoonaa hehtaaria. Metsämaasta noin 2,8 miljoonaa hehtaaria eli 12 prosenttia on rajattu laeilla, asetuksilla tai muilla päätöksillä puuntuotannon ulkopuolelle.

Metsämaan lisäksi metsätalousmaaksi luetaan neljä miljoonaa hehtaaria luontaisesti harvapuustoisia tai puuttomia kankaita ja soita sekä metsätalouden tiet ja varastot. Teitä ja varastoja lukuun ottamatta näillä alueilla ei tehdä juuri lainkaan metsätalouden toimenpiteitä.

Suojelualueverkosto kattaa kaikki biotoopit, myös Etelä-Suomessa. Suojellun metsämaan osuus metsämaasta on eurooppalaista keski­tasoa. Koska Suomi on Euroopan metsäisin maa, suojellun alueen osuus koko maa-alasta on kuitenkin huomattavasti yli keskitason. Useissa maissa myös suojeltuja metsiä käytetään puuntuotantoon.

Maamme talousmetsät luokitellaan kansainvälisesti luonnontilaisen kaltaisiksi (semi-natural), ja ne tarjoavat elinympäristön useimmille metsästä riippuvaisille lajeille.

Harvinaisia elinympäristöjä vaativien lajien elinmahdollisuudet pyritään varmistamaan lisäämällä kuolleen puun määrää talousmetsissä ja rajaamalla metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät biotoopit käsittelyn ulkopuolelle.

Kokonaisuutena tarkastellen metsät eivät useimpien monimuotoisuutta kuvaavien kriteerien osalta ole kehittyneet epäedulliseen suuntaan vaan pikemminkin päinvastoin. Lajien elinympäristöjen vaatimukset vaihtelevat, ja lajiston kokonaisuus edellyttää eri kehitys­vaiheen metsiä. Kannat vaihtelevat myös luontaisesti ja metsätaloudesta riippumattomista syistä.

Se, missä suhteessa erilaisia elinympäristöjä tulisi olla ja miten niiden tulisi sijaita toisiinsa nähden tietyn lajiston saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi, on paitsi arvokysymys myös erittäin laaja ja vaativa tutkimuskysymys.

Erkki Tomppo

Kirjoittaja on metsien inventoinnin emeritusprofessori.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

    3. 3

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

    6. 6

      Paljastava pukeutuminen on häirintää

    7. 7

      Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

    8. 8

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    9. 9

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    10. 10

      Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    8. 8

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    11. Näytä lisää