Pääkirjoitus    |   Kolumni

Turvallisuuspolitiikassa Tanska haluaa olla pieni suuri maa

Tanska pitää profiiliaan korkeana ja suhteita Yhdysvaltoihin lämpiminä singahtamalla mukaan sotilaallisiin operaatioihin aina, kun pyydetään.

”Sammal, puunkuori ja elävät muurahaiset ovat jo tuttuja uudessa pohjoismaisessa keit­tiössä. Mutta ehkä sinä voisit auttaa ramman ankan reseptissä”, sanaili Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen Yhdysvaltojen väistyvälle presidentille Barack Obamalle Pohjoismaiden johtajien keväisellä Yhdysvaltojen-vierailulla.

Niin hulvatonta läppää voi heittää vain, jos välit ovat läheiset.

Puhe oli yhtä aikaa Tanskan brändäystä ja turvallisuuspolitiikkaa. Løkke Rasmussenin vitsailu vei perille viestin rennosta, pienestä maasta, jolla on itsetuntoa olla pokkuroimatta isompiaan.

Yhdysvallat on Tanskan tärkein turvallisuuspoliittinen liittolainen. Puhe korosti maiden tiivistä yhteyttä.

Siinä missä Suomi ja Ruotsi pähkäilevät Nato-suhdettaan, Tanskan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen linja on kirkas ja yksiselitteinen. Tanska on vuonna 1949 perustetun Pohjois-Atlantin puolustusliiton perustajajäsen. Innokas transatlanttisuus on ollut sen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan johtotähti jo yli puoli vuosisataa. Tanska ei ole juuri kiinnostunut pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä, ja sillä on oikeus olla osallistumatta EU:n puolustus­yhteistyöhön.

Pieni Tanska pitää profiiliaan korkeana ja suhteita Yhdysvaltoihin lämpiminä singahtamalla mukaan sotilaallisiin operaatioihin aina, kun pyydetään. Aiemmin tällä vuosi­tuhannella Tanska on sotinut Yhdysvaltojen rinnalla Irakissa ja Afganistanissa, ja nyt se on mukana Syy­riassa ja Irakissa.

Aktiivisuudellaan Tanska pyrkii myös kompensoimaan puolustusmäärärahojensa pienuutta. Muiden Euroopan maiden tapaan Tanska on leikannut puolustusbudjettiaan finanssikriisin jälkeen. Ensi vuonna sorvataan puolustusbudjetti vuosille 2018–2022, ja siihen pääministeri on lupaillut jo kasvua.

Naton tavoite on saada jäsenmaidensa puolustusmäärärahojen osuus kahteen prosenttiin maiden budjetista. Tanskassa puolustukseen on osoitettu 1,2 prosenttia budjetista.

Kahteen prosenttiin osuus ei ole nousemassa, vaikka Tanska päättikin keväällä ostaa 27 uutta hävittäjää. 2,7 miljardin euron kauppa on yksi maan historian suurimmista yksittäisistä julkisista investoinneista. Hävittäjäksi valikoitui yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35.

Hävittäjähankinta kertoo, että Tanskakin on varpaillaan Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia. Venäjä mietityttää, vaikkei se olekaan Tanskalle samanlainen hallitseva mörkö kuin Suomelle.

”Uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa meidän täytyy hankkia lisää voimaa. Tanskalaisten arvojen puolustamisessa ei ole kyse vain alueellisesta puolustamisesta – – siksi meillä täytyy olla vastedeskin puolustus, joka suuntautuu kansainvälisesti”, pääministeri Løkke Rasmussen linjasi heinäkuun alussa Naton huippukokouksessa Varso­vassa.

Løkke Rasmussenin mukaan Itämeri on Tanskan takapiha. Siksikin Tanska on suhteessa kokoonsa näyttävästi mukana Naton uusissa Bal­tian-vahvistuksissa. Se lähettää Viroon jopa 200 sotilasta. Operaa­tion tavoitteena on osoittaa Venäjälle, että Nato huolehtii omistaan.

Silti Venäjä ei taida olla Tanskan suurin pelko. Tanskalaispoliitikot, sotilaat ja virkamiehet luultavasti näkevät painajaisia siitä, että Donald Trumpista tulee Yhdysvaltojen presidentti. Se on toki koko Euroopan ja maailman huoli, mutta Tanskalle se tarkoittaisi suhteiden vaikeutumista pitkäaikaiseen luotettuun lähiliittolaiseen.

Mutta mitä Yhdysvallat hyötyy Tanskasta? Pienestä maasta on ­Yhdysvalloille imagohyötyä. Tanska rakentaa pitkäjänteisesti profiilia oikeudenmukaisena demokratiana ja epävakaiden maiden auttajana. Aktiivinen toiminta lujittaa Tanskan mainetta skandinaavisena mallimaana. Se on tärkeää Yhdysvalloille ja Natolle nyt, kun demokratia on vaakalaudalla useissa Nato-maissa.

Tanskan entinen pääministeri Anders Fogh Rasmussen siirtyi Naton pääsihteeriksi vuonna 2009. Vuonna 2014 hän antoi kapulan Norjan entiselle pääministerille Jens Stoltenbergille.

Pienten pohjoisten mallidemo­kratioiden edustajien nostaminen puolustusliiton johtoon ei ole sattumaa. Se kertoo, että Nato haluaa esiintyä länsimaisen demokratian oikeamielisenä esitaistelijana.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    3. 3

      Ville Heikkinen otti vuoden luontokuvan kärpästä, jota hän seurasi kahdeksan talvea – Katso kilpailun voittajakuvat

    4. 4

      17-vuotiasta hakkeria ei saatu lopettamaan, vaikka teoista tiedettiin jo vuosia sitten – yhteiskunta on neuvoton nuorten nettirikollisten edessä

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      HSTV esittää: Kansallis­oopperan Kesäyön unelma -baletti suorana lähetyksenä juuri nyt

      Tilaajille
    7. 7

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    8. 8

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    9. 9

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    10. 10

      Koululaisten lomat saattavat lyhentyä Espoossa ja Helsingissä – Espoo aikoo pätkäistä syysloman kolmeen päivään, Helsinki harkitsee joululoman typistämistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    2. 2

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    5. 5

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    6. 6

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    7. 7

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    8. 8

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    9. 9

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    10. 10

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää