Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Asunnottomuus lisää rikoksen uusimisen riskiä

Vankilasta vapautuvan elämää tulee suunnitella huolellisesti jo vankeusaikana, kirjoittavat Markku Rautiainen ja Olli Kaarakka.

Vankilasta ja yhdyskuntaseuraamuksesta vapautuvien etu olisi mahdollisimman pian sopeutua takaisin yhteiskuntaan. Asunnottomuus kuitenkin uhkaa yhteiskuntaan kiinnittymistä. Sopeutumisen esteitä ovat myös muun muassa henkilöllisyystodistuksen puuttuminen sekä vaikeudet kotivakuutuksen ja työn saamisessa.

Vankilasta vapautuvista yli puolet joutuu viiden vuoden kuluessa takaisin vankilaan tai suorittamaan yhdyskuntaseuraamusta, esimerkiksi yhdyskuntapalvelua tai valvontarangaistusta. Heistä noin 90 prosenttia tekee vankilaan tai yhdyskuntaseuraamukseen johtavan uuden rikoksen vuoden kuluessa vapautumisestaan ja noin 25 prosenttia jo ensimmäisen kuukauden aikana.

Ensimmäiset päivät vapautumisen jälkeen ovat tärkeitä tulevaisuuden suunnan kannalta. Jos vapautuminen on suunniteltu hyvin jo ­vankilassa, riski uusintarikollisuuteen ja muihin ongelmiin vähenee. Vapautta edeltävän valmistelun tärkeyttä ei voikaan liikaa korostaa.

Noin viidennes vankilassa olevista ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavista on ilman asuntoa tai tila­päisten asumisratkaisujen varassa. Vuonna 2015 vankilasta vapautui noin 5 200 vankia ja yhdyskuntaseuraamuksen suoritti noin 3 900 ihmistä.

Asunnottomuus tutkitusti lisää uusintarikollisuuden riskiä. Tämän vuoksi vapautumisen jälkeistä aikaa koskevassa suunnitelmassa tulisi nykyistä paremmin huomioida tuomitun asuntotilanne. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös henkilöllisyystodistuksen puuttuminen vankilasta vapautuessa: lukuisten siviiliasioiden hoitaminen muuttuu vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi ilman henkilöllisyystodistusta.

Erityisen tärkeää on tehdä kokonaisvaltaista sosiaalityötä jo rangaistusaikana yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja vangin kotikunnan kanssa. Näin voidaan turvata vapautuvan ihmisen arjen perusta, jolloin riski rikolliseen tai päihdekeskeiseen elämäntyyliin pienenee. Rikosseuraamuslaitoksen tulisikin pyrkiä siihen, ettei yksikään vanki vapautuisi asunnottomana tai ilman henkilöllisyystodistusta.

Maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat asunnon saamista. Syksyllä 2015 jo lähes kymmenesosalla aikuis­väestöstä oli vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Vaikka ihminen olisi vankilasta vapautuessaan päässyt tuetun asumispalvelun piiriin ja saanut raha-asioitaan hoidettua, ­tilanne voi hankaloitua, kun vakuutusyhtiöt eivät myönnä maksu­häiriöiselle kotivakuutusta. Vuokra-asunnon saamiseen vaaditaan yleensä kotivakuutus.

Vakuutuksen tai muun sopimuksen tekemisen yhteydessä tilanteita tulisikin harkita tapauskohtaisesti. Lisäksi tulisi kehittää sellainen huoneistoturvavakuutustuote, joka antaisi vuokranantajille mahdollisuuden ottaa asunnolle riskivakuutuksen. Vuokranantajan turva paranisi, ja parhaimmillaan vuokralle tarjottavien asuntojen määrä lisääntyisi.

Merkittävä osa rikostaustaisista on työttömänä ennen rangaistusta. Noin joka kymmenes vanki ei ole koskaan ollut työelämässä. Kyselytutkimuksissa 85 prosenttia vangeista on kuitenkin ilmoittanut tuntevansa itsensä työkykyisiksi.

Monet tutkimukset osoittavat, ­että rikostaustaisen ihmisen on usein vaikeaa kiinnittyä työmarkkinoille ilman tukea. Työllistyminen kuitenkin tukee arjen hallintaa ja asumisen onnistumista sekä vähentää vankeudesta johtuvaa leimaa.

Työllistyminen avoimille työmarkkinoille tapahtuu usein par­haiten niin sanottujen välityömarkkinoiden kautta. Rikostaustaisten mahdollisuuksia palkkatuettuun työhön tulisikin parantaa. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kunta­liiton pitäisi toimia työllistymisen ­esteiden purkamiseksi.

Uusintarikollisuuteen voidaan vaikuttaa ja ihminen voi muuttua, jos hänelle annetaan mahdollisuus ja yhteiskunnan tuki. Rikostaustaisille tulee olla tarjolla riittävästi ­asumisen sisältö- ja tukipalveluita, päihdehuolto- ja mielenterveys­palveluita sekä työllistymistä tukevia toimia, jotka sovitetaan yhteen kunkin elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan.

Riittävillä asumisen ja kuntoutuksen tukitoimilla ennaltaehkäistään uusintarikollisuutta ja lisätään yhteiskunnallista turvallisuutta.

Markku Rautiainen ja Olli Kaarakka

Rautiainen on Joensuun seudun ­nuorisoasuntoyhdistyksen puheen­johtaja ja hän työskentelee Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimistossa.

Kaarakka on Kriminaalihuollon tuki­säätiön asumispalvelupäällikkö.

Kirjoittajat toimivat myös Vapautuvien asumisen tuen verkostossa (VAT).

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    2. 2

      Facebookin Messenger haluaa, että tunnemme itsemme hylätyiksi – Tämän takia nähtyyn viestiin vastaamatta jättäminen satuttaa

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Venyykö länsimetron aloitus marraskuulle? Katso HKL:n suora tiedotustilaisuus länsimetron tilanteesta noin kello 11 alkaen

    5. 5

      Pam syyttää: Tamperelaisessa K-Supermarketissa seksuaalista häirintää – kauppias: ”Totta kai kiistän kaiken”

    6. 6

      Ruokavalio halutaan osaksi masennuksen hoitoa maailmalla, ja Suomessakin käynnistyi juuri tutkimushanke aiheesta – Nämä asiat masennuksen ja syömisen yhteydestä tiedetään

    7. 7

      Projektipäällikkö lypsi itselleen lähes 100 000 euroa kehitysmaille tarkoitettuja rahoja – törkeästä petoksesta ehdollinen tuomio

    8. 8

      Lunta Helsinkiin! Ensilumi saattaa sataa jo ensi viikolla, puista tippuvat kosteat lehdet ja yöpakkaset tekevät kaduista erittäin liukkaita

    9. 9

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    10. 10

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    4. 4

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    5. 5

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    6. 6

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    7. 7

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    8. 8

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    9. 9

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    10. 10

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää