Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Valtiota tarvitaan kaupunkien kehittäjänä

Suunnitellut uudistukset voivat heikentää valtion ja kuntien hyvän yhteistyön edellytyksiä.

Vetovoimaiset kaupunkiseudut ovat Suomen kasvun vetureita. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset kaupungit ovat poikkeuksellisen vahvoja paikallishallinnon yksiköitä, ja niillä on mahdollisuus edistää alueensa kaikinpuolista kehitystä.

Nyt vireillä oleva sosiaali- ja terveyshallinnon uudistus kuitenkin heikentää kaupunkien voimavaroja ja vaarantaa valtion mahdollisuudet harjoittaa tuloksellista kaupunki­politiikkaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto vielä hahmottumattomiin maakuntiin rapauttaa suomalaisten kaupunkien kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Yksin verotulojen leikkaus 12,3 veroprosentilla heikentää ratkaisevasti kaupunkien investointikykyä. Voiko tulevai­suuden Vantaa enää olla mukana ­rahoittamassa kehäradan kaltaista mittavaa hanketta tai Espoo metroverkoston laajentamista?

Valtiolla on ollut tärkeä rooli suomalaisten kaupunkien kehittämisessä: valtio on ollut rahoittamassa monia kaupunkien rakennushankkeita.

Hankekohtainen valtiollinen päätöksenteko on antanut eri ministe­riöille paljon vaikutusvaltaa, vaikka valtion kaupunkipolitiikan koordinaatio on ollut hajanaista ja hieman hapuilevaa.

Nyt valtion kaupunkiseutuja kehittävää roolia ollaan siirtämässä maakunnille, joilla ei olisi konsultoivassa roolissaan valtion voimavaroja. Aluehallintovirastolle jäisi lähinnä kanteluihin perustuva laillisuusvalvonta.

Suomen hallintojärjestelmä on ­tähän saakka perustunut valtion ja kuntien varsin hyvään yhteistyöhön. Kulloinenkin hallitus on halunnut ylläpitää erityissuhdetta sekä Helsingin että muiden suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.

Kaupunkipolitiikka nousi 2000-luvun alun hallitusohjelmiin, mutta jo aiemmin valtio piti keskeisten kaupunkiseutujen kehittämistä tärkeänä. Yksi osoitus tästä ovat viime keväänä valtion sekä Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen välillä allekirjoitetut maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) sopimukset.

Valtion kaupunkipolitiikka on johtanut hyviin tuloksiin, kun ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtiovarain­ministeriö ovat löytäneet toisensa ja yhteistyön kaupunkien kanssa. Nykyinen mal-sopimuskäytäntö syntyi 1990-luvulla ministeriöiden yhteisestä oivalluksesta: ymmärrettiin, että liikenneverkoston lisärakentamisen painopisteen tulee olla Helsingin kaupunkiseudulla ympäristöä ja valtion varoja säästävässä joukkoliikenteessä.

Valtion liikennerahoituksella on tuettu Helsingin seudun kuntien ­yhteistyössä päättämää kestävää ­yhdyskuntarakennetta. Valtion osallistuminen kehitystyöhön on velvoittanut myös alueen kuntia investoimaan asuntotuotantoon ja sen edellyttämään palveluverkkoon.

Viime aikoina on puhuttu valtiollisen liikenneverkoston yhtiöittämisestä. Valtiollisen infrayhtiön rahoitus perustuisi käyttömaksuihin ja yhtiölle luovutettavan maaomaisuuden hyödyntämiseen.

Infrayhtiö noudattaisi todennäköisesti samanlaisia toimintatapoja kuin valtion kiinteistöomaisuutta valtiovarainministeriön alaisena liikelaitoksena hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt. Infrayhtiö pirstoisi val­tion roolia kaupunkiseutujen kehittämisessä ja vaarantaisi siten liikenneinvestointien käytön osana kaupunkiseutujen kehittämistä.

Kohtuuhintainen asuntotuotanto on tärkeää kasvaville kaupunkiseuduille. Sen edellytyksinä on pidetty kaupunkien maaomaisuutta, kaavoitusmonopolia ja kaupunkien omistamia vuokrataloyhtiöitä. Val­tion asuntopolitiikkaa ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimia tarvitaan vastedeskin. Edellisen hallituskauden mal-sopimuksilla aikaan saatu asunto- ja kaava­tuotannon nousu on tästä yhteistyöstä innostava esimerkki.

Toivottavaa on, että valtio kehittää nykyistä mal-sopimusmenettelyä yhdessä keskeisten kaupunkiseutujen kanssa. Valtion keskus­hallinnossa tulisi säilyttää kaikille sopijapuolille välttämätön kaupunkisuunnittelun osaaminen.

Valtioneuvoston tulisi nimetä ministeriöiden ja valtionyhtiöiden toimintaa koordinoiva kaupunkipolitiikan toimija. Mal-sopimuskausi tulisi pidentää eduskuntavaalikaudesta vähintään vuosikymmenen mittaiseksi. Keskeisten kaupunkiseutujen myönteinen kasvu voi jatkua vain valtion ja kaupunkien suoran ja pitkäjänteisen yhteistyön turvin.

Hannu Penttilä

Kirjoittaja on Vantaan apulaiskaupunginjohtaja.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    4. 4

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    5. 5

      Kuusta löytyi luola, mikä voi kiihdyttää Maan kiertolaisen asuttamista

    6. 6

      Alaikäisen epäillään puukottaneen puistossa kävellyttä naista Vaasassa – valitsi uhrinsa ilmeisesti sattumalta

    7. 7

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Yhdysvaltain entinen presidentti Bush arvosteli kovin sanoin Trumpin ajan politiikkaa mainitsematta Trumpia

    10. 10

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    3. 3

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    9. 9

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää