Pääkirjoitus    |   Kolumni

Kouluja ei pidä digitalisoida väkisin – opettajien omaa harkintaa pitäisi kunnioittaa

Suomalaisopettajia pidetään alansa huippuosaajina. He käyttävät kuitenkin opetuksessa vähemmän tieto- ja viestintätekniikkaa kuin kollegat muualla Euroopassa, kirjoittavat Antti Saari ja Janne Säntti HS:n Vieraskynä-palstalla.

Suomalaisissa peruskouluissa on otettu tänä syksynä käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet. Viime vuosikymmeninä opetussuunnitelmat ovat reagoineet herkästi yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Talouden ja palveluiden digitalisaatiota pidetään nyt maailmanlaajuisena trendinä.

Koulutuspolitiikka heijastelee laajempaa poliittista yksimielisyyttä siitä, että tieto- ja viestintätekniikka voi vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin. Juha Sipilän (kesk) hallitus on julistanut digitalisaation yhdeksi kärkihankkeistaan. Digitaalisten toimintaympäristöjen uskotaan parantavan tuottavuutta, sillä ne poistavat ajan ja paikan rajoituksia.

Monet toimijat ovat viime vuosina pyrkineet edistämään oppilaitosten digitalisaatiota. Muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, Sitra, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja kunnat ovat julkaisseet ohjelma­julistuksia koulutuksen digitalisaa­tiosta. Julistuksissa määritellään, miten digitalisaation tulisi edetä koulutusjärjestelmän hallinnasta yksittäisiin koululuokkiin ja oppilaiden oppimiskokemuksiin.

Ohjelmajulistuksissa luetellaan siunauksellisia vaikutuksia, joita digitalisaation mahdollistamalla ajan ja paikan rajoitteiden katoamisella uskotaan olevan. Kommunikaation vanhempien kanssa ennustetaan helpottuvan. Tieto- ja viestintätekniikan arvioidaan tukevan opiskelijoiden yksilöllisiä oppimistyylejä ja parantavan opiskelumotivaatiota.

Selvityksistä on vaikea löytää koulutukseen kohdistettuja odotuksia, joihin digitalisaatio ei voisi vastata. Digitalisaation hyötyjä ei kuitenkaan perustella kattavalla tieteellisellä todistusaineistolla vaan pelkillä lupauksilla.

Mietinnöt ja ohjelmajulistukset esittävät digitalisaation välttämättömänä, luonnonvoiman lailla etenevänä kehityskulkuna. Oppilaitoksia ja kouluja kehotetaan sopeutumaan muutokseen, jotta ne eivät jäisi ajastaan jälkeen.

Pulmallista on myös se, että koulutusjärjestelmän nykytila esitetään digitalisaation kannalta varsin lohduttomana. Väitetään, että oppi­laitok­sia vaivaa tunkkainen, aine­jakoinen ja oppikirjavetoinen ilmapiiri. Kilpailukyvyn sanotaan katoavan ilmaan koulussa huonosti viihtyvien oppilaiden haukotellessa. Vastuuseen vaaditaan opettajia, jotka eivät ymmärrä vääjäämätöntä digitalisaatioprosessia eivätkä kun­nioita oppilaiden diginatiiviutta.

Digitalisaatiota ajavissa asiakirjoissa viitataan toistuvasti Euroopan komission teettämään selvitykseen, jonka mukaan suomalainen opettaja käyttää työssään vähemmän ­tieto- ja viestintätekniikkaa kuin ­eurooppalaiset kollegansa. Samoissa esityksissä muistetaan kuitenkin mainita, että kansainvälisten tutkimusten perusteella esimerkiksi peruskoulujen opettajakunta koostuu alansa huippuosaajista.

Suomalainen opettaja on akateemisesti koulutettu itsenäinen toimija, johon luotetaan. Siksi meidän ­tulisi kunnioittaa opettajan itsenäistä pedagogista päätöksentekoa, jonka perusteella hän käyttää tai on käyttämättä tieto- ja viestintätekniikkaa osana opetusta. Opetuksen tasokkuus ei ole kiinni ensisijaisesti opettajien tieto- ja viestintätekni­sestä osaamisesta. On mahdollista, ­että tekniikka voi joskus jopa haitata oppimista.

Emme kyseenalaista tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koulutuksessa, mutta kritisoimme sen pitämistä ainoana vaihtoehtona. Ylhäältä tarjotut helpot ratkaisut saattavat pahimmillaan vaarantaa Suomessa tarjotun koulutuksen korkealaatuisuuden ja syyllistää opetusalan ammattilaisia tarpeettomasti.

Onneksi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kouluissamme on kehitetty myös opettajien ja rehtoreiden tarpeiden pohjalta. Tämä heijastaa suomalaista peruskoulu­ideologiaa, jossa kunnille, kouluille ja yksittäisille opettajille annetaan mahdollisuus pohtia opetussuunnitelman toteuttamistapoja itsenäisesti. Kriittisimmät näkökulmat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön ovatkin tulleet esiin opettajien tekemissä pienimuotoisissa kokeiluissa, joissa tekniikkaa on hyödynnetty.

Digitalisaatio ei poista ajan ja paikan rajoituksia, mutta se pakottaa suunnittelemaan opetusta uudella tavalla, oman koulun realiteetit huomioon ottaen. Tämä on ylhäältä saneltua digitalisaatiopakkoa terveempi lähtökohta tieto- ja viestintätekniikan käytölle kouluissa.

Antti Saari ja Janne Säntti

Saari on tutkijatohtori Tampereen yliopistossa ja Säntti yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    4. 4

      Järjestäjät: Uusnatsien vastamielen­osoitukseen osallistui tavallisia tamperelaisia, joita ei voi leimata äärivasemmistoksi

    5. 5

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    6. 6

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    7. 7

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    8. 8

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    9. 9

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    10. 10

      Amfetamiinista tuli nopeasti Joukon lempihuume, ja sen jälkeen huuruista elämää kesti yli 20 vuotta – tällainen oli 1970-luvun huume-Helsinki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    4. 4

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    7. 7

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    8. 8

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    9. 9

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    10. 10

      Ensimmäinen merkki kansan­murhasta on se, että ihmisiä aletaan kutsua eläimiksi – nyt niin tapahtuu Myanmarissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    9. 9

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää