Pääkirjoitus    |   Kolumni

Korkeakouluilla on merkitystä vain, jos ne osaavat jalostaa tietoa paremmin kuin muut

Korkeakoulua tarvitaan, jos se pystyy tuottamaan laadukkaampaa osaamista ja käyttökelpoisempia kyvykkyyksiä kuin muut toimijat, kirjoittaa Humanistisen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Huttula.

Korkeakouluista keskustellaan paljon, mutta keskustelun pohjalta ei näytä syntyvän perustaa korkeakoulujen uudistamiselle. Menoleikkaukset vievät keskustelua vääriin asioihin, kuten rakenteisiin, yksittäisten toimipisteiden lakkautuksiin ja hallintomalleihin.

Korkeakouluilta saa ja pitää vaatia tuloksia. Rahoitusmalli ei kuitenkaan ole korkeakoulupoliittinen ­visio. Korkeakoulut eivät kaipaa ­liiallista kontrollointia vaan selkeitä ja haastavia tavoitteita.

Visio korkeakoulujen kehittämisestä puuttuu, koska koulutus ja ­sivistys eivät enää ole keskeinen teema politiikassa. Päättäjiltä näyttää loppuneen usko koulutuksen ja osaamisen maailmaa muuttavaan voimaan.

Käsityksemme tiedosta ja työstä muuttuu. Saatavilla on rajaton määrä aikaan ja paikkaan sitomatonta tietoa. Myös tiedon syntymekanismit muuttuvat. Uutta tietoa syntyy entistä enemmän verkostoissa: tieteellisen tiedon syntyprosessia kiihdytetään erilaisissa vuorovaikutus­tilanteissa ja tietotekniikan avulla.

Ratkaiseva kysymys on, kykenevätkö korkeakoulut tuottamaan lisäarvoa tässä nopean tiedon virrassa. Jos kykenevät, silloin niitä tarvitaan – elleivät kykene, niillä ei ole enää roolia yhteiskunnassa.

Koneet ja keinoäly korvaavat ja muuttavat työtä kiihtyvällä vauh­dilla. Työn tekemisen tavat ja työn jäsentyminen muuttuvat, ja ihmisen panoksen vaativa työ kohdentuu uudella tavalla. Tämän vuoksi vahvojen perustaitojen merkitys työllistymisessä korostuu.

Työ pirstoutuu: sitä tehdään erilaisissa verkostoissa, eri palkanmaksajille tai itsenäisenä yrittäjänä. ­Voidaan puhua uudesta työjär­jestyksestä, jossa työn ja osaamisen arvonmuodostus vaihtelee koko ajan.

Poliittisten päättäjien tulisi vaatia korkeakouluilta ratkaisuja tekno­logisen murroksen, pirstaloituvan työn ja tiedon räjähdysmäisen lisääntymisen keskellä olevan yhteiskunnan kysymyksiin. Korkeakoulun tehtävä on mietittävä uudelleen.

Oppimista tapahtuu aina. Voidaan kysyä, onko koulutus enää korkeakoulujen tehtävä. Onko korkeakoulujen antama koulutus laadukasta ja merkityksellistä?

Korkeakoulua tarvitaan, jos se pystyy tuottamaan laadukkaampaa osaamista ja käyttökelpoisempia ­kyvykkyyksiä kuin muut toimijat. Kasvatukselliset ja sivistykselliset tehtävät voivat erottaa korkea­koulun muista toimijoista – kyseisiä tehtäviä valtio ei voi kovin helposti ulkoistaa muille toimijoille.

Tutkintojen merkitys muuttuu, kun olennaista on, mitä ihminen osaa ja miten hän omaksuu ja ana­lysoi uutta tietoa. Koulutustaustalla tai sillä, mitä oppikirjoja on luettu, on entistä vähemmän merkitystä. Tämä pitäisi huomioida ammatti­pätevyyksiä mietittäessä.

Korkeakouluilla voi olla rooli uuden tiedon tuottajina, jos ne osaavat jalostaa uutta tietoa paremmin kuin muut. Korkeakoulujen tehtävänä voi olla myös tiedon merkityksellisyyden jäsentäminen. Tämä edellyttää korkeakouluilta avautumista yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen välistä vuorovaikutusta ja verkostoja tarvitaan paljon nykyistä enemmän. Menestyäkseen korkeakoulujen täytyy kytkeä tiedon tuottamisen tapansa toisiinsa ja avata ne muiden käyttöön.

Ammattikorkeakoulut ovat voittaneet korkeakoulujen kilpailun: niillä näyttää olevan yliopistoja enemmän uudelta korkeakoululta vaadittavia ominaisuuksia. Tämän voi päätellä muun muassa siitä, että yliopistot haluavat toimia kuin ammattikorkeakoulut.

Toimintamalleista ei pidä olla mustasukkainen. On vain hyvä, että korkeakoulut lainaavat muiden malleja. Niin kaikki kehittyvät.

Korkeakoulujärjestelmän duaalimallissa ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat tuottaneet erilaista osaamista ja tietoa. Tämä on duaalimallin ydin tulevaisuudessakin.

Olennaista työnjaossa on, miten korkeakouluissa katsotaan maailmaa. On tärkeää, että osa tutkijoista lähestyy ilmiöitä tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta ja osa käytäntölähtöisesti ja ammatillisesti. Näin varmistetaan, että yhteiskunta ja työelämä saavat monipuolisia osaajia ja laaja-alaista uutta tietoa toimintansa kehittämiseen. Ammatillinen tohtoritutkinto on luonnollinen osa uutta järjestelmää.

Uuden korkeakoulun rakentaminen on keskeinen tapa uudistaa ­koko Suomea. Siksi uudistus on myös yksi keino turvata hyvinvointijärjestelmän kestävyys.

Tapio Huttula

Kirjoittaja on Humanistisen ammatti­korkeakoulun rehtori.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    7. 7

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    8. 8

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    9. 9

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    10. 10

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää