Pääkirjoitus

Suomen susikiista odottaa yhä ratkaisua, jota ei ehkä tule

Suomen susikeskustelu on arvoväritteistä vastakkainasettelua, jota hallitsevat ääripäät. Lopullista ratkaisua kiistoihin tuskin saadaan.

Pelätty ja vihattu, suojeltu ja ihailtu suurpeto, susi, on taas noussut keskusteluun, kun päätökset sudenmetsästyksen jatkosta lähestyvät. Metsästäjät vaativat jahdin tehostamista ja lupamäärän kasvattamista, luonnonsuojelijat vaihtoehtoja tappamiselle.

Metsästäjäliitto perustelee kantaansa susikannan kasvulla, koti­eläinvahingoilla ja hirvien vähentymisellä. Suojelujärjestöt muistuttavat, että viime talven kiintiömetsästys vei poliisin antamien lupien ja salametsästyksen kanssa kolmanneksen Suomen susista.

Susikeskustelu on vastakkainasettelua, jota hallitsevat ääripäät samalla, kun neutraali enemmistö on hiljaa. Taustalla ovat poro- ja koiravahingot sekä pelot ja tottumattomuus suden läsnäoloon. Sutta myös suojellaan intohimoisesti.

Hallinto tasapainoilee välimaastossa, jotta EU:n luontodirektiivin suojeleman ja Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokitellun eläimen suojelutaso säilyisi.

Suden kannanhoidollinen metsästys aloitettiin vuonna 2015 vuosien tauon jälkeen. Kaksivuotisen kokeilun tarkoitus oli muun muassa hillitä laitonta pyyntiä ja parantaa so­siaalista hyväksyntää riesaksi koettua sutta kohtaan. Kaatoluvat oli tarkoitus kohdistaa nuoriin susiin, jotka aiheuttavat haittaa ihmisille ja joiden kaataminen ei vaikuta liikaa lauman elinvoimaisuuteen.

Analyysi metsästyksen sujumisesta ja saaliista puuttuu vielä, mutta jo nyt tiedetään, että jahti ei mennyt suunnitellusti. Yli puolet saaliiksi päätyneistä susista oli yli kaksivuotiaita tai vanhempia.

Susien määrän arviointi sulan maan aikana on hyvin vaikeaa, mutta se on tarkoitus tehdä syksyn aikana. Sen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö päättää, jatkuuko susijahti.

Poliittiset paineet ovat ilmeisen kovat. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ehti jo ottaa etunojan ilmoittaessaan, että kannanhoidollista metsästystä jatketaan ”ilman muuta”. Kannanotto on selkeä poliittinen linjaus, joka kielii siitä, että suden tiukka suojelu Suomessa on ohi.

Tiukasta suojelusta luopumisella saattaa tosin olla seuraamuksia. Se voi viedä Suomen EU:n tuomioistuimeen, sillä susijahdista on valitettu. EU:n kantana on ollut, että lupa sudenpyyntiin voidaan myöntää, jos tyydyttävää vaihtoehtoa ei ole eikä suden suotuisa suojelutaso heikenny. Tämä tulee nyt punnittavaksi.

Metsästyskokeilu on ainakin lisännyt paikallisväestön vaikutusmahdollisuuksia. Susista ei ole enää tarpeen tehdä suurta numeroa, koska tappoluvan on saanut muutenkin. Kansalaisten tyytymättömyys susipolitiikkaan on usein koitunut suden kohtaloksi.

Merkkejä on myös siitä, että salametsästys on vähentynyt. Nurinkurista tosin on, että laitonta tappamista pyritään tekemällä tappamisesta laillista.

Suomessa oli Luonnonvarakeskuksen mukaan viime keväänä 220–245 sutta. Alimmillaan susikanta oli vuonna 2013, jolloin susien määräksi arvioitiin 120–135. Syynä romahdukseen oli salametsästys.

Myös susien aiheuttamat vahingot ovat jonkin verran lisääntyneet. Kun vuonna 2014 valtio maksoi 78:sta suden tappamasta lampaasta yhteensä 30 000 euron korvaukset, viime vuonna 158 lampaasta maksettiin 45 000 euroa.

Koiravahinkoja sattui 39 vuonna 2014 ja viime vuonna 50. Koiravahingot kuumentavat tunteita eniten, sillä suden saaliiksi joutuneet koirat ovat metsästyskoiria ja lemmikkejä. Myös korvaussummat ovat suuria: viime vuonna 130 000 euroa.

Porovahinkoja korvataan vuosittain noin miljoonan euron edestä.

Koko susikysymys on hyvin arvoväritteinen. Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi tarkasteli susikonfliktin anato­miaa väitöskirjassaan vuonna 2010 ja päätyi siihen, että suteen liittyvät erisuuntaiset tavoitteet ovat ”pirullinen” kokonaisuus, jonka ratkaiseminen ei ole välttämättä edes mahdollista.

Perusasetelma ei ole muuttunut. Suomessa luonnon käyttö on rakentunut niin, että kyseessä on kilpailutilanne ihmisen ja haitalliseksi koetun pedon välillä. Porotalous, koirien käyttöön perustuva metsästyskulttuuri ja laidunnuskulttuuri pitävät konfliktin läsnä.

Paras ratkaisu lienee kompromissi. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa susikiistat ovat rauhoittuneet sovittelun avulla, kun eri toimijat pohtivat yhdessä petoaitaratkaisuja vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Susialueilla tarvitaan avointa ja tietoon perustuvaa vuoropuhelua.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Pääkirjoitus
  • Kolumni
  • Susi
  • Metsästys
  • Luonnonsuojelu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    3. 3

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    4. 4

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    5. 5

      Miljoonien arvoinen Rodin-veistos lojui unohdettuna kaupungintalon nurkassa USA:ssa – 22-vuotiaan työntekijän löytöä ei aluksi otettu todesta

    6. 6

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    7. 7

      ”Ideologisesti” työtön Ossi Nyman aiheutti kohun kieltäytymällä ”typeristä” hommista – mutta entä jos työ on ihmisen oikeus eikä vain pakko?

    8. 8

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    9. 9

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    10. 10

      Amfetamiinista tuli nopeasti Joukon lempihuume, ja sen jälkeen huuruista elämää kesti yli 20 vuotta – tällainen oli 1970-luvun huume-Helsinki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    3. 3

      Laulaja Tomi Metsäketo sai potkut Tähdet, tähdet -ohjelmasta häirintäkohun takia – Pyytää anteeksi ”typerää käytöstä” ja vetoaa omaan vauhtisokeuteensa

    4. 4

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    7. 7

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    8. 8

      Poliisi otti neljä ihmistä kiinni mielen­osoituksissa Tampereella – uusnatseja ja poliisia kohti heitettiin paukkupommeja

    9. 9

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    10. 10

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    9. 9

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    10. 10

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    11. Näytä lisää