Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Innovaatioista puhutaan hämmentävin termein

Innovaatiopolitiikkaa kannattaisi tuoda lähemmäs käytäntöä, tiedettä ja insinöörityötä.

Nokian vaikeuksien alettua vakiohokemaksi muodostui, että ongelmien yhtenä syynä oli yhtiön liika insinöörimäisyys.

Väite asettuu kiinnostavaan valoon, jos Nokiaa vertaa Appleen – yhtiöön, ­joka iPhonellaan tuuppasi Nokian alamäkeen. Kalifornialais­yhtiön tuotevastuussa olevat johtajat olivat ja ovat yhä suurimmalta osin insinööri- tai luonnontieteiden tohtoreita, ja teollisesta muotoilusta vastaava johtaja on designammattilainen.

Nokiassa valttia oli ekonomin tai juristin koulutus. Oliko tämä liian insinöörimäistä?

Koulutustaustoista ja titteleistä ei tietenkään pidä päätellä liikoja, mutta jotain ne todennäköisesti ­kertovat. Nokian ja Applen ylimmän johdon vertaileminen saattaa paljastaa jotain oleellista siitä, mitä ­alati kiihtyvä digitalisaatio ja teknologinen kehitys itse asiassa tarkoittavat ja mitä meiltä tässä kiihtyvässä kehityksessä vaaditaan.

Länsimaissa on meneillään suurin taloudellinen ja teknologinen murros sitten teollistumisen. Useat ­samanaikaiset kehityskulut kietoutuvat toisiinsa ja vaikuttavat yhdessä ja erikseen. Digitalisaatio, robotiikka, tekoäly ja huikeat edistys­askeleet esimerkiksi materiaaliteknologiassa kertovat teknisestä kehityksestä.

Toisaalta taloudellinen tuottavuus on kasvanut huikeasti erilai­sissa huippuasiantuntijatöissä. Esimerkiksi suomalaisen pelifirman Supercellin liikevaihto on yli kaksi miljardia euroa, mutta työntekijöitä on alle kaksisataa.

Suomen innovaatiopolitiikka on kaiken tämän kehityksen edessä hämmennyksen tilassa. Kyse ei ole niinkään siitä, onko resurssit suunnattu juuri oikeisiin asioihin vai ­aivan pieleen – tämä selviää vasta myöhemmin. Hämmennystä aiheuttaa se, että käsitteistö ja kielen­käyttö koostuvat nyt epämää­räisistä muotisanoista ja -teemoista, joita kukaan ei hallitse eikä ym­märrä.

Sanonnan mukaan sekavat ajat vaativat sekavaa johtajuutta – tämä on kaiketi tarkoitettu vitsiksi.

Meillä ei ole viisasten kiveä eikä yksiselitteistä ratkaisua monimutkaiseen tilanteeseen. Yksi seikka näyttää silti ilmeiseltä: innovaatiopolitiikkaa tulisi siirtää muutama pykälä kohti kultaista keskitietä – kohti käytäntöä, tiedettä ja insinöörityötä.

Oleellista on tunnistaa suoma­laisten vahvuudet. Elinkeinorakennetta olisi hyvä monipuolistaa, ­mutta Ruotsista poiketen Suomessa ­syntyy varsin vähän kuluttajatuotteita. Ainakin toistaiseksi painopiste on perusteknologiassa ja yritysten investointihyödykkeissä.

Uutta on se, miten sovellukset syntyvät toimialojen rajoilla. Esimerkiksi Joensuun yliopistokampuksella fysiikan tutkimus on alusta lähtien keskittynyt fotoniikkaan, ja sen ympärille on syntynyt lupaavia uusia yrityksiä. Fotoniikka on valon tuottamiseen, käsittelyyn ja havainnointiin perustuva tiede, jonka sovelluksia ovat esimerkiksi valokuitu, laserleikkaus, aurinkokennot sekä konenäkö- ja mittalaitteet.

Joensuu on myös metsä- ja bio­talouden keskittymä – kaupunki ­jopa kutsuu itseään Euroopan metsäpääkaupungiksi.

Mitä saadaan, kun fotoniikka ja metsä- ja biotalous yhdistetään? Esimerkiksi sahateollisuuden sovellus, joka konenäön avulla mittaa reaali­ajassa tukkien arvokkaimman osan eli sydänpuun määrän. Tai kuvan­tamisteknologiaa metsien ja luonnonvarojen kaukokartoitukseen.

Vaikeuksia aiheuttaa Suomessa usein se, että teollisuusyritykset ovat johtavia hyvin kapeilla sektoreilla. Kriittisen massan saavutta­minen on vaikeaa – etenkin kun ­yhteistyö on melko rajallista.

Innovaatiopolitiikassa pitäisikin edistää toimialarajojen ylityksiä niin tutkimuksessa kuin liiketoiminnassakin.

Tässä ei tietenkään pidä sortua vääränlaiseen insinöörimäisyyteen, siis teknologian kehittämiseen teknologian vuoksi. Asiakkaiden tarpeiden pitäisi olla kaiken lähtö­kohtana.

Teknologiaa pitää kuitenkin ymmärtää syvällisesti ja tunnistaa, ­milloin se on riittävän kypsää ­johonkin suureen.

Henry Fordin kuuluisan tokaisun mukaan autoa ei olisi koskaan tuotu markkinoille, jos asiaa olisi kysytty asiakkailta. Asiakkaat eivät nimittäin osanneet kuvitella autoa ennen kuin näkivät sellaisen.

Juha Purmonen ja Jyrki Saarinen

Purmonen on Photonics Finlandin toiminnanjohtaja ja Saarinen fotoniikan kaupallistamisen professori Itä-Suomen yliopistossa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Innovaatiot
  • Teknologia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    6. 6

      Sähköliitto jätti lakkovaroituksen – viikon kestävä työtaistelu koskisi noin tuhatta sähköliittolaista

    7. 7

      Norjan Mannen-vuori saattaa romahtaa tänään

    8. 8

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    9. 9

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    10. 10

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    3. 3

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    4. 4

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    5. 5

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    6. 6

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    7. 7

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    8. 8

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    9. 9

      Päälleliimattu startup-pöhinä kukoistaa suuryrityksissä – vängän meiningin jäljittely synnyttää myötähäpeän tunteita

    10. 10

      Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    6. 6

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    10. 10

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää