Pääkirjoitus    |   Kolumni

Taloudellisiin kriiseihin on syytä varautua – Suomen kannalta tilanne on nyt pahempi kuin 1970-luvulla ja 1990-luvulla

Finanssikriisi on pitkittynyt niin, että voidaan puhua taloutemme menetetystä vuosikymmenestä.

Opiskeluaikoinani 1960-luvulla puhuttiin paljon talouden suhdannevaihteluista. Yksinkertaisimmillaan ajateltiin nousu- ja laskukausien seuraavan toisiaan säännöllisesti niin, että syklin pituus on viisi vuotta. Finanssipolitiikan tehtävänä oli leikata korkeasuhdannetta ja aktivoida taloutta laskusuhdanteissa.

Öljykriisi 1970-luvun puolivälissä katkaisi läntisten talouksien sodanjälkeisen kultakauden. Siirryttiin stagflaatioaikaan. Talouden kasvu oli hidasta, ja inflaatio samanaikaisesti nopeaa. Ajatus säännöllisistä, talouspolitiikalla helposti hallittavista suhdannevaihteluista jäi sivummalle.

Suomi on kokenut 1970-luvulta alkaen kolme selvästi erottuvaa talouskriisiä, joiden syyt ovat olleet osin kotoperäisiä, osin meistä riippumattomia.

Ensimmäinen talouskriisi ajoittui 1970-luvun puolivälin molemmin puolin ja sai alkunsa jo mainitusta öljykriisistä eli raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan yhtäkkisestä moninkertaistumisesta. Se tuli Suomen kannalta pahaan aikaan. Sitä ennen oli kovin löysän rahapolitiikan, anteliaan finanssipolitiikan ja epäonnistuneen palkkapolitiikan seurauksena ajauduttu pahaan inflaatiokierteeseen. Kuluttajahinnat nousivat pari vuotta 18 prosentin vuosivauhtia ja palkat vielä nopeammin. Kustannuskilpailukyky turmeltiin ennen kuin öljyn hinnan raju nousu alkoi lamauttaa taloutta.

Seuraava kriisi kärjistyi 1990-luvun alussa. Sen syy oli pankkien luotonannon räjähdyksessä, mikä synnytti valtavan kuplan kiinteistö- ja asuntomarkkinoilla. Kuplan puhkeaminen aiheutti katastrofaalisia seurauksia. Suurimpana syynä oli hallitusten epäonnistuminen – tai pikemminkin välinpitämättömyys – oman tonttinsa hoitamisessa, kun Suomen Pankki liberalisoi raha- ja pääomamarkkinoita 1980-luvulla.

Kriisiä pahensi Neuvostoliiton romahdus 1990-luvun alussa. Vaikka Neuvostoliitto alkoi selvästi natista liitoksissaan 1980-luvun lopulla, sitä ei otettu huomioon talousennusteissa. Tätäkin kriisiä syvensi ja pitkitti se, että kustannuskilpailukyky oli turmeltu kriisin edellä vetelällä palk­kapolitiikalla. Teollisuudessa maksetut palkat liukuivat vielä vuonna 1990 reilusti yli sopimuskorotusten, vaikka kriisi oli jo oven takana.

Vuonna 2008 puhjennut kansainvälinen finanssikriisi yllätti täysin maailman ja erityisesti hieman arrogantit ekonomistiennustajat. Tällaisen kriisin ei pitänyt asiantuntijoiden enemmistön mielestä olla mitenkään mahdollinen. Sama koski sitä seurannutta eurokriisiä.

Suomen kannalta tilanne on nyt pahempi kuin 1970-luvulla ja 1990-luvulla. Kriisi on pitkittynyt niin, että voidaan puhua taloutemme menetetystä vuosikymmenestä.

Kokonaistuotanto ei ole toipunut vuoden 2009 romahduksestaan. Teollisuustuotanto ja vienti ovat onnettoman matalalla tasolla. Taloutta vaivaa eräänlainen näivetystauti. Heikko tuottavuuden kasvu ja alhainen työllisyysaste ennakoivat laihoja vuosia pitkälle eteenpäin.

Tälläkin kertaa kriisiä on syventänyt kustannuskilpailukyvyn murentaminen. Palkankorotusten lupailu Sari Sairaanhoitajalle toi kyllä kokoomuksen vuonna 2007 hallitukseen, mutta synnytti samalla kilpailukyvyn rapauttamiskierteen pahimpaan mahdolliseen aikaan.

Näistä kolmesta kriisistä on paljon opittavaa. Ensinnäkin: kriisit tulevat yllättäen. Näin tulivat ensimmäinen öljykriisi ja Neuvostoliiton loppu, puhumattakaan kansainvälisestä finanssikriisistä ja euro­kriisistä. Talousennusteisiin ei kriisejä sisällytetä. Niin on Suomen tämänhetkistenkin ennusteiden laita. Tämä on syytä muistaa, sillä ilmeisiä potentiaalisia kriisin syitä on nyt paljon – puhumattakaan niistä syistä, joita emme tunnista.

Toiseksi: Kustannuskilpailukyvystämme on huolehdittava. Kokemuksemme osoittaa, että hyvä kilpailukyky lieventää ja lyhentää kriisiä.

Ja kolmanneksi: valtiontalous on syytä pitää vahvassa kunnossa. Kriisin puhjetessa 1990-luvun alussa oli suuri helpotus, että valtionvelka oli tuolloin vain 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Saatoimme pehmentää laman iskuja velkaantumalla lähes 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Tällä vuosikymmenellä olemme voineet velkaantua siksi, että vuosituhannen vaihteen kahta puolen velka-astetta ajettiin määrätietoisesti alas. Pää on kuitenkin tulossa vetävän käteen, eikä liikkumatilaa kriisien varalle enää ole.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Neljä ihmistä on loukkaantunut veitsihyökkäyksessä Münchenissä, tekijä vapaana – HS seuraa

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    5. 5

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    6. 6

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    7. 7

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    8. 8

      Kurdijoukkoihin värväytyneen Mehmet Aksoyn elokuvanteko päättyi Isisin luoteihin Raqqan porteilla – sitä ennen hän lähetti viestin Suomeen

    9. 9

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    10. 10

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    5. 5

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    6. 6

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    7. 7

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    8. 8

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    9. 9

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    10. 10

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää