Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Koulutus ei reagoi työn muutokseen

Tietotyö vähenee koneiden kehittyessä, ja opetuksessa pitäisi antaa valmiuksia uudenlaiseen designtyöhön, kirjoittavat Matti Tedre ja Peter J. Denning.

Tietotekninen vallankumous etenee huimaa vauhtia.

Yksilöllisiin tarpeisiin räätälöidyt älypuhelimet yltävät vuosituhannen alun supertietokoneiden tehoon ja pitävät meidät verkossa lähes kaikkialla. Itsestään ajavat autot kulkevat jo teillä. Uberin ja Airbnb:n kaltaiset firmat haastavat vanhat liiketoimintamallit. Tietokoneet tarkkailevat terveyttä ja diagnosoivat sairauksia. Monet perinteiset työt ja ammatit ovat kadonneet.

Kyky esittää ja käsitellä mitä ­tahansa informaatiota bitteinä on ­koko ajan parantunut. Ensin tietokonesimulaatiosta tuli tieteen ja tekniikan keskeinen työkalu, joka avasi uusia mahdollisuuksia lähes joka alalla. Sitten henkilökohtaiset tietokoneet tekivät jokaisesta potentiaalisen tietokoneiden käyttäjän.

Internet ja varsinkin sen www-palvelut tekivät globaalista kommunikaatiosta arkipäivää. Tietokoneista tuli kommunikointilaitteita. Internetiin on liitetty jo miljardeja tietokoneita. Nyt nopeat tietoliikenne­yhteydet kuuluvat yhteiskuntien infrastruktuuriin ja niihin perustuvia uusia palveluita syntyy jatkuvasti.

Tekoälyn murros on tuonut kuvantunnistuksen, puheentunnistuksen, kielenkäännöksen ja diagnos­tiikan ­helposti saataville. Koneoppimisen avulla tietokoneet tekevät tarkkaan rajattuja asioita nopeammin, väsymättä, halvemmalla ja usein paremmin kuin ihmiset.

Murroksen syvyys on verratta­vissa teolliseen vallankumoukseen. Silloin koneet korvasivat valtavan määrän käsin tehtäviä töitä esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa ja maataloudessa. Muutokset ravistelivat yhteiskunnan rakenteita ja aiheuttivat epävakautta.

Kokonaan uudeksi alaksi nousi 1900-luvulla tietotyö. Sen ajateltiin pitkään vaativan sellaista intuitiota, jota koneilla ei ole. Korkeakouluista tuli tietotyöläisten koulutuslaitoksia. Korkeakoulututkinnosta tuli matkalippu työuralle.

Nyt koneoppiminen kyseenalaistaa nämä vanhat totuudet. Jokainen tehtävä, jonka voi oppia tutkimalla, kuinka sama tehtävä on tehty edelliset satatuhatta kertaa, on toden­näköinen automaation kohde. Tehtävän ulkoistus ja joukkoistus ovat ennusmerkkejä sen tulevasta auto­matisaatiosta.

Tietotyö vähenee koneiden kehittyessä, mutta siihen kiinteästi liittyvät uudenlaiset työt – esimerkiksi uutta luova designtyö – lisääntyvät. Tietotekniikassa korostuvat koodaustaitojen sijaan yhteisöjen, kielen, mentoroinnin, innovoinnin, kulttuurin, arvojen, lisäarvon ja ­yhteiskunnallisten muutosten taju ja taidot. Piilaaksossa juuri tällaisia taitoja hallitsevat designtyöläiset ovat tietotyön automatisoinnin ja uusien palvelujen takana.

Koulutusjärjestelmälle muutos on suuri haaste. Jumitutaan helposti keskustelemaan tiedon välittämisen ja omaksumisen työkaluista sen sijaan, että varauduttaisiin tietotyön automatisoitumiseen, vaikka se on jo muuttanut ja tulee edelleen muuttamaan tietokoneen ja ihmisen rooleja työssä.

Vaikka designtyön määrä kasvaa ja tarjoaa tulevaisuudessa uusia uria ja töitä, opetusjärjestelmämme antaa siihen niukasti valmiuksia.

Tietotyön automatisoituessa on tärkeää ymmärtää informaatiota ­itseään. Opetukseen pitäisi lisätä ­ongelmien analysoinnin ja jäsentämisen työkaluja, joilla ongelmien ratkaisut voidaan esittää tieto­koneella käsiteltävässä muodossa.

Designtyön keskeisiin valmiuksiin kuuluvat yhteisöjen ja niiden taustojen ymmärtäminen, sosiaalisten verkostojen ja vuorovaikutuksen ­taju sekä ihmisten tapojen ja käyttäytymisen ymmärtäminen. Nämä valmiudet auttavat ymmärtämään ihmisten ja yhteisöjen tarpeita ja välttämään liiallista teknologia­uskoa.

Aiempaan osaamiseen pohjaava ­uudelleenkoulutus voi auttaa robotiikan ja tietotyön automaation vuoksi työttömiksi jääneitä rakentamaan uuden ammatti-identiteetin. Alati muuttuva ja ennakoimaton työelämä edellyttää myös kykyä ­yhdistellä vanhoja ja uusia taitoja.

Onnistunut designtyöhön valmistava opetus yhdistää teknisiä, yhteisöllisiä ja ihmisen ymmärtämisen taitoja. Meidän ei tule opettaa, kuinka robottien kanssa kilpaillaan. Sen sijaan ihmisiä on valmennettava – automaatiota hyödyntäen – ratkaisemaan ongelmia, joista robotit eivät vielä suoriudu.

Matti Tedre ja Peter J. Denning

Tedre on tietojenkäsittelytieteen tutkija Tukholman yliopistossa ja Denning tietojenkäsittelytieteen professori Naval Postgraduate Schoolissa Kaliforniassa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Viisi ihmistä on loukkaantunut veitsihyökkäyksessä Münchenissä, tekijä vapaana – HS seuraa

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    5. 5

      Naantalin Muumimaailma on laajentumassa Ruotsiin – Karlstadin asukkaat nousivat vastarintaan

    6. 6

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    7. 7

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    8. 8

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    9. 9

      Uusnatsien ja heidän vastustajiensa mielen­osoitukset ovat alkamaisillaan Tampereella – ”Poliisi tarkkailee tilannetta”

    10. 10

      Suomessa myytävä jugurtti ja limsa eivät ole yhtä hedelmäisiä kuin Italiassa ja ikoninen tee on aromikkaampaa Britanniassa – Suomalaisten maku on tällainen, perustelevat yritykset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    5. 5

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    6. 6

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    7. 7

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    8. 8

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    9. 9

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    10. 10

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää