Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Köyhille on turvattava kohtuuhintaiset asunnot

Uudet tiukat Kela-normit voivat johtaa siihen, että vuokralaiset joutuvat käyttämään ruokarahojaan asumiskuluihin.

Toimeentulotuesta maksettavien asumismenojen enimmäismäärää koskeva linjaus on tämän vuoden tärkein köyhyyspoliittinen päätös. Valmisteilla olevassa Kelan ohjeistuksessa kattovuokrat hyväksytään nykyistä kaavamaisemmin.

Asiasta on valmisteluvaiheessa käyty hyvin vähän julkista keskustelua, vaikka asumisen tukea koskevat ratkaisut määrittelevät vaikeassa asemassa olevien ihmisarvoisen elämän edellytyksiä.

Viime vuonna toimeentulotukea sai 250 000 kotitaloutta. Niistä runsaat 80 prosenttia sai myös asumistukea.

Asumistuki ei aina korvaa todel­lisia vuokria. Vuonna 2010 yli 60 prosenttia yksin asuvista helsinkiläisistä toimeentulotuen saajista maksoi asumistuen maksimitason ylittävää vuokraa. Ja asumistuessa pienituloisimmillakin on 20 pro­sentin omavastuu.

Toimeentulotuen on määrä taata, että kaikkein köyhimmätkin saavat katon päänsä päälle. Toimeentulotuesta maksetaan kuitenkin vain kohtuullisina pidetyt kustannukset, ja tähän mennessä kunnat ovat määritelleet kohtuullisten asumismenojen määrän. Helsingissä yhden hengen vuokrakulut on korvattu 675 ­euroon asti. Helsingin yleisen vuokratason huomioon ottaen tukisumma ei ole suuri.

Ellei maksimituki riitä vuokraan, tuen varassa elävän on tingittävä muista menoistaan, kuten ruokaan ja vaatteisiin käytettävästä rahasta. Viranomaiset voivat myös vaatia toimeentulotuen saajaa muut­tamaan halvempaan asuntoon.

Helsingissä noin kymmenellä prosentilla toimeentulotuen saajista asumiskustannukset ylittävät toimeentulotuessa hyväksytyn enimmäistason.

Perustoimeentulotuki siirtyy ensi vuoden alussa Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi.

Kela lähetti heinäkuussa lau­suntokierrokselle toimeentulotukiohjeen luonnoksen. Sen mukaan ”Kelassa yleisesti tarpeellisen suuruisena asumiskuluna kunnittain ­pidetään asumistuen saajien asumiskustannusten mediaania lisättynä 10 prosentilla”. Toistaiseksi ei ole saatavilla laskelmia siitä, miten ohje muuttaisi nykykäytäntöjä.

Jos Kela ei suostu maksamaan pyydettyä vuokrasummaa, hakija voi anoa kunnalta harkinnanvaraista tai ehkäisevää toimeentulotukea asumiskustannuksiin. Tämä lisää byrokratiaa, vaikka sitä on Kela-siirrolla pyritty juuri vähentämään.

Asumiskustannusten maksamista koskevissa päätöksissä kunnilla on laaja harkintavalta. Pelkona on, että tiukat Kela-normit tekevät haki­joiden kohtelusta kuntien välillä ­nykyistäkin eriarvoisempaa.

Ohje asumiskustannusten korjaamisesta on Kelan sisäinen linjaus. Tällainen yhteiskunnallisesti ja so­siaalipoliittisesti merkittävä päätös vaatii Kelalta huolellista ja avointa valmis­telua. Julkisuuteen olisikin ennen ­uudistuksen toteutumista saatava laskelmia siitä, miten ohje vaikuttaa köyhimpien asumisen ­ehtoihin.

Asumisen tukemiseen on käytetty jopa puolet toimeentulotuen kustannuksista. Viime vuonna toimeentulotukea myönnettiin yhteensä noin 750 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö on pyrkinyt varmistamaan, ettei Kela-siirto lisää julkisia menoja.

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä on pitänyt Kelan asumistuen kustannuksia kestämättömän suurina. Toimeentulotuen Kela-siirto lisää Kelan asumisen tukeen käyttämiä varoja.

Hyssälä on ehdottanut, että puolet asumistuen kustannuksista siirrettäisiin kuntien vastuulle. Se kannustaisi kuntia kaavoittamaan edullisia vuokra-asuntoja. Menettely voisi pienentää sekä asumistuen että toimeentulotuen kustannuksia.

Tarjoamalla edullisia vuokra-asuntoja pienituloisille kunnat voivat alentaa pienituloisten asumiskustannuksia ja asumiseen tarvittavaa tukea heikentämättä köyhien asuinoloja. Kuntien vuokra-asunnoissa asumisen tukeminen ei myöskään merkitsisi asuntosijoittajien tai yleishyödyllisten asunto­yhteisöjen välillistä tukemista

Kuntien pitäisi lisätä asunto­tarjontaa tuntuvasti, jotta asuntoja riittäisi perusturvaa saavien ohella myös pienipalkkaisille. Asumistuen kustannusten osittainen siirto kunnille voitaisiin toteuttaa vasta siirtymäajan jälkeen, jotta kunnat ehtisivät lisätä asuntokantaansa.

Heikki Hiilamo ja Outi Alanko-Kahiluoto

Hiilamo on sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Alanko-Kahiluoto on kansanedustaja (vihr).

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Seksistä on vaikea puhua, koska termit ovat kiusallisia, kökköjä tai perverssejä – hyviä seksisanoja on vain yksi

    2. 2

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    3. 3

      Ajatusleikki paljastaa, mitä tapahtuisi jos metsästys lopetettaisiin: Hirvikolarien määrä kolminkertaistuisi, ja susilaumat saattaisivat tulla myös pääkaupunkiseudulle

    4. 4

      Lapseni uskoo länsimetroon, pitääkö hänelle kertoa totuus? Ja kahdeksan muuta vitsiä länsimetrosta

    5. 5

      Influenssakausi lähestyy, mutta kannattaako perusterveen hankkia rokote? Nämä asiat sinun tulee tietää, jos harkitset influenssarokotetta

      Tilaajille
    6. 6

      Lukio-opetus menee taas täysremonttiin, vaikka edellistä uudistusta alettiin toteuttaa vasta viime vuonna – ehdotus tulevaisuuden lukioksi lietsoo reaaliaineiden sotaa

    7. 7

      Jengi murhasi 28 ihmistä Belgiassa 80-luvulla ja katosi – Entisen poliisin kuolinvuoteella tekemä tunnustus saattaa nyt ratkaista mysteerin

    8. 8

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    9. 9

      Aivosyöpää sairastava professori Timo Honkela sai oivalluksen maailmanrauhasta – testamenttiteos syntyi muutamassa kuukaudessa poikkeuksellisilla keinoilla

    10. 10

      Suomalaiset suosikkibloggaajat pitävät bisnespukeutumisen vinkkejä kankeina ja vanhanaikaisina: ”Ei se vähennä tippaakaan uskottavuutta, onko hame vai housut”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    2. 2

      Suomalaisten työpukeutuminen on nyt enemmän hukassa kuin 80-luvulla, väittävät asiantuntijat – ”On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota”

    3. 3

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalainen Maria käynnisti twiitillään ketjureaktion – Twitter täyttyi tv-sarjojen pilatuista nimistä, näin mahtavia ne ovat

    5. 5

      Länsimetron kuitit haluttiin perata läpi erityistilintarkastuksessa, virkamiehet tilasivat yleisen selvityksen – Maria Guzenina: ”Mistä tässä on nyt kysymys?”

    6. 6

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    7. 7

      Toimittaja nukkui kolme viikkoa unimittareiden kanssa, tämä kaikki tapahtui: alkoholi tuhosi levon, lyhyetkin unet virkistivät – ja motivaatio mennä aikaisemmin nukkumaan löytyi

    8. 8

      Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät

      Tilaajille
    9. 9

      Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun – esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti

    10. 10

      Helsingin halutuimpiin kouluihin ilmoitetaan jopa vastasyntyneitä – syntymätöntä lasta ei oteta koulujonoon, vaikka vanhemmat kyllä yrittävät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Usea suomalaisyritys harkitsee yhteistyön lopettamista uusnatsien kanssa toimineen Juha Kärkkäisen tavarataloissa

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää