Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Kalan pääsy kutualueelle on kalastajankin etu

Jos kalastuksen säätelyn kaavailtu uudistus toteutuu, kalastajien ei enää tarvitse kilpailla keskenään saaliista.

Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiehdotusta, joka toteutuessaan uudistaisi täysin kalastuksen säätelyjärjestelmän Suomessa.

Kukin kalastaja saisi saalishisto­rian perusteella kokonaiskiintiöistä osuuden, jonka voi käyttää halut­tuna ajankohtana vuoden aikana. Osuus säilyisi seuraavat kymmenen vuotta ja koskisi silakkaa, kilohailia ja lohta. Käyttöoikeuden voisi myydä tai vuokrata edelleen.

Liikakalastus syntyy kalastajien välisestä kilpakalastuksesta. Uudessa mallissa kalastajan ei tarvitsisi ­kilpailla muiden kalastajien kanssa saaliista. Osan omasta kiintiöstä voisi säästää vaikka joulumarkkinoille.

Tällainen järjestelmä muistuttaa yritysten osakkeenomistusta. Kalastajalle tai yritykselle pitäisi syntyä ­halu suojella kantaa, sillä kasvava kalakanta merkitsee osuuden arvonnousua.

Islannissa kalastajat ovat jopa vaatineet kalastuskiintiöiden pienentämistä pelätessään liian kovan kalastus­paineen pienentävän kantaa ja siten johtavan pääoman ­arvon vähenemiseen. Järjestelmä tavallaan synnyttää myös vedessä ­olevalle ­kalalle arvon.

Suomeen suunnitellun järjestelmän heikko kohta on, että käyttö­oikeuksia omistettaisiin vain kymmenen vuotta kerrallaan. Jakson loppupuolella käyttöoikeuden arvo alkaisi jo vähetä, koska kanta ei enää tuottaisi pitkäaikaisesti. Myös omaan saalisosuuteen liittyvä suo­jelunhalu saattaa hävitä.

Tanskassa vastaavien kiintiöiden käyttöönottoa on pidetty kaikkien aikojen parhaana toimena kalastuksen säätelyssä. Kiintiöt johtivat ­nopeasti ­kalastusalusten määrän ­vähenemiseen ja sitä kautta jäljellä olevien kalastajien tulojen kasvuun.

Islannissa on käyty keskustelua siitä, miksi kalastajille annetaan ­ilmaiseksi koko kansakunnan omistuksessa olevia kantoja. Yksi tapa vastata tähän olisi se, että kalastajat maksaisivat kiintiöoikeudesta val­tiolle huutokaupan kautta.

Lohen osalta muidenkin kuin ammattikalastajien pitäisi voida ostaa kiintiöitä. Moni virkistyskalastuksesta riippuvainen taho olisi tästä varmasti kiinnostunut. Esimerkiksi kuvitteellinen Suomen Jokikalastus Oy voisi ostaa merikalastajien kiin­tiöitä saadakseen lohen nousemaan jokeen. Myös luonnonsuojelujärjestöt ja kansalaiset voisivat osallistua markkinoille ja ostaa kaloja pois merialueelta saadakseen ne kutu­alueille. Näin vapaaehtoiset mark­kina­voimat hoitaisivat muutoin poliittisesti hankalaa saaliinjakoa.

Lohi on jo osoittanut, millaisia valttikortteja luonnolla on hihassaan, jos ihminen antaa sille mahdollisuuden. Menestyksellisen rannikkokalastuksen säätelyn ansiosta Tornionjokeen on noussut alati ­kasvava määrä lohia.

Kalastuksen säätelyn näkökulmasta kalan päästäminen kutu­alueille on investointi, ja siitä syn­tyvä jälkeläistuotanto on korko­tuotto. Lohen nopean elinkierron takia ­tämä korko on ollut tavattoman suuri yleisimpiin taloudellisiin investointeihin verrattuna.

Kansainvälisessä kalastuksen säätelyssä on tapahtunut isoja muutoksia. Niin sanotuilla hyödyntämissäännöillä pyritään ­siihen, että sovitaan etukäteen, ­miten reagoidaan, jos kanta tulevaisuudessa kasvaa tai pienenee. Tällä estetään viime hetken poliittiset taistelut siitä, kuinka paljon kukin saa kalastaa.

Myös rauhoitusalueet ovat tehneet voimalla tuloaan säätelyyn. Itämeren turskan tapauksessa alueet ovat kuitenkin olleet aivan liian ­pieniä. Riittävän isot rauhoitus­alueet toimivat kuin pankki kantaa suojellessaan ja tuottavat pääomasta laajalle alueelle leviävää korkoa lisääntyneinä poikasmäärinä.

Itämeressä ainutlaatuista on, että siellä on meriveden lajien lisäksi makean veden lajeja, kuten hauki, ahven, kuha, siika ja muikku. ­Niiden kalastusta säädellään yhä pää­osin kalastusverkon silmäkokoa ­rajoittamalla.

Sekakalastuksessa sopivan verkon silmäkoon löytäminen on vaikeaa, sillä yhdelle lajille sopiva silmäkoko voi olla liian suuri tai pieni muiden lajien säätelytarpeen näkökulmasta.

Esimerkiksi Saaristomeren kuhankalastuksessa käytössä ovat edelleen liian pienet silmäkoot. ­Nopeimmin kasvavat yksilöt jäävät verkkoihin ja hitaimmin kasvavat mereen, mikä luo harhan kalojen hitaasta kasvusta. Merialueen kuhankalastuksen säätelyssä pitäisikin ottaa oppia sisävesiltä. Siellä säätely on tuottanut upeita saaliita.

Sakari Kuikka

Kuikka on kalastusbiologian professori Helsingin yliopistossa.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Kalastus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    2. 2

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    5. 5

      Putin haukkui Yhdysvaltoja pitkästä aikaa olan takaa, ja sävy muistutti puheita ennen Trumpin valintaa presidentiksi

    6. 6

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    7. 7

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    8. 8

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    9. 9

      Yllättävä löydös: Itämeren simpukat ja madot pierevät ilmakehään yhtä paljon metaania kuin 20 000 lypsylehmää

    10. 10

      Helsingin budjettineuvottelut sähköistyivät jo ennen alkamistaan – Hallituksen u-käännöksen seuraaminen tekisi budjettiin 20 miljoonan euron aukon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    3. 3

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    4. 4

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    5. 5

      30-vuotias mies kertoi kokemuksistaan HS:n ahdistelukyselyssä: ”Hävetti kamalasti, miten hallitsemattomasti olin käyttäytynyt – En ollut ottanut todesta hienovaraisia vihjeitä siitä, etten ollut toivottu”

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    8. 8

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    9. 9

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    10. 10

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    6. 6

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    7. 7

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    8. 8

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    9. 9

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää