Pääkirjoitus

Tuoreen tutkimuksen mukaan on kyseenalaista, kannattaako vaihtaa ammattia ja toimialaa. Uusi ammatti on yleensä entistä huonompi ja tulokehitys hitaampaa kuin ammatissaan pysyneillä. Alkutuotannosta ja teollisuudesta ei pysty siirtymään kasvaville aloille ilman lisäkoulutusta. Ammatinvaihtaja pettyy, jos koulutus puuttuu

Tilaajille

Väestönlaskentojen työvoimatietojen mukaan alkutuotannon osuus on supistunut koko ajan ja teollisuuden osuus vuodesta 1975 lähtien. Osuuttaan työvoimasta ovat kasvattaneet erityisesti palvelualat ja kasvun arvioidaan jatkuvan tasaisena vuosituhannen loppuun. Muiden toimialojen työvoimaosuuksissa ei viime aikoina ole tapahtunut selviä muutoksia.

Tähänastista kehitystä tarkasteltaessa huomataan, että toimialarakenteen muutos riippuu ammattirakenteen muutoksesta. Esimerkiksi 1975-1985 toimialaa vaihtaneista 70-90 prosenttia on vaihtanut myös ammattia. Toimialalla pysyneiden ammatinvaihto on ollut selvästi vähäisempää.

Aikuiskoulutus ei meillä tue ammatinvaihtoa

Elinkeinorakenteen muuttuessa lähiammattiin vaihtaminen ei enää aina onnistu. Esimerkiksi koneompelijan on entistä vaikeampi siirtyä malliompelijaksi, kun koko vaatetusteollisuus on alamäessä.

Uutta ammattia on nykyään etsittävä kauempaa, kokonaan toisesta pääammattiryhmästä. Jos ammattitaito ei siihen riitä, seurauksena voi olla ajautuminen työvoiman ulkopuolelle.

Ammatillinen liikkuvuus onkin maassamme vähentynyt työvoiman ikääntymiskehityksestä riippumatta.

Usein työvoimaa on menetetty sinne, mistä sitä on saatukin. Esimerkiksi kaupallisesta työstä on usein siirrytty hallinnolliseen työhön ja päinvastoin. Samalla on kuitenkin nähtävissä eräänlaista siirtymisten ketjuuntumista. Esimerkiksi teknisestä johtotyöstä on usein siirrytty tekniseen suoritustyöhön, josta on edelleen siirrytty teolliseen työhön. Ketju toimii myös toiseen suuntaan.

Rakennemuutoksen vuoksi maataloustyöhön, teolliseen työhön ja kuljetustyöhön uutta työvoimaa on tullut vähän. Näiltä suppenevilta aloilta on vaikea siirtyä kasvaville aloille ilman tuntuvaa lisäkoulutusta. Siksi virta työvoiman ulkopuolelle on ollut vuolas.

Ongelma ei olisi näin suuri, jos meillä olisi toimiva aikuiskoulutusjärjestelmä, joka edistäisi ammatinvaihtoa. Se olisi myös kansantaloudelle eduksi, sillä se lisäisi työvoiman tarjontaa aloilla, joilla siitä on kasvava pula. Ongelman ratkaisemisen sijasta on kuitenkin tyydytty moralisoiden arvostelemaan varhaiseläkkeelle siirtyjiä.

Työvoimapula tuntuu siellä missä ei viihdytä

Ongelman ratkaisuksi on esitetty sekä negatiivisia että positiivisia keinoja, niin keppiä kuin porkkanaakin.

Kepittäjien mielestä työttömyys- ja sosiaaliturvan purkaminen ohjaa työtöntä ja kotitaloustyössä olevaa työvoimaa sinne, missä siitä on pula.

Tätä linjaa on johdonmukaisimmin ajettu Thatcherin Englannissa. Suomessa ja muissa pohjoismaissa tämän ajattelun julkisia kannattajia on ollut vähän, mutta esimerkkejä "jämäkämmästä" politiikasta on ollut nähtävissä muun muassa työttömyysturvalain uudistamisessa.

Porkkanan suosittelijat puhuvat monimielisesti työelämän kehittämisestä. Yleensä sillä on tarkoitettu työelämän inhimillistämistä ja erityisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusta siten, että se kannustaisi ihmisiä ammatilliseen lisä- ja uudelleenkoulutukseen.

Sikäli kuin tavoitteena on parantaa työvoiman laatua, siihen ei keppiä käyttämällä päästä. Esimerkiksi Englannissa keppikuri on pakottanut ihmisiä tilapäis- ja osa-aikatyöhön matalapalkka-aloille, jotka tuottavat heikosti. Työttömyys on kyllä vähentynyt, mutta rakennemuutokseen ei ole liittynyt osaamisen kasvua. Kun saatavilla on ollut halpaa työvoimaa, tuotantomenetelmien kehittäminen on jäänyt taka-alalle.

Suomessa on tavoitteeksi asetettu työvoiman laadun parantaminen, vaikka päätökset porkkanan muodosta ovatkin lykkääntyneet vuodesta toiseen. Samaan aikaan koulutusratkaisuja tukevien toimien puute on pakottanut ihmiset epätaloudellisiin muutoksiin. Uusi ammatti on hankittu sieltä, mistä se on saatu, eikä sieltä, mistä se olisi haluttu. Ammatinvaihtajan motiivit ovat jääneet taka-alalle.

Kasvaviin ammattiryhmiin kannattaa siirtyä

Vielä 1975-1980 ammattia vaihtaneiden tulot kehittyivät nopeammin kuin ammatissa pysyneiden tulot, mutta 1980-1985 tulos oli jo päinvastainen. Ammatinvaihto oli yleensä sitä tappiollisempaa, mitä ikääntyneempinä ihmiset siihen ryhtyivät.

Kyse on keskimääräisestä kehityksestä. Kasvaviin ammattiryhmiin siirtyminen on yleensä kannattanut. Ilman merkittävää lisä- tai uudelleenkoulutusta niihin ei suppenevista ammattiryhmistä kuitenkaan yleensä siirrytä.

Esimerkiksi maataloustyöstä tekniseen ja hallinnolliseen työhön 1975-1985 siirtyneet ovat joutuneet hankkimaan keskimäärin lähes vuoden verran lisä- tai uudelleenkoulutusta. Suppenevaan teollisuustyöhön on päästy keskimäärin muutaman kuukauden lisäkoulutuksella.

Voi siis ennakoida, että ilman sopivaa porkkanaa ammatinvaihto tapahtuu yhä enenevässä määrin kasvavien ja suppenevien ammattiryhmien sisällä, mutta ei niiden välillä. Jos ammatilliset odotukset jossakin suppenevassa ammattiryhmässä tuntuvat olevan lopussa, eläkkeelle hakeutuminen on ainoa vaihtoehto.

Koulutusta suunniteltava työpaikoille

Monissa maissa on jo toimivat ja jatkuvasti kehittyvät aikuiskoulutusjärjestelmät, mutta Suomessa ollaan vasta kokeiluasteella. Kokeilu on keskittynyt omaehtoiseen koulutukseen. Henkilöstö- ja työpaikkakoulutus ei ole meillä edennyt juuri lainkaan.

Jatkossa koulutusta toivottavasti suunnitellaan myös siellä, missä uudet tehtävätkin syntyvät: työelämässä. Tällä on erityistä merkitystä siksi, että suurta osaa tulevaisuuden tehtävistä ei vielä tunneta. On arvioitavissa, että koulumuotoinen koulutus ei siitä syystä voi vastata joustavasti kaikkiin tarpeisiin. Tarvitaan myös työpaikalla tapahtuvaa koulutusta.

Nykyisenkin lainsäädännön pohjalta työpaikka- ja henkilöstökoulutuksen lisäämiselle on jo olemassa hyvät edellytykset. Nyt tarvitaan järjestelyjä, jotka lisäävät yritysten ja muiden työnantajien halua ja velvoitteita huolehtia työntekijöidensä ammatillisesta osaamisesta ja motivoinnista. Tätä on korostettu myös OECD:n piirissä, samalla kun on varoitettu ettei koulutukselta saisi odottaa kovin pikaisia tuloksia.

Jos porkkanaa ei jo kohta löydetä, 1945-1950 syntyneet suuret ikäluokat jäävät ilman ammatillista lisä- ja uudelleenkoulutusta ja työvoimapula pahenee entisestään.

Erkki Laukkanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    7. 7

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    8. 8

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    9. 9

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää